Wikipedia

Ero sivun ”Väri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
haistakaa vittu saatana retut
p Käyttäjän 80.222.216.193 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän [[User:2001:999:0:2773:395A:65D6:A0FB:3F60|2001:999:0:2773:395A:65D6:...
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee visuaalisesti havaittavaa väriä neuropsykologian, fysiikan ja optiikan kannalta. Katso [[Väri (täsmennyssivu)|Väri]] sanan muista merkityksistä.}}
homoseksuaalisuus (kreikan sanasta ὁμός ’sama’ ja latinan sanasta sexus ’sukupuoli’) tarkoittaa seksuaalista suuntautumista, jossa yksilön seksuaalinen kiinnostus, romanttiset ajatukset, tunteet tai molemmat kohdistuvat pelkästään tai ensisijaisesti hänen omaan sukupuoleensa. Naisten homoseksuaalisuutta kutsutaan myös lesboudeksi.[1][2] Sanaa homo merkityksessä homoseksuaali käytetään enimmäkseen miehistä, ja vastaava naispuolista homoseksuaaleista käytettävä sana on lesbo.
[[Tiedosto:Colored_pencils_chevre.jpg|thumb|350px|Värikyniä]]
'''Väri''' on [[Aurinko|auringosta]] tai muusta valolähteestä tulevaa [[Valoaalto|aaltomuotoista]] [[Sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]] eli valoa. Jokaista värisävyä vastaa oma [[aallonpituus]]. Pisin aallonpituus on [[Punainen|punaisella]] ja lyhin [[Violetti|violetilla]]. Ihmiselle näkyvien värien ääripäiden lisäksi puhutaan [[Infrapunasäteily|infrapunasta]], jonka aallon pituus on pitempi kuin näkyvä valo ja se voidaan tuntea lämpönä. Puhutaan myös [[Ultraviolettisäteily|ultravioletista]], joka on lyhytaaltoisempaa kuin näkyvä valo. Ihminen aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmän [[verkkokalvo]]lle.
 
Toisin kuin monet muut [[Nisäkkäät|nisäkkäät]], ihminen näkee maailman väreissä.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Etiologia
2 Homoseksuaaleina itseään pitävien osuus väestöstä
2.1 Suomi
2.2 Ruotsi
2.3 Norja
2.4 Yhdistynyt kuningaskunta
2.5 Yhdysvallat
2.6 Kanada
2.7 Australia
3 Lainsäädäntö
4 Yhteiskunnan asenteet
5 Syrjintä
5.1 Historia
5.2 Homoseksuaalien kohtelu
6 Eläinten homoseksuaalisuus
7 Katso myös
8 Lähteet
9 Kirjallisuutta
10 Aiheesta muualla
Etiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristötekijöistä homoseksuaalisuuden esiintymiseen vaikuttavat ei-jaetut tekijät, joskin naispuolisten homoseksuaalien kohdalla myös jaettu ympäristö saattaa olla merkittävässä roolissa.[3] Toisissa tutkimuksissa on saatu pienempiä ja hyvin vaihtelevia yhdenmukaisuuksia välillä 5–60 %.[4]
 
Eri ihmisten värien näkö- ja niiden erottamiskyky ovat erilaisia. Kaikilla on sama värien erotteluprosessi, jossa [[aivot]] tulkitsevat silmän kautta tulevan [[impulssi]]n muuntaen sen väriksi.
Miesten ja naisten homoseksuaalisuuden etiologia näyttää olevan erilainen, sillä erimunaisten kaksosten osalta yhden kaksosen homoseksuaalisuus on yhteydessä toisen kaksosen kohonneeseen homoseksuaalisuuden todennäköisyyteen ainoastaan silloin, kun he ovat samaa sukupuolta.[3]
 
Värin [[havaitseminen]] perustuu kolmeen asiaan:
Kaksostutkimuksia on arvosteltu vinoutuneisuudesta, sillä ne ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Todennäköisesti ne kaksosparit, joissa molemmat osapuolet ovat homoseksuaaleja, ovat olleet halukkaampia ilmoittautumaan kuin sellaiset, joissa vain toinen osapuoli on homoseksuaalinen.[4]
*'''valoon''', joka on värin lähde
*'''kohteeseen''', siihen, miten kohde vastaa väriin
*'''silmään''', joka ottaa värin vastaan<ref name= coloria>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/yleista.htm | Nimeke = Yleistä | Tekijä = Päivi Hintsanen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Coloria | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Coloria | Viitattu = 18.7.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Värin määrittelyä ==
Homoveljeksien perimää tutkittaessa on havaittu 8- ja Xq28-kromosomien vaikuttavan miesten seksuaaliseen suuntautumiseen.[5]
 
{{Neutraalius|Artikkeli tulisi kirjoittaa myönteisessä rakentavassa hengessä siten, että värin käsitteen eri puolet täydentävät toisiaan. Koko artikkelia on syytä tarkastella uudestaan tältä kannalta.}}
Homoseksuaaleina itseään pitävien osuus väestöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Homoseksuaaleina itseään pitävien osuuden selvittäminen väestöstä ei ole helppoa. Osuuden selvittämisessä on otettava huomioon kriteerit joita käytetään, rajat ja aikajakso jonka sisällä seksuaalinen suuntautuminen määritellään.[6] Monet ihmiset, huolimatta siitä että heillä on omaan sukupuoleen kohdistuvaa kiinnostusta, voivat epäröidä määritellä itseään homo- tai biseksuaaleiksi. Niitten ihmisten määrä, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Toisaalta taas tunteita toteuttavien ihmisten määrä voi olla suurempi kuin ihmisten, jotka varsinaisesti määrittelevät itsensä homoksi, lesboiksi tai bi-seksuaaliksi.[7]
 
Väriä voidaan lähestyä ja kuvailla aistimuspohjaisella, eli aivokeskeisellä värikäsityksellä tai mekanistisella, fysikalistisella värikäsityksellä. Asiantuntijat ovat nykyisin samaa mieltä siitä, että väri on näköjärjestelmän tuottama näköaistimus.
Merkittävimpien tutkimusten mukaan 2–11 %:lla ihmisistä on ollut jonkinlaisia samaan sukupuoleen kohdistuvia seksuaalisia kontakteja elämänsä aikana.[8][9][10][11][12][13][14][15] Tämä osuus nousee 16–21 %:iin kun raportoidaan joko samaan sukupuoleen kohdistuva kiinnostus tai käyttäytyminen, tai molemmat niistä.[16] Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa, 20 % anonyymisti tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että heillä on joitain homoseksuaalisia tunteita – tosin vain 2–3 % heistä määritteli itsensä homoseksuaaliksi.[17] Vuonna 1992 tehdyssä tutkimuksessa 6,1 %:lla Britanniassa asuvista miehistä oli ollut homoseksuaalisia kokemuksia, kun taas Ranskassa vastaava luku oli 4,1 %.[18] Vastaavasti Yhdysvalloissa, William Instituten vuonna 2011 tekemän raportin mukaan 3,5 %, eli suunnilleen 9 miljoonaa ihmistä aikuisväestöstä, on joko lesboja, homoja tai biseksuaaleja.[19] Yhdysvalloissa vuonna 2000 tehdyssä väestönlaskennassa maassa oli noin 600 000 samaa sukupuolta olevaa naimatonta kotitaloutta.[20]
 
Värihavainto syntyy siten, että näkökohteesta ja sen ympäristöstä tulevan valoenergian koostumus saavuttaa [[silmä]]n verkkokalvon näkösolut. Solujen yhteistoimintana muodostunut sähköinen informaatio ohjautuu näköhermoja pitkin [[aivot|aivojen]] näkökeskukseen. Sen jälkeen aivot tulkitsevat näkökohteen värit ihmiselle tyypillisten [[havaintomalli]]<nowiki/>en mukaisesti. Värit ovat aivojen tulkinnan mukaisia näköaistimuksia.
 
Normaalista poikkeavia näköaistimuksia voi syntyä, jos havaitsijalla on periytyvä [[värisokeus|punavihersokeus]] tai sairauden, kuten[[diabetes | diabeteksen]] aiheuttama värinäön heikkous. Täydellinen [[värisokeus]] on harvinaista. Periytyvän värinäön häiriön syy on [[X-kromosomi]]<nowiki/>ssa.
Sateenkaarilippu on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tunnus.
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla 1971 ja 1992. 18–54-vuotiaista suomalaisista piti itseään homoseksuaalina vuonna 1971 tehdyssä tutkimuksessa 0,8 % ja vuonna 1992 tehdyssä tutkimuksessa 0,6 %.[21] Toisaalta seksuaalivähemmistöihin kuuluvien määräksi on myös Suomessa arvioitu 5–15 %:ksi väestöstä.[22]
 
Fysikalistisen värikäsityksen kannattajat pitävät värejä näkemiemme kohteiden ominaisuuksina ja siten näköjärjestelmästämme riippumattomina. [[Fysiikka|Fysiika]]n kannalta tieto kohteen väristä on siinä valossa, joka tulee katsotusta kohteesta väri-ilmaisimeen. Väri vastaa tällöin näkyvää kohdetta, esimerkiksi seinän maalipintaa tai sen mikrorakennetta. Tämän käsityksen mukaan värit ovat aina olemassa ihmisen ulkopuolella, vaikka emme katsoisikaan niitä, koska käsityksen mukaan värimittarit osaavat "havaita” niitä tarkasti ilman silmiä.
Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsissa Forskningsgruppen för Samhälls- och Informationsstudier (FSI) ja Folkhälsoinsitutet tekivät vuonna 1998 satunnaisotokseen perustuvan kyselytutkimuksen, jonka mukaan homoseksuaaleja on 1–2 % 16–79-vuotiaista.[23]
 
Ihmisen värinäköjärjestelmä on vuosimiljoonien kehityksen tulosta, eivätkä mittalaitteet ja robotit pysty sitä vielä jäljittelemään. Ihmisen värinäön mallinnus on vasta alkutekijöissään, sillä edes silmän valoherkkien näkösolujen yhteistyötä muiden näkösolujen kanssa ei tunneta tarkasti.
Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norjassa vuonna 2008 tehdyn 6 465 henkilön haastattelututkimuksen mukaan yli 16-vuotiaista 0,6 % miehistä ja 0,7 % naisista pitää itseään homoseksuaalina.[24]
 
Esimerkiksi keltaiselta näyttävän kohteen ei tarvitse heijastaa lainkaan keltaista valoa eli aallonpituudeltaan noin 580 nanometrin valoa. Riittää, että kohteesta tulee taajuudeltaan vihreää ja punaista säteilyenergiaa. Viime kädessä väri ei ole valoa, sähkömagneettista säteilyä eikä aaltoliikettä. Se ei ole myöskään maalia, eikä se ole luonteeltaan mikään näkökohteen fysikaalinen ominaisuus. Väri on näköjärjestelmän ja aivojen tuottama tulkinta eli väriaistimus.
Yhdistynyt kuningaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2009–2010 tehdyn 247 623 haastateltavaa sisältäneen laajan kyselytutkimuksen mukaan 0,9 % yli 16-vuotiaista pitää itseään homoseksuaalina.tarvitaan parempi lähde[25]
 
Jotta teknisten laitteiden väri-ilmaisimet saadaan ”näkemään” värit aidosti – siis ihmisen kaltaisesti, pitää tuntea näköjärjestelmän toimintamekanismi. Erilaisista materiaaleista heijastuvan valon spektraalisia ominaisuuksia voidaan kuitenkin tunnistaa erilaisilla teollisuuden laadunvalvontaan kehitetyillä mittalaitteilla paljon paremmin kuin ihminen silmämääräisesti. Tekninen väri-ilmaisin on valon spektri-ilmaisin, kuten [[spektrometri]], jonka avulla saadut mittaustulokset joudutaan aina tulkitsemaan sovittuina väreinä. Esimerkiksi niin sanottujen [[lämpökamera|lämpökameroiden]] avulla otettujen kuvien värimaailmassa ihmiselle näkymätön säteily muunnetaan näkyviksi väreiksi kulloisenkin tilanteen ja informaatiotarpeen mukaan. Tieto kohteen väristä ei siis ole johdettavissa suoraan siitä valosta tai säteilyn spektrijakaumasta, joka tulee katsotusta kohteesta tekniseen väri-ilmaisimeen, vaikka näin fysikalistinen värikäsitys olettaa. <ref name="varit" />
Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viiteen laajaan kyselytutkimukseen perustuen on arvioitu, että 1,7 % yhdysvaltalaisista aikuisista pitää itseään homoseksuaalina.[26]
 
=== Havaittu ja mitattu väri ===
Kanada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[[Tiedosto:Kiekko-2.gif|pienoiskuva|Värimittarit eivät osaa "nähdä" näitä värejä kuten ihminen.]]
Vuonna 2003 Kanadassa tehtiin 135 000 ihmisille kyselytutkimus, jonka mukaan 18–59-vuotiaista miehistä 1,3 % ja naisista 0,7 % piti itseään homoseksuaalina.[27]
Ihmisen näköjärjestelmän tuottamaan kuvaan kuuluvat [[käänteisväri|''käänteisväri-'']], [[rajakontrasti | ''rajakontrasti-'']], [[ jälkikuvat | ''simultaanikontrasti-'']] ja [[varjoilmiö |''varjoilmiö'']]. Näitä eivät valo- tai värimittarit pysty havitsemaan ihmisen lailla, koska valon spektrivärien suhteelliset osuudet eivät määrää, miltä kohteen värit kulloinkin näyttävät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-3.html | Nimeke = Miltä värit näyttävät| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli =suomeksi }}</ref> Kontrasti-ilmiöt paljastavat värin [[konstanssi]] eli värin pysyvyyden näkökuvassa: värejä voidaan tunnistaa hyvin erilaisista valaistusolosuhteista huolimatta, koska värit ovat olleet ihmisille ja ovat yhä elintärkeitä ympäristön laadun, esimerkiksi ruoka-aineiden käytettävyyden), ilmaisimia, visuaalisia adjektiiveja. Aivot ovat oppineet tämän olosuhteiden pakosta. Niinpä yksittäisestä näkökohteesta tulevan valon mitattu "väri" ei ole täysin sama kuin havaittu väri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-2.html | Nimeke = Ei mikään näköharha| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> Väri on sitä, miltä se ihmisen näköjärjestelmän tuottamana aistimuksena erilaisissa tilanteissa kulloinkin näyttäytyy. Toisin kuin fysikalistinen värinäkemys väittää, emme näe oudoissakaan väri-ilmöissä väriharhoja, illuusioita. <ref name="varit">{{Kirjaviite | Tekijä=Huttunen, Martti | Nimeke=Värit pintaa syvemmältä | Julkaisija=Helsinki: BoD | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-286-602-8}}</ref>
 
== Ihmisen väriaisti ==
Australia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen silmän verkkokalvossa on neljänlaisia valoenergialle herkkiä solutyyppejä, joista yhdet ovat hämäränäköön erikoistuneita sauvasoluja. Muut kolme ovat lähinnä tarkan näön keskuksen eli fovean alueelle sijoittuvia tappisoluja, joista
Australiassa tehtiin 19 307 ihmisen kyselytutkimus, jonka mukaan 1,6 % miehistä ja 0,8 % naisista piti itseään homoseksuaalina.[28] [29]
 
<nowiki>*</nowiki> '''L'''-tyypit ( R ) reagoivat pitkäaaltoiseeen (L = Long) punaiseen valoon. Solutyyppi on herkimmillään noin 650 nm:n aallonpituudelle (nm = nanometri = millimetrin miljoonasosa). Näitä on noin 2/3 verkkokalvon tappisoluista.<br/>* '''M'''-tyypit ( G ) reagoivat keskipitkään (M = Middle) vihreään valoon. Solutyyppi on herkimmillään noin 530 nm:n aallonpituudelle. Näitä on noin 1/3 verkkokalvon tappisoluista.
Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Homoseksuaalisuus ja laki
Suomessa ”homoseksuaaliset teot” olivat rangaistavia vuoteen 1971 asti ja homoseksuaalisuus lakkasi olemasta virallisesti listattu sairaus 1981.[30]
 
<nowiki>*</nowiki> '''S'''-tyypit ( B ) reagoivat lyhytaaltoiseen (S = Short) siniseen valoon. Solutyyppi on herkimmillään noin 460 nm:n aallonpituudelle. Näitä on tappisoluista vain noin 5-7 %.
Homoseksuaalisuuden juridisissa historioissa länsimaissa on nähtävissä jako kahteen perinteeseen: toisaalta Ranskan vallankumouksen vaikuttamat lakijärjestelmät ja toisaalta protestanttinen traditio. Ranskan vallankumouksen vaikutus lakijärjestelmiin näkyy erityisesti lakien suhteessa yksityisyyteen. Ranskan vallankumouksen traditiossa yksityiset käytännöt, esimerkiksi homoseksuaaliset teot, eivät olleet rangaistavia, elleivät ne sisältäneet väkivaltaa tai seksiä alaikäisten kumppaneiden kanssa, mutta poliisi ja juridinen järjestelmä puuttuivat säännöllisesti julkisuudessa tapahtuneisiin tekoihin. Toinen lakijärjestelmä, joka oli yleisempi protestanttisissa maissa, piti sisällään erilaisen käsityksen siitä, mitä valtion tulee kontrolloida. Tässä traditiossa katsottiin olemassa olevan itsessään moraalittomia tekoja, joista tulisi rangaista sellaisina myös sekulaarisen lain edessä.[31]
 
Tappisolujen määräsuhteet ilmaistaan joskus myös suhdeluvuilla 10 / 5 / 1. Anatomisesti monitasoista ja neurologisesti monivaiheista näköjärjestelmän toimintaa voidaan verrata television ja tietokoneen värikuvan muodostukseen, jossa värit syntyvät RGB-värikanavien valoilla (R = red, punainen; G = green, vihreä; B = blue, sininen).<ref name="varit" />
Samaa sukupuolta olevien parien avioliitto on hyväksytty lailla seuraavissa maissa: Hollannissa (vuodesta 2001), Belgiassa (2003), Espanjassa (2005),[32] Kanadassa (2005),[33] Etelä-Afrikassa (2006),[34] Norjassa (2009),[35] Ruotsissa (2009),[36] Portugalissa (2010),[37] Islannissa (2010)[38], Argentiinassa (2010)[39][40], Tanskassa (2012)[41], Uruguayssa (2013)[42], Uudessa-Seelannissa (2013)[43], Ranskassa (2013)[44], Isossa-Britanniassa (2014)[45], Yhdysvalloissa (2015) [46].
 
=== Värit visuaalisina adjektiiveina ===
Yhteiskunnan asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väreistä tuli ihmiselle vuosimiljoonia kestäneen näköaistin kehityshistorian aikana hyvin tärkeitä ympäristön laadun ilmaisijoita, visuaalisia adjektiiveja, joita ne yhäkin ovat. Ihmisen väriaistissa voidaan erottaa kolme toiminnallista perusperiaatetta, joita ei ole missään teknisessä mittalaitteessa:<br/>1) näköjärjestelmä prosessoi näkökuvaa kolmivärikanavaisesti (LMS = RGB, vertaa yllä)<br/>2) rajakontrasti-ilmiö, jossa näkökohteen (esineen) omassa värissä voimistuu sitä ympäröivän värin [[käänteisväri |käänteisvärisyys]] ja valoisuusero. Kohde ikään kuin 'piirretään' irti taustastaan.<br/>3) varjoilmiö, jossa aivot pyrkivät pitämään näkökuvan värit tunnistettavina hyvin vaikeissakin valaistusolosuhteisa (katso [[konstanssi]]).
Asenteet homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä vaihtelevat suuresti maittain. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin kyselytutkimuksessa vuonna 2013 asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan olivat myönteisimmät länsimaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa, joista useimmissa yli kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä homoseksuaalisuus. Yhdysvalloissa hyväksyjiä oli 60 prosenttia, Japanissa 54 prosenttia, Israelissa 40 prosenttia, Venäjällä 16 prosenttia ja latinalaisessa Amerikassa keskimäärin hieman yli puolet. Afrikassa ja muslimimaissa homoseksuaalisuuden hyväksyntää kannatti useimmiten alle 10 prosenttia väestöstä. Homoseksuaalisuus hyväksyttiin yleisesti sitä harvemmin, mitä suurempi merkitys uskonnolla on yhteiskunnassa. Nuoret vastaajat olivat useissa maissa hyväksyvämpiä kuin vanhat.[47]
 
Valon väriä mittaavat tekniset väri-ilmaisimet toimivat vain kolmivärikanavaisesti, Niille ei ole vielä osattu kehittää kontrasti- ja varjoilmiöiden "näkökykyä".<ref name="varit" />
Vuonna 2015 julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan Euroopan unionin maitten vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. Vastaajista 61 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista kaikkialla Euroopassa. Suomessa asenteet samaisen Eurobarometrin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat myönteisempiä kuin Euroopan unionissa keskimäärin: barometrin mukaan suomalaisista 74 prosenttia on samaa mieltä siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla, ja 66 prosenttia on samaa mieltä siitä, että samaa sukupuolta olevien avioliitot pitäisi sallia kaikkialla Euroopassa.[48]
 
== Valon väri ==
Syrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[[Kuva:Color temperature.svg|right|thumb|250px|[[Värilämpötila]]spektri. Värilämpötila-arvo ilmaistaan [[kelvin]]eissä, ja arvo on samalla lämpötila jossa hehkuva kappale emittoi tietynväristä valoa. Esimerkiksi [[volframi]] alkaa muuttua valkohehkuiseksi yli 4000K lämpötiloissa.]]
1950-luvun lopulta ja 1960-luvulla homoseksuaalisuuteen alettiin suhtautua enemmän sairautena kuin rikoksena.[49] Yhdysvalloissa homoseksuaalisuus poistettiin sairausluokituksesta vuonna 1973.[50] Suomessa homoseksuaalisuus poistettiin sairausluokituksesta Suomen Lääkintöhallituksen päätöksellä vuonna 1981, sen jälkeen kun Seta oli kirjelmöinyt asiasta Lääkintöhallitukselle vaatien sairausluokituksen poistamista kokonaan, sekä siitä että Lääkintöhallituksen tulisi "tehokkaasti työskennellä homoseksuaalisuuden sairausleiman synnyttämien vakavien haittavaikutuksien poistamiseksi".[50]
[[Kuva:Spectrum4websiteEval.png|thumb|250px|Jatkuva spektri.]]
[[Kuva:HG-Spektrum.jpg|thumb|250px|Valon väri: [[Elohopeahöyrylamppu|Elohopeahöyrylampun]] säteilemän valon spektri.]]
[[Kuva:Värit.PNG|250px|thumb|right|[[RGB-värimalli]]nmukainen värien muodostuminen.]]
 
{|class=wikitable width=250 align="right" style="margin: 1em 0em 1em 1em;"
Suomessa homot ja lesbot kokevat mielestään syrjintää yhä työpaikoilla ja kouluissa, vaikka laki syrjinnän tiukasti kieltääkin. Tutkimusten mukaan homojen ja lesbojen työsyrjinnästä on näyttöä.[51][52], ja syrjintää voi ilmetä esimerkiksi työhönottotilanteessa, työehdoissa sekä kohtelussa työpaikoilla.[53] Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat esimerkiksi joutua kuulemaan epäasiallista ja loukkaavaa puhetta, kuten homottelua tai loukkaavia vitsejä, sekä osaan heistä voi kohdistua suoranaista seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvää halventavaa nimittelyä, tai jopa seksuaalista häirintää.[54] Jotkut homoseksuaalit pitävät työpaikoillaan seksuaalisen suuntautumisensa mieluummin salassa.[55] Kyselyjen perusteella, suuntautumisestaan avoimet olivat kohdanneet työsyrjintää sitä salaavia useammin. Toisaalta, ne jotka salaavat seksuaalisen suuntautumisensa, näkevät syrjintää tapahtuvan useammin omalla työpaikallaan.[56] Viimeisinä vuosikymmeninä yleinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut paljon suvaitsevaisemmaksi.lähde?
|+'''Näkyvän valon [[spektri]]n värit'''
|-
!style="text-align: left"|väri
! abbr="aallonpituus" | aallonpituusväli
! abbr="taajuus" | taajuusväli
|-align="center" bgcolor="#DF0000" style="color:white;"
!style="text-align: left"|[[punainen]]
|~ 625&ndash;740&nbsp;nm
|~ 480&ndash;405&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#FF8000" style="color:white;"
!style="text-align: left"|[[oranssi]]
|~ 590&ndash;625&nbsp;nm
|~ 510&ndash;480&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#FFFF00" style="color:black;"
!style="text-align: left"|[[keltainen]]
|~ 565&ndash;590&nbsp;nm
|~ 530&ndash;510&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#00FF00" style="color:black;"
!style="text-align: left"|[[vihreä]]
|~ 500&ndash;565&nbsp;nm
|~ 600&ndash;530&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#00E0E0" style="color:black;"
!style="text-align: left"|[[syaani]]
|~ 485&ndash;500&nbsp;nm
|~ 620&ndash;600&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#0000FF" style="color:white;"
!style="text-align: left"|[[sininen]]
|~ 440&ndash;485&nbsp;nm
|~ 680&ndash;620&nbsp;THz
|-align="center" bgcolor="#50007F" style="color:white;"
!style="text-align: left"|[[violetti]]
|~ 380&ndash;440&nbsp;nm
|~ 790&ndash;680&nbsp;THz
|}
[[Fysiikka|Fysiikan]] kannalta valon väri määräytyy sen [[fotoni]]en energiasta, joka on suoraan verrannollinen valon [[taajuus|taajuuteen]] [[Planckin vakio]]n kautta. Väriin liittyy aina myös [[aallonpituus]], joka määräytyy fotonin energiasta, mutta aallonpituus riippuu lisäksi myös siitä väliaineesta, jossa valo kulloinkin etenee – toisin kuin fotonin energia, joka on väliaineesta riippumaton fotonien ominaisuus. Lisäksi silmän [[tappisolu]]jen selektiivisyys perustuu fotonien energiaan pikemminkin kuin niiden aallonpituuteen. Näkyvä valo on [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]], jonka [[aallonpituus]] [[tyhjiö]]ssä ja [[ilma]]ssa on välillä 400 - 700 [[nanometri|nm]]. Tämän aallonpituusalueen eri osat vastaavat eri värejä spektrissä.
 
Jos valo ei ole [[monokromaattinen|monokromaattista]], vaan koostuu eri aallonpituuksista sen aistittu väri riippuu valon [[spektri]]stä ja näiden osavärien yhdistelmästä. [[Spektroskopia]]ssa [[valkoinen valo]] tarkoittaa valoa, jonka spektri [[taajuus|taajuuden funktiona]] on tasainen, eli se sisältää yhtä paljon kaikkia näkyvän valon [[taajuus|taajuuksia]]<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.cs.helsinki.fi/group/goa/light/light.html | Nimeke = Valon ominaisuudet}}</ref>. [[Näköaisti]]n toiminnasta johtuu, että myös muunlainen valon spektri voidaan aistia valkoisena: esimerkiksi väritelevisiossa valkoisen värin aistimus luodaan punaisen, vihreän ja sinisen valon yhdistelmänä eli käyttäen [[RGB]]-värijärjestelmää. Tämä johtuu siitä, että ihmisen silmässä valon spektrin arviointiin on käytettävissä vain kolmenlaisia eri taajuuksille herkkiä soluja. Siksi valkoisen värin aistimus voidaan saada aikaan lukemattomilla erilaisilla valon aallonpituusjakaumilla ja monien "valkoisten" valolähteiden spektri ei ole lainkaan tasainen, kuten [[loisteputki]] tai valkoinen [[LED]].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Homoseksuaalien kohtelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 
=== Valonlähteen väri ===
Helsinki Pride vuonna 2013.
Monille uskonnoille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. Monien uskontokuntien piirissä seksuaalivähemmistöt ovat muodostaneet itsenäisiä ryhmiä, joissa homoseksuaalisuus on sallittua.[57] Kristinuskossa homoseksuaalisuuden harjoittamista on vanhastaan pidetty syntinä.[58] Vanhassa Testamentissa Jumala antaa lain, jonka mukaan "jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa."[59] Samassa lainkohdassa tuomitaan myös kuolemaan monista muista rikkomuksista kuten esimerkiksi äidin tai isän herjaamisesta.[60] Islamilaisissa maissa homoseksuaalisuudesta on määrätty kuolemantuomioita.[61]
 
Kaikki kappaleet lähettävät [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]] sitä enemmän, mitä korkeampi niiden lämpötila on. Säteilyn määrän ja aallonpituusjakauman osoittaa [[Planckin laki]]. Huoneenlämpöisen kappaleen lähettämä säteily on käytännössä täysin näkymätöntä, [[infrapunasäteily]]ä, mutta jos kappaleen lämpötila on riittävän korkea (yli 500 °C), se hehkuu, eli lähettää myös näkyvää valoa. Jos lämpötila on vain hieman tämän rajan yläpuolella, lähtevässä säteilyssä esiintyy vain pitkäaaltoisinta näkyvää, [[punainen|punaista]] valoa eli kappale on punahehkuinen, mutta jos lämpötila on vielä korkeampi, kappale tulee lopulta valkohehkuiseksi, jolloin sen lähettämä valkoinen valo sisältää kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Sellaista on esimerkiksi [[Aurinko|Auringon]] valo.
Vuonna 1869 unkarilainen kirjailija Károly Mária Kertbeny käytti dokumentoidusti ensimmäisen kerran käsitettä homoseksuaali avoimessa kirjeessä Preussin oikeusministerille vaatien 'luonnonvastaisen käyttäytymisen' kieltävien lakien kumoamista. Homoseksuaali yleistyi käsitteenä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sekä korvasi aikaisemmin käytössä olleet sanat, joista sodomiitti lienee tunnetuin. Lääketieteessä käytettiin pitkään rinnakkain lukuisia sanoja kuvaamaan samaa ilmiötä, mutta sanat olivat osin ristiriitaisia keskenään. Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi inversio, uranismi, uniseksuaalisuus, biseksuaalisuus ja psyykkinen hermafrodismi. Käsite homofilia pyrki korostamaan rakkauden ja ihmissuhteen merkityksen tärkeyttä pelkän seksuaalisen mieltymyksen lisäksi.[62] Käsite homoseksuaali kuului sekä oikeudelliseen että medikaaliseen terminologiaan. Michel Foucault kirjoittaa, että ennen kuin termi homoseksuaali stabiloi seksuaalisen erilaisuuden, sodomiitti oli ollut vain sarja tekoja siinä missä homoseksuaalisuus nyt nimesi ihmisryhmän.[63]
 
Kaikkien valonlähteiden valo ei ole hehkuvaloa, vaan valoa voidaan saada aikaan myös muulla tavoin esimerkiksi [[loistelamppu|loistelampuilla]], [[laser]]illa ja [[LED]]eillä. Näiden lähettämän valon aallonpituusjakauma ja sen väri riippuu pääasiassa käytetyistä materiaaleista. Laserin lähettämä valo on täysin yksiväristä eli [[monokromaattinen|monokromaattista]], toisin sanoen siinä esiintyy vain yhtä aallonpituutta.
Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen 1971 asti.[64]
 
== Värien yhdistäminen ja päävärit ==
Eläinten homoseksuaalisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
{{pääartikkeli|[[pääväri]]}}
Homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu noin 1 500 lajilla, joista 500:lla se on hyvin dokumentoitua.[65] Homoseksuaalisuutta esiintyy eläinkunnassa etenkin sosiaalisten eläinten, kuten vesilintujen ja -nisäkkäiden, apinoiden ja ihmisapinoiden keskuudessa. Yleisintä se on Australiassa elävillä mustajoutsenilla, joiden pariskunnista noin neljännes on keskenään samaa sukupuolta, useimmat koiraspareja. Useimmat näistä pariskunnista hoivaavat yhdessä joko omaa tai muilta ryöstettyä jälkikasvua, ja koirasparien hoivaamilla poikasilla on jopa suurempi eloonjäämisprosentti kuin heteroparien hoivaamilla.[66][67]
[[Kuva:RGB.svg|150px|thumbnail|Lisäävä eli addi­tiivinen väri­sekoitus väri­valoja yhdistettäessä. Pääväreinä punainen, sininen ja vihreä, kaikkia kolmea yhdistämällä saadaan valkoista valoa.]]
[[Kuva:CMY ideal version.svg|150px|thumbnail|Vähentävä eli subtrak­tiivinen väri­sekoitus väri­aineita sekoitettaessa. Pääväreinä keltainen, magenta ja syaani, kaikkia kolmea väriainetta yhdistämällä saadaan mustaa.]]
Ihmisen silmän [[verkkokalvo]]lla on kolmen­laisia [[tappisolu]]ja. [[Thomas Young|Youngin]] ja [[Hermann von Helmholtz|Helmholtz]]in teorian mukaan yhdet niistä aistivat [[sininen|sinisen]], toiset [[punainen|punaisen]] ja kolmannet [[vihreä]]n värin.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) | Sivu = 4591, art. Väri | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBN 951-01521-4}}</ref> Teoriaa tukevat monet tosiasiat, ja nämä kolme ovatkin addi­tiivi­sessa eli valoisuutta lisää­vässä värin­muodostuksessa [[pääväri]]t, joiden värisiä valoja eri suhteissa yhdistä­mällä voidaan saada aikaan kaikki muut värit, tai myös valkoiselta näyttävää valoa. Tähän perustuu [[RGB]]-väri­järjestelmä, jolla värit muodostetaan muun muassa [[väritelevisio]]sa ja [[tietokone]]en näytöllä.<ref name=”varioppi”>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/index-varioppi-2.html | Nimeke = Ongelmalliset "päävärit"| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref><ref name=”yhteen”>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-additiivinen.html | Nimeke = Värivalojen sekoitus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref>
 
Eri [[väriaine]]ita sekoitettaessa tapahtuu sen sijaan substrak­tiivinen eli valoi­suutta vähentävä värin­muodostus. Tällöin tuloksena syntyvä väri­aineiden seos heijastaa vain niitä näkyvän valon aallon­pituuksia, joita kaikki sekoitetut väri­aineet pystyvät heijastamaan, joten väri tummenee. Substrak­tiivisessa värin­muodostuksessa "pää­väreinä" voidaan pitää [[keltainen|keltaista]], [[magenta]]a ja [[syaani]]a, jotka additiivisen värinmuodostuksen kannalta ovat kukin kahden päävärin yhdistelmiä. Näitä kolmea sekoittamalla voidaan saada aikaan kaikki muut värit, ja kaikkia kolmea tietyssä suhteessa sekoittamalla saadaan aikaan [[harmaa]]ta. Näitä kolmea väriä, sekä [[musta]]a käytetäänkin muun muassa [[neliväripaino]]ssa.<ref name=”substra”>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.topcolor.fi/INFO-subtra.html | Nimeke = Väriaineiden sekoitus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Top Color| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref>
Tutkimuksissa on havaittu ympäristömyrkkynä esiintyvän metyylielohopean aiheuttavan iibislinnuissa homoseksuaalista käytöstä. Elohopea muuttaa koiraiden sukupuolihormonien, testosteronin ja estradiolin tasoja.[68]
 
[[Kuva­taitaide|Kuva­taiteissa]] on tapana pitää "perus­väreinä" punaista, sinistä ja keltaista. Tällä käsityksellä ei kuitenkaan ole tieteellistä perustetta.<ref name="varit" />
Georgetownin yliopiston professori Janet Mann on esittänyt teorian, jonka mukaan ainakin delfiinien homoseksuaalinen käyttäytyminen olisi evolutiivisesti eduksi, koska se vähentäisi lajinsisäistä, erityisesti urosten välistä, aggressiota.[69]
 
== Kappaleiden ja pintojen väri ==
Urospingviiniparien on havaittu kestäneen eliniän,lähde? niiden rakentaneen pesiä yhdessälähde? ja hautoneen kiveä sijaismunana. Vuonna 2004 Central Park Zoo -eläintarhassa Yhdysvalloissa erään samasukupuolisen parin kivi korvattiin hedelmöittyneellä munalla, jota pari hautoi ja josta kuoriutuneen poikasen se kasvatti omanaan.[70][71]
{{pääartikkeli|[[pääväri]]}}
'''Kappaleen väri''' (ellei kappale itsessään ole valonlähde, siis omavaloinen) tarkoittaa sen heijastaman valon väriä valkoisessa [[valaistus|valaistuksessa]]: eri materiaalit heijastavat ja [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorboivat]] valon eri aallonpituuksia eri lailla, mikä vaikuttaa kappaleesta siroavan valon väriin. Valkoiset kappaleet heijastavat kaikkia näkyvän valon värejä yhtä paljon.
Materiaalin väriin voidaan vaikuttaa ulkoisesti muuttamalla kappaleen [[lämpötila]]a, [[jännite]]ttä, säteilyn voimakkuutta eli [[intensiteetti]]ä ja [[happamuus|happamuutta]]. Näitä materiaaleja nimitetään kromogeenisiksi materiaaleiksi.
 
[[Väriaine]]et ovat materiaaleja, jotka on valmistettu heijastamaan ja absorboimaan haluttuja aallonpituuksia. Värillinen pinta imee tiettyjä aallonpituuksia ja heijastaa toisia, minkä vuoksi siitä heijastunut valo on värillistä.
Orangeilla on havaittu homoseksuaalista käytöstä.[72] Banaanikärpäsillä ei ole geeniä, jonka avulla ne kykenisivät erottamaan sukupuolet toisistaan.[73]
 
Kappaleen pinnan aistittu väri riippuu myös valaistuksesta. Esimerkiksi [[valkokangas]] on valkoinen, mutta se loistaa [[elokuvateatteri]]ssa monivärisenä kun sen pintaan projisioidaan värielokuva. Yleensä pinnan värillä kuitenkin tarkoitetaan sen aiheuttamaa väriaistimusta, kun pintaa valaistaan kirkkaalla [[valkoinen|valkoisella]] valolla.
Vuonna 2006 Oslon yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa avattiin Against Nature? -niminen näyttely. Museossa esiteltiin näytekappalein ja kuvin joitakin eläinlajeja, joilla homoseksuaalisuutta väitetään esiintyvän. Lajit vaihtelevat pienistä hyönteisistä kaskelotteihin.[74]
===Eläinten väriaisti===
Mehiläisten silmistä puuttuvat punaiselle herkistyneet väriaistinsolut, mutta sen sijaan niillä on vastaavasti [[UV]]-taajuuksille herkistyneet solut. Ne ovat siis punasokeita, mutta näkevät muun muassa kukissa ihmissilmille näkymättömät mesiviitat, jotka heijastavat voimakkaasti UV-valoa.
 
[[Japani]]laisella [[Ritariperhoset|ritariperhoslajilla]] on voitu tutkimuksissa todeta pentakromaattinen värinäkökyky. Lajilla on viidelle eri [[aallonpituus]]alueelle herkistyneitä [[reseptori|reseptoreita]] silmissään ja ne pystyvät näkemään näkyvän valon lisäksi [[UV]]- ja [[infrapunavalo]]n. Useilla [[lintu]]lajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi [[väriaisti]].
Eläinten käyttäytymisen luonnehtimista homoseksuaalisuudeksi on arvosteltu antropomorfismista eli ihmisen ominaisuuksien sijoittamisesta eläimiin.[75] Seksologiassa erotetaan toisistaan genitaalisuus eli hetkellinen ulkoinen käyttäytyminen ja seksuaalisuus eli kohtuullisen pysyvä persoonallisuuden ominaisuus.[76] Tieteellisessä tutkimuksessa persoonallisuus liitetään ainoastaan ihmislajin edustajiin eli persooniin.[77]
 
== Värien nimet ==
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eri kulttuureissa värit määritellään eri tavoin. Kieliin on kehittynyt värejä kuvaavia sanoja sen mukaan mikä on ollut kieltä puhuville ihmisille tärkeää. Afrikan [[Xhosan kieli|xhosi]]lla on 26 väritermiä lehmien väreille, mutta heillä ei ole lainkaan sanaa siniselle ja vihreälle. Yleensä värejä kuvaavia omakielisiä sanoja on kolmesta yhteentoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.coloria.net/varinimia.htm | Nimeke = Värinimiä | Tekijä = Hintsanen P | Julkaisu = Coloria | Ajankohta = 2000-2009 | Viitattu = 18.11.2009 }}</ref> Esimerkiksi hantien ja mansien keskuudessa keltaista merkitsevä sana tarkoittaa myös nuoren ruohon vihreää väriä.{{lähde}}
Homofobia
Homoseksuaalisuus ja uskonnot
Kinseyn asteikko
Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista
Samaa sukupuolta olevien avioliitto
Seta
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jump up ↑ ”homoseksuaalinen omaan sukupuoleen sukupuolista vetoa tunteva.” ”lesbous (rinn. lesbolaisuus) naisten homoseksuaalisuus.” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
Jump up ↑ Homoseksuaalisuus Seta ry. Viitattu 29.8.2007.
↑ Jump up to: a b Långström N. ym.: Genetic and environmental effects on same-sex sexual behavior: a population study of twins in Sweden. Archives of sexual behavior, 39 (1), s. 75–80, 2010. (englanniksi)
Alanko, K. ym.: Common genetic effects of gender atypical behavior in childhood and sexual orientation in adulthood: a study of Finnish twins. Archives of sexual behavior, 39 (1), s. 81–92, 2010. (englanniksi)
Zietsch B. P. ym.: Sexual Orientation and Psychiatric Vulnerability: A Twin Study of Neuroticism and Psychoticism. Archives of sexual behavior, 2009. (englanniksi)
↑ Jump up to: a b Lehto–Kovero 2010: 62–63.
Jump up ↑ Nyt se on tieteellisesti todistettu: Kaksi kromosomia vaikuttaa homouteen Uusisuomi 18.11.2014.
Jump up ↑ Simon LeVay: Queer Science: The Use and Abuse of Research into Homosexuality.. Cambridge: MIT Press, 1996. ISBN 0-262-12199-9. (englanniksi)
Jump up ↑ Dan Black, Gary Gates, Seth Sanders, Lowell Taylor: Demographics of the Gay and Lesbian Population in the United States: Evidence from Available Systematic Data Sources. Demography, 2000, s. 139–15. (englanniksi)
Jump up ↑ Billy JO, Tanfer K, Grady WR, Klepinger DH: The sexual behavior of men in the United States. Family Planning Perspectives, 1993, s. 52-60. (englanniksi)
Jump up ↑ Binson, Diane; Michaels, Stuart; Stall, Ron; Coates, Thomas J.; Gagnon, John H.; Catania, Joseph A.: Prevalence and Social Distribution of Men Who Have Sex with Men: United States and Its Urban Centers. The Journal of Sex Research, 1995, s. 245-54. (englanniksi)
Jump up ↑ Johnson AM, Wadsworth J, Wellings K, Bradshaw S, Field J: Sexual lifestyles and HIV risk. Nature, 1992, s. 410-2. (englanniksi)
Jump up ↑ Laumann, E. O., Gagnon, J. H., Michael, R. T., & Michaels, S.: The social organization of sexuality: Sexual practices in the United States. Chicago: {{{Julkaisija}}}, 1994. (englanniksi)
Jump up ↑ Wellings, K., Field, J., Johnson, A., & Wadsworth, J.: Sexual behavior in Britain: The national survey of sexual attitudes and lifestyles. Lontoo: Penguin Books, 1994. (englanniksi)
Jump up ↑ Bogaert AF: The prevalence of male homosexuality: the effect of fraternal birth order and variations in family size. Journal of Theoretical Biology, 2004, s. 33-37. (englanniksi)
Jump up ↑ Fay RE, Turner CF, Klassen AD, Gagnon JH: Prevalence and patterns of same-gender sexual contact among men. Science, , s. 338-348. (englanniksi)
Jump up ↑ Sell RL, ssWells JA, Wypij D: The prevalence of homosexual behavior and attraction in the United States, the United Kingdom and France: results of national population-based samples. Archives of Sexual Behavior, 1995, s. 235-248. (englanniksi)
Jump up ↑ Hope, Debra A: Contemporary Perspectives on Lesbian, Gay, and Bisexual Identities. Nebraska Symposium on Motivation, 2009. ISBN 978-0-387-09555-4. (englanniksi)
Jump up ↑ McConaghy et al., 2006
Jump up ↑ Teresa L. Waite: Sexual Behavior Levels Compared in Studies In Britain and France 1992. The New York Times. Viitattu 18.12.2014. (englanniksi)
Jump up ↑ Gary J. Gates: How Many People are Lesbian, Gay, Bisexual and Transgender? 2011. The Williams Institute. Viitattu 18.12.2014. (englanniksi)
Jump up ↑ Smith, David M.; Gates, Gary J.: Gay and Lesbian Families in the United States: Same-sex Unmarried Partner Households 2001. The Urban Institute. Viitattu 18.12.2014. (englanniksi)
Jump up ↑ Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila: ”Homoseksuaalinen identiteetti”, Suomalainen seksi, s. 250. Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18672-4.
Jump up ↑ Outi Lepola, Susan Villa (toim.): Syrjintä Suomessa 2006, s. 20. Helsinki: Ihmisoikeusliitto ry, 2007. ISBN 978-952-99667-2-1.
Jump up ↑ Torsten Österman ja Lars Carpelan: ”Hur många?”, Föreställningar/vanföreställningar: Allmänhetens attityder till homosexualitet, s. 13. Statens folkhälsoinstitut, 2002. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.8.2011).
Jump up ↑ Elisabeth Gulløy ja Tor Morten Normann: Sexual identity and living conditions (pdf) Reports 38/2010. Elokuu 2010. Statistics Norway. Viitattu 15.8.2011.
Jump up ↑ Theodore Joloza, Joanne Evans, Rachel O’Brien ja Angela Potter-Collins: Measuring Sexual Identity: An Evaluation Report (pdf) New ONS Integrated Household Survey: Experimental Statistics. 31.3.2011. Office for National Statistics. Viitattu 15.8.2011.
Jump up ↑ Gary J. Gates: How many people are lesbian, gay, bisexual, and transgender (pdf) Huhtikuu 2011. The Williams Institute, UCLA School of Law. Viitattu 15.8.2011.
Jump up ↑ Canadian Community Health Survey 15.6.2004. Statistics Canada. Viitattu 15.8.2011.
Jump up ↑ Sex in Australia: a guide for readers 2003. Australian Research Centre in Sex, Health and Society. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
Jump up ↑ Sex in Australia: sexual identity, sexual attraction and sexual experience among a representative sample of adults 2003. Australian Research Centre in Sex, Health and Society. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
Jump up ↑ Hlbtiq-historiaa Suomessa Seta ry. Viitattu 12.2.2014.
Jump up ↑ Robert Aldrich : Gay Life and Culture, a world history (Thames & Hudson 2006), s. 201
Jump up ↑ Espanja hyväksyi homoliitot ja pikaerot 30.6.2005. MTV3. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Kanada hyväksyy homoliitot 29.6.2005. MTV3. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Etelä-Afrikka hyväksyi homoliitot 14.11.2006. YLE. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Norjan uusi avioliittolaki sallii homoliitot 11.6.2008. MTV. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Ruotsi sallii homoavioliitot 1.4.2009. MTV3. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Portugali sallii homoliitot 18.5.2010. MTV3. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Islanti hyväksyi homoavioliitot yksimielisesti 13.6.2010. Iltalehti. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Argentiina hyväksyi ensimmäisenä Etelä-Amerikan maana homoliitot 15.7.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.7.2010.
Jump up ↑ Ilta-Sanomat 7.7.2010 13
Jump up ↑ https://www.retsinformation.dk/Forms/R0710.aspx?id=140525
Jump up ↑ Uruguay laillistaa samaa sukupuolta olevien avioliitot 11.4.2013. YLE. Viitattu 21.7.2014.
Jump up ↑ Uusi-Seelanti laillisti homoliitot 17.4.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.7.2014.
Jump up ↑ Ranska laillisti homoliitot 18.5.2013. YLE. Viitattu 21.7.2014.
Jump up ↑ Britanniassa vihitään ensimmäiset homot maaliskuussa 10.12.2013. YLE. Viitattu 21.7.2014.
Jump up ↑ USA:n korkein oikeus hyväksyi homoliitot – Valkoisen talon logokin muutettiin sateenkaaren väreihin 26.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.8.2015.
Jump up ↑ The Global Divide on Homosexuality 4.6.2013. Pew Research Center: Pew Research Center’s Global Attitudes Project. Viitattu 21.7.2013.
Jump up ↑ Eurobarometri: Syrjintä EU:ssa 2015 Euroopan komissio. Viitattu 4.10.2015.
Jump up ↑ Esimerkiksi: Homosexuality 'should not be a crime' 7.9.1957. BBC News. Viitattu 2.4.2010. (englanniksi)
↑ Jump up to: a b Stålström, Olli (1998). Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Valopaino Oy, s. 203, 231. ISBN 951-662-716-1.
Jump up ↑ Stålström, Olli: Lapin Kansan potkuista syttyi keskustelu tasa-arvosta Finnqueer. Viitattu 2.7.2009.
Jump up ↑ MTV3-STT: Homoseksuaalien syrjintä yleistä suomalaisilla työpaikoilla 23.8.2002. Viitattu 2.7.2009.
Jump up ↑ Palkansaajat: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon toteuduttava työelämässä SAK. Viitattu 21.7.2014.
Jump up ↑ Lepola, Outi. Villa, Susan: Syrjintä Suomessa 2006, s. 38-39. Helsinki: Hakapaino Oy, 2007. 978-952-99667-2-1.
Jump up ↑ Hankamäki, Jukka: Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena. Helsinki: Books on Demand, 2008. ISBN 978-952-498-092-0. }
Jump up ↑ Lepola, Outi. Villa, Susan: Syrjintä Suomessa 2006, s. 38-39. Helsinki: Hakapaino Oy, 2007. 978-952-99667-2-1.
Jump up ↑ Lehto, Juhani E. & Kovero, Camilla: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana, s. 273, 277. Helsinki: Lilith, 2010. ISBN 978-951-98810-4-1.
Jump up ↑ Nissinen, Martti: Homoerotiikka Raamatun maailmassa. Helsinki: Yliopistopaino, 1994. ISBN 951-570-194-5.
Jump up ↑ 3. Moos 20:13
Jump up ↑ 3. Moos 20:9
Jump up ↑ Robinson, B. A.: Homosexuality in the Qur'an and Hadith; Differences between the Qur'an and Bible; Penalties for homosexual activity 31.12.2005. Ontario Consultants on Religious Tolerance. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)
Jump up ↑ Robert Aldrich Rakkaus samaan sukupuoleen, Multikustannus 2006, s. 167
Jump up ↑ Michel Foucault 1978, s. 43
Jump up ↑ SUOMI, Homona ja lesbona Euroopassa: Euroopan maat, Sappho.net (luettu 19.9.2010)
Jump up ↑ Against Nature? – An exhibition on animal homosexuality 10.10.2006. Oslon yliopisto, kopio Internet archivessa. Viitattu 6.6.2007. (englanniksi)
Jump up ↑ Sofia Virtanen: Homoseksuaalisuus eläinmaailmassa – yllättävän yleistä. Nuorten Luonto 10.2.2011. https://web.archive.org/web/20111111174437/http://www.luontoliitto.fi/nuorten_luonto/nuorten-luonto-12011/homoseksuaalisuus-elainmaailmassa-%E2%80%93-yllattavan-yleista kopio Internet archivessa
Jump up ↑ Braithwaite, L. W.: Ecological studies of the black swan, III. Behaviour and social organization. Australian Wildlife Research 8 (sivut 135 – 146), 1981.
Jump up ↑ Soili Semkina: Ympäristömyrkky tekee linnuista homoja 1.12.2010. Tekniikka & Talous. Viitattu 14.12.2010.
Jump up ↑ Mann, Janet: Establishing trust: Sociosexual behaviour and the development of male-male bonds among Indian Ocean bottlenose dolphin calves. Teoksessa Vasey, Paul L. & Sommer, Volker (toim.): Homosexual behaviour in animals: An evolutionary perspective. Cambridge: Cambridge University Press, 2006. ISBN 978-0-521-86446-6. (englanniksi)
Jump up ↑ Smith, Dinitia: Central Park Zoo's gay penguins ignite debate 7.2.2004. San Francisco Chronicle. Viitattu 6.6.2007. (englanniksi)
Jump up ↑ Smith, Dinitia: Love That Dare Not Squeak Its Name 7.2.2004. New York Times. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
Jump up ↑ Myös orangeilla homosuhteita Tiede, kopio Internet archivessa. 31.12.2001. Viitattu 15.7.2009.
Jump up ↑ Homoja lähes kaikissa eläinlajeissa Tiede, kopio Internet archivessa. 16.6.2009. Viitattu 15.7.2009.
Jump up ↑ Oslo gay animal show draws crowds 19.10.2006. BBC News. Viitattu 6.6.2007. (englanniksi)
Jump up ↑ Lång, Markus: ”Sosiobiologia koettelee tieteellisyyden rajoja”, Valitetut teokset: Esseitä ja arvosteluja 1991–2011, s. 211–212. Helsinki: Books on Demand, 2014. ISBN 978-952-286-837-4.
Jump up ↑ Esimerkiksi Freud, Sigmund: ”Psykoanalyysin suuntaviivoja”, Kirjoituksia psykoanalyysin teoriasta ja käytännöstä 1895–1938, s. 173. Suomentanut Markus Lång. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-286-796-4.
Jump up ↑ Nuttin, Jozef M. – Fieandt, Kai von: ”Persoonallisuus”, Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 5154. Osa 7. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05468-6.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aldrich, Robert (toim.): Rakkaus samaan sukupuoleen: Homoseksuaalisuuden historia. (Gay Life and Culture: A World History, 2006.) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Multikustannus, 2006. ISBN 952-468-103-X.
Eschebach, Insa (toim.): Homophobie und Devianz: Weibliche und männliche Homosexualität im Nationalsozialismus. Berlin: Metropol Verlag, 2012. (saksaksi)
Hagman, Sandra: Seven Queer Brothers: Narratives of Forbidden Male Same-Sex Desires from Modernizing Finland 1894–1971. Diss. Firenze: European University Institute, 2014. Tiivistelmä verkossa. (englanniksi)
Hankamäki, Jukka: Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena. Helsinki: Books on Demand, 2008. ISBN 978-952-498-092-0.
Hautanen, Tarja: Yksityistilaisuus: Turkulaisten homojen ja lesbojen kulttuurihistoriaa. Helsinki: Seksuaalinen tasavertaisuus ry, 2005. ISBN 952-9862-17-2.
Jokinen, Juha Veli (toim.): Homo! Lesbo! Tositarinoita 2000-luvun Suomesta. Helsinki–Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-201-2.
Juvonen, Tuula: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Väitöskirja: Tampereen yliopisto. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-109-7.
Juvonen, Tuula: Kaapista kaapin päälle: Homoseksuaaliset ihmiset ja heidän oikeutensa edustuksellisessa politiikassa. Tampere: Vastapaino, 2015. ISBN 978-951-768-449-1.
Kellomäki, Ani ym. (toim.): Kaikki muuttuu paremmaksi. Kirkkonummi: Paasilinna, 2010. ISBN 978-952-5856-29-3.
Koivisto, Nelli (toim.): Lupa kuulua – lupa näkyä: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Suomen liikunta ja urheilu, 2005. ISBN 952-5062-65-1.
Lehto, Juhani E. & Kovero, Camilla: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana. Helsinki: Lilith, 2010. ISBN 978-951-98810-4-1.
Lehtonen, Jukka – Mustola, Kati (toim.): ”Eihän heterotkaan kerro...”: Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Helsinki: Työministeriö, 2004. ISBN 951-735-603-X.
Löfström, Jan (toim.): Scandinavian homosexualities: Essays on Gay and Lesbian Studies. Binghamton: Harrington Park Press, 1998. ISBN 1-56023-111-4. (englanniksi)
Miettinen, Jukka O. (toim.): Miesten kesken: Miesten välinen rakkaus maailmankirjallisuuden valossa. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-12268-1.
Parkkinen, Marja-Leena (toim.): Ulos kaapista: Tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-096-X.
Sievers, Kai & Stålström, Olli (toim.): Rakkauden monet kasvot: Homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta. Espoo: Weilin + Göös, 1984. ISBN 951-35-2679-8.
Stålström, Olli: Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja: Kuopion yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-716-1.
Terry, Jennifer: An American Obsession: Science, Medicine, and Homosexuality in Modern Society. Chicago: The University of Chicago Press, 1999. (englanniksi)
Vilkka, Hanna: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 2010. ISBN 978-952-451-462-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Homoseksuaalisuus.
Seta ry – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa ajava järjestö
Ranneliike.net.
Laki rekisteröidystä parisuhteesta.
Ylpeyttä ja ennakkoluuloja – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ennen ja nyt. Helsingin kaupunginkirjaston aihepakettiarkisto.
Encyclopedia of GLBT and queer culture. (englanniksi)
Pickett, Brent: Homosexuality The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Erkki Kauhanen: Homoseksuaalisuuden pelko alkoi identiteettikriisistä. Tiede 7/2002.
Milja Atu: Tällaista oli rakastaa Suomessa lainsuojattomana. Studio55.fi 2.2.2012.
Haisevista teoista syvimpään rakkauteen – väitös samaa sukupuolta olleiden suhteista keskiajalla
Luokat: HomoseksuaalisuusSeksuaalinen suuntautuminen
Navigointivalikko
Et ole kirjautunutKeskusteluMuokkauksetLuo tunnusKirjaudu sisäänArtikkeliKeskusteluLueMuokkaaMuokkaa wikitekstiäNäytä historia
 
Värien nimet [[musta]], [[valkoinen]], [[ruskea]], [[punainen]] ja [[vihreä]] ovat [[suomen kieli|suomessa]] ja sukukielissä omaperäisiä sanoja<ref name=alkupera>Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja, 1.-3. osat, värinimet hakusanoina, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2000, ISBN 951-717-712-7</ref>, samoin todennäköisesti myös [[sininen]], jota tosin on myös arveltu ikivanhaksi [[iranilaiset kielet|iranilaiseksi]] lainasanaksi. Vihreää arvellaan uudehkoksi johdokseksi samasta perusmuodosta kuin vihannoida tai myös [[viha]]<ref name=alkupera />. Vanhempi vihreää merkitsevä sana oli oletettavasti pe- alkuinen, ehkäpä pešeä. Sana valkoinen on kehittynyt itämerensuomalaisten kielten keskuudessa sanasta [[valo]]. Eräs vanhempi nimitys valkoiselle oli päje. Sana ruskea on alun perin tarkoittanut punaista, ja sanan vastineet eräissä sukukielissä merkitsevät edelleen punaista, kun taas sana punainen on alkujaan merkinnyt väriä ylipäänsä tai myös karvaa.<ref name=alkupera /> Esimerkiksi karjalankielisen kansanlaulun sanat "ruskie neitsyt, valkie neitsyt" tarkoittavat puna- ja vaaleahiuksista tyttöä, "(aamu/ilta)rusko" kuvaa taivaan punaisia ja oransseja sävyjä, "rusko" on punaruskea hevonen, ja "[[ruska]]" kuvaa punaisia ja oransseja lehtien värejä.
Hae
Siirry
[[Keltainen]] ja [[harmaa]] ovat vanhoja lainasanoja [[balttilaiset kielet|balttilaiskielistä]]. Sanan keltainen balttilainen vastine on alkujaan merkinnyt keltaista väriainetta<ref name=alkupera />, sanan ''harmaa'' vastine taas on voinut merkitä harmaaturkkista eläintä<ref name=alkupera />. Sana ''keltainen'' on myös sukua sanalle [[kulta]]. Muut värien nimet ovat yleensä joko yhdistelmiä vanhoista sanoista kuten sinipunainen ja vaaleanpunainen, tai uudempia, usein [[ranskan kieli|ranskalaisperäisiä]] lainasanoja, jotka ainakin alkukielessä tarkoittavat myös jotakin senväristä kohdetta ([[turkoosi]] on myös eräs [[korukivi]], ja ranskassa violette tarkoittaa myös [[orvokki]]a<ref name=alkupera />, orange taas [[Appelsiini (hedelmä)|appelsiini]]a<ref name=alkupera />) <ref name="varit" />.
Etusivu
<!--
Tietoja Wikipediasta
Tämä kappale on nyt tarpeeton, sillä väriympyrän asiat tulevat muissa yhteyksissä paremmin esille.
Kaikki sivut
 
Satunnainen artikkeli
== Väriympyrän värejä ==
Osallistuminen
[[Kuva:Variymp.gif|thumb|200px|Väriympyrä. Väriympyrässä näkee vastavärit, joita ovat värin vastakkainen väri.]]
Ohje
Valkoisen valon [[spektri]] voidaan jakaa väriympyräksi eri tavoilla. Eräs esimerkki:
Kahvihuone
* [[violetti]]
Ajankohtaista
* [[sininen]]
Tuoreet muutokset
* [[vihreä]]
Työkalut
* [[oranssi]]
Tänne viittaavat sivut
* [[keltainen]]
Linkitettyjen sivujen muutokset
* [[punainen]]
Toimintosivut
 
Ikilinkki
[[Harmaa]] ei ole spektrin väri, vaan harmaa pinta heijastaa kaikenvärisestä näkyvästä valosta suunnilleen yhtä suuren osan.
Sivun tiedot
-->
Wikidata-kohde
=== Eräitä muita väriä tarkoittavia sanoja ===
Viitetiedot
* [[Fuksianpunainen]]
Tulosta tai vie
* [[Indigonsininen]]
Luo kirja
* [[Limetinvihreä]]
Lataa PDF-tiedostona
* [[Okra (väri)|Okra]]
Tulostettava versio
* [[Oliivinvihreä]]
Muissa projekteissa
* [[Purppura]]
Wikimedia Commons
* [[Ruskea]]
Muilla kielillä
* [[Seepia (väri)|Seepia]]
Afrikaans
* [[Siena (väri)|Siena]]
Alemannisch
* [[Syaani]]
العربية
* [[Turkoosi (väri)|Turkoosi]]
Asturianu
* [[Ultramariini]]
Azərbaycanca
* [[Umbra]]
Bahasa Indonesia
* [[Vaaleanpunainen]]
Bahasa Melayu
 
বাংলা
== Katso myös ==
Bân-lâm-gú
*[[Värioppi]]
Беларуская
*[[Käänteisväri]]
Беларуская (тарашкевіца)‎
*[[Vastaväri]]
Boarisch
*[[Sävy]]
བོད་ཡིག
*[[Interferenssi]]
Bosanski
*[[Värisokeus]]
Brezhoneg
*[[Väriavaruus]]
Български
*[[CMYK]]
Català
*[[RGB-värimalli]]
Cebuano
*[[Pantone]]
Čeština
*[[Fluoresenssi]]
Cymraeg
 
Dansk
==Lähteet==
Deutsch
{{Viitteet}}
Eesti
 
Ελληνικά
== Kirjallisuutta ==
English
 
Español
* {{Kirjaviite | Tekijä=Albers, Josef | Nimeke=Värien vuorovaikutus | Selite=(Interaction of color, 1963.) Käännöstyö: Maija Kärkkäinen, Eero Laitinen. 2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa taidekoulu | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-95982-3-5}}
Esperanto
* {{Kirjaviite | Tekijä=Arnkil, Harald | Nimeke=Värit havaintojen maailmassa | Selite=Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B 85 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taideteollinen korkeakoulu | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-558-237-9}}
Euskara
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ball, Philip | Nimeke=Kirkas maa: Miten värit syntyivät | Selite=(Bright earth: The invention of colour, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Terra Cognita | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5202-58-5}}
فارسی
* {{Kirjaviite | Tekijä=Brusatin, Manlio | Nimeke=Värien historia | Selite=(Storia dei colori, 1983.) Suomentanut Leena Talvio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taide | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-608-019-7}}
Fiji Hindi
* {{Kirjaviite | Tekijä=Huttunen, Martti | Nimeke=Värit pintaa syvemmältä | Julkaisija=Helsinki: BoD | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-952-286-602-8}}
Føroyskt
* {{Kirjaviite | Tekijä=Minnaert, Marcel | Nimeke=Maiseman valot ja värit | Selite=(Licht en kleur in het landschap, 1954.) Suomennos: Pekka Kröger. Ursan julkaisuja 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-9269-39-8}}
Français
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pekonen, Osmo (toim.) | Nimeke=Elämän värit | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kopijyvä | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5478-11-4}}
Frysk
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rihlama, Seppo | Nimeke=Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Tikkurila oy | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-96855-5-3}}
Gaeilge
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rihlama, Seppo | Nimeke=Värioppi | Selite=6. uusittu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Rakennustieto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-682-413-7}}
Gàidhlig
* {{Kirjaviite | Tekijä=Wetzer, Hannele | Nimeke=Värivaaka | Selite=Kuvaamataito-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-26-4416-9}}
Galego
* {{Kirjaviite | Tekijä=Wingren, Roger & Wallin, Erik & Savolainen, Tiina | Nimeke=Väri ja kulttuuri | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Tikkurila oy | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 952-5030-03-2}}
贛語
 
한국어
== Aiheesta muualla ==
Հայերեն
* [http://www.coloria.net/index.htm Coloria.net]
हिन्दी
* [http://www.coloriasto.net/ Coloriasto]
Hrvatski
* Arikawa et al., 1987, [http://jeb.biologists.org/cgi/reprint/202/2/95.pdf ''COLOUR VISION OF THE FORAGING SWALLOWTAIL BUTTERFLY PAPILIO XUTHUS''], Graduate School of Integrated Science, Yokohama City University, Yokohama and PRESTO, Japan Science and Technology Corporation, Japan, 14.10.1998
Ido
* Lauri Haapanen: [http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2007_6-7/5825/ Kaiken maailman värit]. Kumppani 6–7/2007.
Interlingua
*[http://www.docbrown.info/page03/sms01.htm Chromogenic Materials - Thermochromic, Photochromic & Electrochromic Materials, Halochromic materials] {{en}}
Íslenska
* [http://oppiminen.yle.fi/historia-maailma/varit-ovat-ikivanha-visuaalinen-kieli YLE Oppiminen:Värit ovat ikivanha visuaalinen kieli]
Italiano
* [http://areena.yle.fi/radio/1719757 Väri on viesti]. Puheen aamu 25.10.2012.
עברית
 
ქართული
{{Commonscat|Colors|värit}}
Қазақша
{{Metatieto}}
Кыргызча
 
Kurdî
[[Luokka:Värioppi]]
ລາວ
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Latina
Latviešu
Lëtzebuergesch
Lietuvių
Ligure
Limburgs
Lumbaart
Magyar
Македонски
മലയാളം
मराठी
مصرى
Молдовеняскэ
Монгол
မြန်မာဘာသာ
Nāhuatl
Nederlands
Nedersaksies
नेपाली
日本語
Napulitano
Norsk bokmål
Norsk nynorsk
Occitan
Oʻzbekcha/ўзбекча
ਪੰਜਾਬੀ
Piemontèis
Polski
Português
Română
Русский
Scots
Shqip
Sicilianu
සිංහල
Simple English
Slovenčina
Slovenščina
Ślůnski
کوردیی ناوەندی
Српски / srpski
Srpskohrvatski / српскохрватски
Svenska
Tagalog
தமிழ்
తెలుగు
ไทย
Tiếng Việt
Тоҷикӣ
Türkçe
Українська
اردو
文言
West-Vlams
ייִדיש
粵語
Zazaki
中文
Muokkaa linkkejä
Sivua on viimeksi muutettu 16. maaliskuuta 2016 kello 14.03.
Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.
Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.
Ongelma artikkelissa?
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Väri”