Ero sivun ”Naiskagaali” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
pari typoa
(typo)
(pari typoa)
'''Naiskagaali''' oli vuonna 1902 perustettu vastarintajärjestö, joka perustettiin vuonna 1901 [[Kagaali]]n rinnalle sen tueksi. Kagaali perustettiin vastustamaan laittomia asevelvollisuuskutsuntoja, ja Naiskagaali salakuljetti Suomeen kiellettyjä lehtiä, oli apuna levittämässä maanalaisia lehtiä. Se myös keräsi rahaa vastarintatoimintaan ja toi ulkomailla julki Suomen oikeustaistelua. Järjestöllä oli vaikutusta siihen, että vuoden 1904 valtiopäivillä passiivisen vastarinnan kannattajat voittivat. Naiskagaali jatkoi toimintaa ainakin vuoteen 1944, mutta Kagaali lopetti toimintansa vuoden 1905 suurlakon jälkeen,<ref>[http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/naiskagaali.html Historialliset humanistit]</ref> joskaan sitä ei lopetettu koskaan virallisesti<ref>[http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=96&sortby=statue Kagaalin muistokivi, Helsingin kaupungin taidemuseo]</ref>.
 
Naiskagaalin perustivat [[Maissi Erkko]] ja [[Tekla Hultin]].<ref>[http://itsenaisyys100.fi/persons/maissi-erkko/ Maissi Erkko, Itsenäisyys 100]</ref> Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Dagmar Neovius]], joka kuitenkin joutui lähtemään Ruotsiin seuraavana vuonna. Sieltä käsin hän veljensä [[Arvid Neovius|Arvid Neoviuksen]] kanssa organisoi Suomeen suunnattua propagandaa ja vastasi muun muassa vuosina 1903–1905 [[Fria Ord]] -lehden salaisesta levittämisestä Suomeen.
Naiskagaalin kokoukset naamioitiin muuksi toiminnaksi, esimerkiksi ompeluseuraksi tai näytelmäharjoituksiksi.<ref name="ms">Merja Siltasen: [http://www.martat.fi/info/ajankohtaista/alli-nissinen-ja-martat/ Alli Nissinen ja martat], 10.10.2010</ref>
 
Naiskagaalin toiminnassa mukana olleen [[Helmi Krohn]]in nimimerkillä "Äiti" kirjoittama lentolehtinen "Kodin tehtävä nykyhetkenä" ilmestyi vuonna 1902, ja se oli ensimmäinen naiskagaalin julkaisema lentolehtinen. Se käynnisti naiskagaalin varsinaisen toiminnan. Dagmar Neovius käänsi sen hieman muokaten ruotsiksi. Sitä levitetiinlevitettiin kaikkialle Suomeen. Lentolehtisen sisältönä oli kotien, äidinkielen ja äitien tehtävä vastarinnan hengen luomisessa ja sen lapsiin juurruttamisessa.<ref>Paula Kakko: [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/40559/URN-NBN-fi-jyu-201212113330.pdf?sequence=5 Vertauskuvat osana maanalaisia poliittisia lentolehtiä sortovuosina 1899-1903] Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, s. 131</ref>
 
==Jäseniä ==
607

muokkausta