Ero sivun ”Eino Jutikkala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 32:
Eino Jutikkalan juuret olivat [[Jutikkalan kartano]]ssa [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] (nykyään osa [[Valkeakoski|Valkeakosken]] kaupunkia). Jutikkalan kartano oli Sääksmäen pitäjän mahtavimpia tiloja: siihen kuului ennen vuoden [[1918]] [[torpparilaki]]a 750 hehtaaria maata, josta noin 150 hehtaaria peltoa. Eino Jutikkalan isoisä, rusthollari Fredrik Takkula, oli ostanut Jutikkalan vuonna [[1871]] ja ottanut samalla ajan tavan mukaan sen nimen omaksi sukunimekseen. Hänen poikansa Kaarle muutti kuitenkin sukunimensä Rinteeksi, suvun perimätiedon mukaan siksi, että oppikoulun rehtorin mielestä tilannimi Jutikkala ei sopinut sukunimeksi. Myös tämän poika Eino käytti opiskeluaikaansa saakka nimeä Eino Rinne. 23-vuotiaana hän kuitenkin otti käyttöön isoisänsä sukunimen, ja Eino Rinteestä tuli Eino Jutikkala.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Eino Jutikkala | Otsikko = Kartanoelämää Hämeessä 1900-luvun alussa | Julkaisu = Kaikuja Hämeestä: Hämäläis-Osakunnan 350-vuotisjuhlakirja | Sivu = 97-119 | Julkaisija = SKS | Vuosi = 2003 }}</ref>
 
Jutikkalan vanhemmat olivat paitsi suurtilan omistajia myös korkeasti koulutettuja. Isä [[Kaarle F. Rinne|Kaarle Fredrik Rinne]] ([[1863]]–[[1923]]) oli oppiarvoltaan filosofian maisteri. Hän oli opiskellut historiaa ja kirjallisuustiedettä [[Helsingin yliopisto|Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa]] ja työskennellyt suomen kielen opettajana helsinkiläisissä oppikouluissa ennen ryhtymistään perintötilan viljelijäksi vuonna [[1898]]. Äiti Hilma Maria Rinne (o.s. Hagelberg, [[1869]]–[[1948]]) oli puolestaan [[Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu|Helsingin suomalaisen tyttökoulun]] jatko-opiston käynyt opettaja. Pariskunta sai kaksi poikaa ja tyttären. Vanhempi poika Ossian Rinne ryhtyi isänsä jälkeen Jutikkalan tilan viljelijäksi, ja tytär Elsa avioitui kirjallisuustieteilijä J. V. Lehtosen kanssa.
 
Jutikkalan nuorempi poika Eino herätti jo pienenä huomiota poikkeuksellisella muistillaan ja oppimiskyvyllään. Käytyään kansakoulun Sääksmäellä hänet lähetettiin Turun suomalaiseen lyseoon, jonka rehtorina toimi hänen tätinsä mies [[Iivari Vanaja]]. Jutikkala sai alusta lähtien opettajikseen historiaan erikoistuneita pedagogeja. Hänen kansakoulunopettajansa [[Hilda Huntuvuori]] oli keskiajan historian asiantuntija ja suosittujen historiallisten romaanien kirjoittaja. Turun suomalaisessa lyseossa historiaa opetti puolestaan filosofian tohtori ja kansanperinteen tutkija [[J. W. Juvelius|Johan Wilhelm Juvelius]], historioitsija [[Einar W. Juva]]n isä ja historioitsija [[Mikko Juva]]n isoisä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Keijo K. Kulha | Nimeke = Jutikkala – tinkimätön akateemikko | Sivu = 18–21 | Julkaisija = Edita | Vuosi = 2006 }}</ref>