Ero sivun ”Finnlands Lebensraum” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p on se vieläkin...
lähde tarvitaan yleensä vain jos väitetään, että jotakin on olemassa
Rivi 27:
}}
 
'''''Finnlands Lebensraum''''' (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu [[Suur-Suomi-aate]]tta tukeva [[propaganda]]teos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä [[Väinö Auer]], historioitsija [[Eino Jutikkala]] ja kansatieteilijä [[Kustaa Vilkuna]]. Saksankielinen teos painettiin [[Helsinki|Helsingissä]] [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjapainossa, ja sen kustansi [[berliini]]läinen Alfred Metzner Verlag. ''Finnlands Lebensraumia'' ei ole julkaistu suomennettuna{{Lähde|Fennican linkki ei todista tätä}}.
 
== Yleistä ==
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että [[Itä-Karjala]] ja [[Inkerinmaa]] kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti [[Suomi|Suomeen]] ja ne pitäisi voitetun [[Toinen maailmansota|sodan]] jälkeen liittää muodostettavan [[Suur-Suomi|Suur-Suomen]] osaksi. Tutkija [[Ohto Manninen|Ohto Mannisen]] mukaan aloite kirjaan tuli presidentti [[Risto Ryti]]ltä ja kirjoittajat valitsi [[Valtion tiedoituslaitos|Valtion tiedoituslaitoksessa]] työskennelleiden tutkijoiden joukosta pääministeri [[Jukka Rangell]] yhdessä poliittisen sihteerinsä [[L. A. Puntila]]n kanssa.<ref name=manninen>Manninen, Ohto: "''Suur-Suomen ääriviivat"'', (s. 228–234),. Kirjayhtymä 1980. ISBN 951-26-1735-8. Viitattu 10.11.2013.</ref>
 
''Finnlands Lebensraumin'' piti ilmestyä nimellä ''Das geographische und geschichtliche Finnland'' (Maantieteellinen”Maantieteellinen ja historiallinen SuomiSuomi”)'', mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin [[natsi-Saksa]]n ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriöissäpropagandaministeriössä.<ref name=poikonen>Poikonen, Jaakko: [http://www.helsinki.fi/jarj/polho/Poleemit2006/poleemi_sinivalkoinen.pdf Poikonen, Jaakko: "Suur-Suomea perustamassa."] Poleemi 4/2006, (s. 24–27). Viitattu 11.11.2013.</ref> Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä.<ref>Valta, Reijo: [http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2009/08/kongosta-suomelle-siirtomaa.html Reijo Valta: "Kongosta Suomelle siirtomaa?"] Pois työpöydältä, 25.8.2009. Viitattu 11.11.2013.</ref>
 
Samaan aikaan ''Finnlands Lebensraumin'' kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija [[Jalmari Jaakkola]]lta kirjan ''Suomen idänkysymys'', jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja [[Kuolan niemimaa]]han. Teos käännettiin saksaksi nimellä ''Die Ostfrage Finnlands'', ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.<ref>Nygård, Antti-Jussi Nygård: [http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/castor-suomi-eesti/ Castor: Suomi-Eesti (1942).] Agricola. Viitattu 11.11.2013.</ref><ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Jaakkola, Jalmari (18851885–1964). - 1964)|id=6992|tekijä=Jutikkala, Eino Jutikkala| ajankohta=22.4.1998}}</ref>
 
== Sisältö ==
''Finnlands Lebensraumissa'' Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Ääninen|Äänisen]] kautta [[Vienanmeri|Vienanmeren]] [[Äänislahti|Äänislahteen]]. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin [[Fennoskandia]]an ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden [[Suomensukuinen|suomensukuinen]] kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin [[elintila]]lla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.<ref name=manninen/>
 
Kirja sisälsi lisäksi [[kansallissosialismi|kansallissosialistista]] ideologiaa sekä lainauksia [[Adolf Hitler]]iltä, mutta ne muokkasi teokseen Valtion tiedotuslaitoksentiedoituslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies [[Yrjö von Grönhagen]].<ref name=poikonen/> Esimerkiksi kirjan esipuheeseen von Grönhagen lisäsi Hitlerin [[Versailles’n rauha|Versailles’n rauhansopimuksen]] tuominneen sitaatin.<ref>Arnstad, Henrik: [http://skyldig.wordpress.com/2008/08/28/en-bok-med-en-kanslig-titel/ Henrik Arnstad: "En bok med en känslig titel."] Skyldig till skuld, 28.8.2008. Viitattu 11.11.2013.</ref>
 
== Julkaisematta jäänyt versio ==
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana [[päämaja]]n tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri [[Kalle Lehmus]] paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa ''Kolme kriisiä'', että ''Finnlands Lebensraumista'' kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös [[Norja]]an kuuluvan [[Ruija]]n suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuudestaarkaluontoisuuden johtuenvuoksi julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin ''[[Historiallinen Aikakauskirja|Historialliseen Aikakauskirjaan]]'' kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.<ref name=poikonen/>
 
== Kritiikki ja puolustus ==
''Finnlands Lebensraum'' on luonnollisesti myöhempinä vuosikymmeninä herättänyt runsaasti kritiikkiä, ja sen kirjoittamiseen osallistuneita tieteentekijöitä on syytetty [[Etiikka|tutkijanetiikan]] hylkäämisestä. Vuonna 1972 ''Historiallisessa Aikakauskirjassa'' julkaistussa artikkelissaan Eino Jutikkala on puolustautunut sanomalla, ettei Valtion tiedotuslaitoksentiedoituslaitoksen sodan aikainensodanaikainen tuotanto ollut tieteellistä tutkimusta, vaan pelkästään ylempien tahojen sanelemaa poliittista propagandaa. Myöhempien tutkijoiden mukaan osa kirjassa esitetyistä väitteistä on tehty sangen epätieteellisin ja kevyin perustein, eivätkä ne kestä kriittistä tarkastelua.<ref name=poikonen/>
 
''Finnlands Lebensraumin'' lisäksi Valtion tiedotuslaitostiedoituslaitos laati vielä seuraavana vuonna ohjelman, jossa Itä-Karjalaa vaaditaan liitettäväksi Suomeen. Se on myöhemmin julkaistu ainakin Kalle Lehmuksen vuonna 1971 ilmestyneen teoksen liitteenä. Auerin, Jutikkalan ja Vilkunan osuudesta kyseisen Itä-Karjala-ohjelman laatimiseen ei ole tarkempaa tietoa.<ref name=poikonen/>
 
== Lähteet ==