Ero sivun ”Niili” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Luonto: otsikon muotoilu (myös geologiset ja fysikaaliset prosessit ovat luontoa) |
osioiden järjestys (ensin näin, kohta ehkä lisäjäsennystä) |
||
Rivi 26:
Niili on leveimmältä kohdaltaan [[Edfu]]ssa 7,5 kilometriä leveä. Keskimäärin joki on 2,8 kilometriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.answers.com/Q/What_Is_The_Width_Of_The_Nile_River | Nimeke =What Is The Width Of The Nile River? | Tekijä =Maggie Tyson | Ajankohta = | Julkaisija =Answers.com | Viitattu = 2.3.2015 }}</ref> Niilin laakso on leveydeltään enimmillään 25 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.unu.edu/unupress/unupbooks/80157e/80157E03.htm | Nimeke =Chapter 2. The river Nile: main water transfer projects in Egypt and impacts on egyptian agriculture | Tekijä =Mahmoud Abu-Zeid | Ajankohta = | Julkaisija =United Nations University | Viitattu = 2.3.2015 }}</ref> Sudanin [[Manasir]]in autiomaassa hiekka yltää aivan joen partaalle.<ref name="rsl" /> Niilin [[valuma-alue]] on noin 3 349 000 km², ja se kattaa kymmenesosan koko Afrikan pinta-alasta.<ref name="eb" />
==Synty==▼
Niilin uskotaan olleen olemassa jossain muodossa 25 miljoonan vuoden ajan. Nykyisen käsityksen mukaan Niili oli miljoonia vuosia sitten huomattavasti nykyistä pidempi ja alkoi Tanganjikajärvestä, mutta Virungan tulivuorenpurkaukset [[Ruanda]]ssa ovat muuttaneet sen virtauksia. Vuosien 8000–1000 eaa. välillä Niilillä oli kolmaskin suuri sivujoki, Keltainen Niili. Se alkoi [[Tšad]]ista ja yhtyi Niiliin Khartumin ja Assanin välillä. Tästä joesta on säilynyt sen uoma, [[Wadi Howar]].<ref name="williams" />▼
== Kulku ==
Rivi 53 ⟶ 50:
Assuanin padon rakentamisen jälkeen Niilin suistoon ei enää tule lietettä entiseen tapaan, minkä seurauksena [[eroosio]] ja maan vajoaminen ovat voimistuneet suiston alueella. Jos lisäksi merenpinta nousee [[Ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] seurauksena, meri saattaa vallata suiston ja estää maanviljelyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemag.org/content/327/5972/1444 | Nimeke =The Nile Delta's Sinking Future | Tekijä = | Ajankohta =19.3.2010 | Julkaisija = Science | Viitattu = 3.3.2015 }}</ref> Suiston odotetaan katoavan kokonaan vuoteen 2500 mennessä.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 24.</ref>
▲==Synty==
▲Niilin uskotaan olleen olemassa jossain muodossa 25 miljoonan vuoden ajan. Nykyisen käsityksen mukaan Niili oli miljoonia vuosia sitten huomattavasti nykyistä pidempi ja alkoi Tanganjikajärvestä, mutta Virungan tulivuorenpurkaukset [[Ruanda]]ssa ovat muuttaneet sen virtauksia. Vuosien 8000–1000 eaa. välillä Niilillä oli kolmaskin suuri sivujoki, Keltainen Niili. Se alkoi [[Tšad]]ista ja yhtyi Niiliin Khartumin ja Assanin välillä. Tästä joesta on säilynyt sen uoma, [[Wadi Howar]].<ref name="williams" />
== Elävä luonto ==▼
Niilin eläimistöön kuuluvat yhä jo muinaisen Egyptin piirtokirjoituksesta ja jumalistosta tutut [[pillerinpyörittäjä]], [[käärmekotka]], [[arohiirihaukka]], [[harjalintu]], [[pikkukorppikotka]] ja [[egyptinkobra]]. Kokonaan tai suurelta osalta jokea kadonneita ovat [[niilinkrokotiili]], [[afrikannorsu]], [[leijona]], [[vihermarakatti]] ja [[paviaani]]. Vedessä elää esimerkiksi [[Kelttikalat|kelttikaloja]], [[Kissakala|kissakaloja]] ja [[niilintilapia]]a. [[Iibis]]tä ei enää tavata Egyptissä, mutta se elää yhä Saharan eteläpuolella. [[Šakaali]]a tavataan aavikon reunoilla.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 178–179.</ref> Suddin suoalueella Sudanissa tavataan yli 400 muuttolintulajia.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 23.</ref>▼
Niilin kasvillisuus vaihtelee paljon pohjoisesta etelään. Egyptissä kasvavat esimerkiksi [[tamariski]] ja [[akaasiat]], joista suurin on [[niilinakaasia]], sekä viljelyskasveista esimerkiksi [[taatelipalmu]], [[banaani]] ja 1800-luvulla tuotu [[sokeriruoko]]. Assuanin padon eteläpuolella luonto muuttuu erilaiseksi. Sudanin rajalta Suddin soihin joen ympäristö on aavikkoa ja [[savanni]]a. Rannoilla kasvaa palmuja, ja etelämmäksi kohti Ugandaa mentäessä kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi. Victorianjärven lähellä jokea ympäröivät viljelykset. Etiopiaan päin mentäessä kasvillisuus vaihtuu puoliaavikon pensaikosta metsiksi ja metsäisiksi ruohikkomaiksi. Ylängöillä lähellä joen alkulähdettä on pensaikkoa ja havumetsää.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 125.</ref> [[Papyruskaisla]], josta valmistettiin [[papyrus]]ta, oli yleinen etenkin suistossa, mutta se on nyt kadonnut suurimmasta osasta Egyptiä. <ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 179.</ref>▼
== Ihmisen toiminta ==
Rivi 85 ⟶ 90:
===Niilin lähteen etsiminen===
Antiikin ajan kreikkalaiset ja roomalaiset eivät onnistuneet pääsemään Etelä-Sudanin soiden läpi selvittämään Niilin lähteitä.<ref name="williams" /> Brittiläinen löytöretkeilijä [[John Hanning Speke]] lähti [[Royal Geographical Society]]n toimeksiannosta etsimään Niilin lähdettä 1856. Hän löysi eurooppalaisille siihen asti tuntemattoman Victorianjärven elokuussa 1858 ja esitti Britanniaan palattuaan sen olevan Niilin lähde. Todistaakseen asian sekä sen, että joki ei saa alkuaan [[Tanganjikajärvi|Tanganjikajärvestä]], Speke palasi Afrikkaan ja 28. heinäkuuta 1862 saavutti Victorianjärven Niiliä pitkin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historytoday.com/richard-cavendish/nile%E2%80%99s-source-discovered | Nimeke =The Nile’s Source Discovered | Tekijä =Richard Cavendish | Ajankohta =2008 | Julkaisija =History Today | Viitattu = 3.3.2015 }}</ref> Lopulta [[Henry Morton Stanley]] varmisti Speken havainnon lopullisesti tutkimusretkellään 1874–1877.<ref name="williams" />
▲== Elävä luonto ==
▲Niilin eläimistöön kuuluvat yhä jo muinaisen Egyptin piirtokirjoituksesta ja jumalistosta tutut [[pillerinpyörittäjä]], [[käärmekotka]], [[arohiirihaukka]], [[harjalintu]], [[pikkukorppikotka]] ja [[egyptinkobra]]. Kokonaan tai suurelta osalta jokea kadonneita ovat [[niilinkrokotiili]], [[afrikannorsu]], [[leijona]], [[vihermarakatti]] ja [[paviaani]]. Vedessä elää esimerkiksi [[Kelttikalat|kelttikaloja]], [[Kissakala|kissakaloja]] ja [[niilintilapia]]a. [[Iibis]]tä ei enää tavata Egyptissä, mutta se elää yhä Saharan eteläpuolella. [[Šakaali]]a tavataan aavikon reunoilla.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 178–179.</ref> Suddin suoalueella Sudanissa tavataan yli 400 muuttolintulajia.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 23.</ref>
▲Niilin kasvillisuus vaihtelee paljon pohjoisesta etelään. Egyptissä kasvavat esimerkiksi [[tamariski]] ja [[akaasiat]], joista suurin on [[niilinakaasia]], sekä viljelyskasveista esimerkiksi [[taatelipalmu]], [[banaani]] ja 1800-luvulla tuotu [[sokeriruoko]]. Assuanin padon eteläpuolella luonto muuttuu erilaiseksi. Sudanin rajalta Suddin soihin joen ympäristö on aavikkoa ja [[savanni]]a. Rannoilla kasvaa palmuja, ja etelämmäksi kohti Ugandaa mentäessä kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi. Victorianjärven lähellä jokea ympäröivät viljelykset. Etiopiaan päin mentäessä kasvillisuus vaihtuu puoliaavikon pensaikosta metsiksi ja metsäisiksi ruohikkomaiksi. Ylängöillä lähellä joen alkulähdettä on pensaikkoa ja havumetsää.<ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 125.</ref> [[Papyruskaisla]], josta valmistettiin [[papyrus]]ta, oli yleinen etenkin suistossa, mutta se on nyt kadonnut suurimmasta osasta Egyptiä. <ref>Insight Guide: The Nile 2010, s. 179.</ref>
==Lähteet==
| |||