Ero sivun ”Lassi Hiekkala” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
nimitieto KB:n mukaan
p (Botti korvasi luokan Edistyspuoluelaiset poliitikot luokalla Kansallisen Edistyspuolueen poliitikot)
(nimitieto KB:n mukaan)
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|300px|Hiekkala (lähimpänä oikealla) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]]
'''Lauri (Lassi) Hiekkala''' (vuoteen 1907 '''Lauri Hoffrén'''; [[23. marraskuuta]] [[1888]] [[Kuopion maalaiskunta]] – [[5. lokakuuta]] [[1951]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] toimittaja ja [[kansanedustaja]].
 
Hiekkalan vanhemmat olivat maanviljelijä Pekka Hoffrén ja Johanna Väänänen. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi [[Kajaani]]n seminaarista 1913. Hän toimi [[maalaisliitto]]laisen [[Savon Sanomat|Savon Sanomien]] toimittajana 1913–1918 ja päätoimittajana 1918–1929. Hiekkala edusti mielipiteiltään poliittisen keskustan vasenta laitaa ja hänen kielteinen suhtautumisensa [[Suojeluskunnat|suojeluskuntiin]] ja maanpuolustukseen kariuttivat hänen poliittisen uransa Maalaisliitossa, jossa hän jäi oudoksi linnuksi. Puoluesihteerinä hän ehti olla vuoden 1925. [[Helsinki]]in siirryttyään Hiekkala oli 1929–1931 vastaavana toimittajana [[Suomenmaa]]-lehdessä, josta kuitenkin joutui lähtemään poliittisten erimielisyyksien vuoksi, ja siirtyi artikkelitoimittajaksi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]. Vaihtaessaan lehteä hän siirtyi myös maalaisliitosta [[Kansallinen Edistyspuolue|edistyspuolueeseen]]. Hiekkala tuli kummassakin puolueessa tunnetuksi tiukkana [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] ja sittemmin [[IKL]]:n sekä muunkin äärioikeistolaisuuden kriitikkona. Hän kuului lapualaisia vastustavien keskustapoliitikkojen salaisen [[Isänmaan ja Lain Puolesta]] -järjestön keskeisiin henkilöihin. Edistyksessäkin hän jäi puolueen vasemmalle laidalle.
Sodan jälkeen Hiekkala oli edistyspuolueen ja [[Suomen Kansanpuolue]]en kansanedustajana 1945–1951, kuolemaansa asti. Hänen vasemmistoporvarillinen linjansa sopi sotien jälkeiseen poliittiseen todellisuuteen, joskin hän jäi yhä puolueessaan yksin kannattaessaan [[sotasyyllisyys]]lakia ja [[YYA-sopimus]]ta. Hiekkala otti osaa myös [[Yleisradio]]n [[Pienoisparlamentti]]-ohjelman väittelyihin.
 
Hiekkala esitti myös vanhoillisia näkemyksiä puhuessaan eduskunnassa [[lapsilisä]]lain käsittelyn yhteydessä kesäkuussa 1948. Hän mm. sanoi, että ”kansan kvaliteetin kannalta ei ole samantekevää, millaiset yksilöt sukua jatkavat” ja että luonnonjärjestyksen mukaan ”voimakkain yksilö” ja ”parhain aines” lisääntyy.<ref>Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja, 3. kesäkuuta 1948. Hallituksen esitys n:o 163 (1947vp1947 vp) lapsilisälaiksi. HE 163/1947</ref>
 
Hiekkalan pitämää Eeron pakinapalstaa seurasi uskollisesti lehdestä toiseen kuvittaja [[Oki Räisänen]]. Hänen kuoltuaan vuonna 1950 Helsingin Sanomat kiinnitti Eeron pakinoiden uudeksi kuvittajaksi [[Kari Suomalainen|Kari Suomalaisen]], joka Hiekkalankin pian kuoltua loi itsenäisen ja maineikkaan uran pilapiirtäjänä.
26 962

muokkausta