Ero sivun ”Freikorps” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured
p viittausvirheen korjaus
Rivi 1:
[[Kuva:WWIposter9.jpg|thumb|250px|Saksalainen värväysjuliste vuodelta 1918: "Puolusta kotimaatasi! Liity Hülsenin Freikorpsiin."]]
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-R27092, Berlin, Gustav Noske beim Freikorps Hülsen.jpg|thumb|250px|[[Gustav Noske|Noske]] tarkastaa Hülsenin Freikorpsin joukkoja.]]
[[Kuva:WWIposter10.jpg|thumb|250px|Reinhard-prikaatin värväysjuliste vuodelta 1919.]]
Rivi 5:
'''Freikorps''' [{{IPA|ˈfʀaɪkʰoɐpʰs}}] ({{k-fi|vapaajoukot}}) olivat [[Saksan keisarikunta|Saksassa]] hävityn [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen loppuvuonna 1918 syntyneitä vapaaehtoisia raskaasti aseistettuja [[puolisotilaallisuus|puolisotilaallisia]] ryhmiä, jotka myöhemmin organisoitiin osaksi [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] [[Reichswehr|armeijaa]]. Virallisesti Freikorps-joukot toimivat tammikuusta 1919 huhtikuuhun 1920.<ref name="scott">Scott 2000</ref> Epävirallisesti joukot olivat koolla joulukuusta 1918 vuoteen 1923.<ref name="vin">Vincent 1997, s. 136-138</ref> Joukot toimivat vasemmistolaisten kansannousujen tukahduttajina, mutta poliittisia aatteita enemmän niitä yhdisti taistelunhalu sekä katkeruus hävitystä sodasta ja maan kaaosmaisesta tilanteesta.
 
==Sodan veteraaneja==
Freikorps-joukot syntyivät vuosia rintamalla taistelleista nuorista veteraanisotilaista, jotka rauhan tultua kokivat siviilielämän itselleen vieraaksi ja pettyneinä vallitsevaan tilanteeseen hakivat toimintaa ja taisteluja.<ref name="scott"/> Mukana oli myös jokapäiväistä leipää etsiviä miehiä, ja nuoria aktivistiopiskelijoita, jotka eivät olleet ehtineet sotaan. Joukkoja oli keväällä 1919 kaikkiaan 200&nbsp;000–400&nbsp;000 miestä, runsaaseen sataan ryhmään ryhmittyneenä.<ref name="vin"/> Freikorps-joukkoja voi luonnehtia äärioikeistolaisiksi, mutta poliittisia aatteita enemmän niitä yhdisti taistelunhalu ja hävityn sodan aiheuttama katkeruus. Freikorps-joukkojen toiminta kohdistui usein siviileihin ja sitä voidaan luonnehtia poikkeuksellisen raa’aksi.<ref name="eva">Evans 1997 s. 115-118</ref>
 
Joukkojen muodostuminen perustui veteraanien vieraantumiseen siviilielämästä ja turhautumiseen tappiosta. Esikuvana ja ydinryhmänä joukoille toimivat sodan viimeisinä vuosina perustetut Saksan eturintaman eliittirynnäkköjoukot.<ref name="scott"/>
 
==Ytimenä rynnäkköjoukkojen veteraanit==
''Sturmtruppen''- tai ''Stoßtruppen''-joukot ({{k-fi|rynnäkkö-, iskujoukot}}) käyttivät saksalaisten kehittämää uutta [[Hutier-taktiikka]]a. Raskaan päiväkausia kestävän [[tykistövalmistelu]]n ja massiivisen [[jalkaväki]]hyökkäyksen sijaan hyökättiin rajoitetulle alueelle tehdyn nopean ja tulivoimaisen räjähde- ja kaasukeskityksen jälkeen raskaasti aseistetuilla nopeasti liikkuvilla itsenäisillä [[rynnäkkö (sodankäynti)|rynnäkköjoukoilla]]. Joukot olivat hyvin aseistettuja ja koulutettuja eliittisotilaita.
 
Joukot erottautuivat muista yksiköistä; ennen hyökkäystä ne kuljetettiin paikalle, ja eloonjääneet vastaavasti välittömästi hyökkäyksen jälkeen pois. Rynnäkköjoukot eivät pitäneet rintamalohkoja hallussaan. Hyökkäysajankohdan tullessa ne etenivät nopeasti vihollisen rintamalinjoja kohti toimien omavaraisesti. Yksiköt olivat raskaasti aseistettuja, mukana oli [[konekivääri|konekiväärejä]], [[liekinheitin|liekinheittimiä]], jopa kevyttä [[tykistö]]ä ja [[lentokone]]ita. Eteneminen oli mahdollisimman nopeata, ja joskus edettiin läpi vihollislinjojen mahdollisimman syvälle tuhoten [[infrastruktuuri]]a kunnes koko yksikkö menehtyi vihollistuleen. Rintamalinjojen välissä yksikön kohtalo oli kokonaan komentavan upseerin käsissä, ja iskujoukoista muotoutui fanaattisesti komentajilleen uskollisia kokeneita veteraaneja.<ref name="scott"/>
 
Iskujoukkojen sotilaiden tuli olla naimattomia ja alle 25-vuotiaita. Upseerien osuus oli suuri, mutta joukkojen sisäinen kurinpito löysää ja toverihengen läpikäymää. Yksiköitä nimitettiin komentajiensa nimien, ei numerojensa mukaan. Myös miehistöllä oli samanlaiset henkilökohtaiset pistoolit kuin upseereilla. Joukot saivat paremmat annokset ja pidemmät lomat tavanomaisiin yksiköihin verrattuna.<ref name="scott"/>
Rivi 20:
 
==Hallituksen käsikassaraksi==
Kun vapaaehtoisjoukot sulautettiin 1919 osaksi hallituksen armeijaa, jaettiin joukot kolmeen osaan. Ensisijaisia olivat ''Freikorps''-joukot. Tukijoukoiksi muodostettiin reservi ''Zeitfreiwilligenkorps'', joita käytettiin ajoittain vakinaisen armeijan tai Freikorps-joukkojen tukena. Lisäksi hallituksen käytössä olivat jo 1914 perustetut ''talonpoikaisjoukot'' ({{k-de|Einwohnerwehr}}).
 
Joukkoja käytettiin pääasiassa hallitusten vastaisten vasemmistolaisten kansannousujen, sekä kuviteltujen että todellisten, tukahduttamiseen eri puolilla Saksaa. Freikorps-joukkoja käytettiin tuhoamaan [[spartakistiliitto|spartakistikapina]] [[Berliini]]ssä tammikuussa 1919, [[kommunisti]]en nousu [[München]]issä samana vuonna, sekä [[Ruhr]]in ''Punainen Armeija'' keväällä 1920.<ref name="eva">Evans 1997, s. 115-118</ref> Lisäksi Freikorps-joukkojen avulla tehtiin epäonnistunut [[Latvia]]n valtausyritys.<ref name="scott"/> Vuonna 1920 Freikorps-joukot yrittivät itse vallankaappausta Saksassa, joka ei kuitenkaan onnistunut.
Rivi 27:
Freikorps toimi muun muassa Latviassa maan itsenäistyttyä. Virallisesti järjestö pyrki ajamaan maassa olleet [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikit]] pois, mutta tarkoitus oli tehdä Latviasta Saksan [[puskurivaltio]] [[Neuvosto-Venäjä]]ä vastaan. Kun venäläiset ja bolševikit oli ajettu pois, Freikorps yritti vallankaappausta ja Freikorpsin tekemät raakuudet kohdistuivat latvialaisiin. Latvian oli liittouduttava Viron kanssa työntääkseen saksalaiset pois Latviasta. Myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] laivasto auttoi ajamaan Freikorpsin pois Latviasta. Freikorps vetäytyi [[Riika|Riiasta]] 22. kesäkuuta 1919.
 
==Jäsenet==
Kuuluisimpia jäseniä Freikorpsissa olivat [[Heinrich Himmler]], [[Martin Bormann]], [[Rudolf Berthold]], [[Rüdiger von der Goltz]], [[Ferdinand Schörner]], [[Felix Steiner]] ja [[Walther Wenck]].
 
Rivi 33:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Evans, Richard| Nimeke = Rereading German History : From Unification to Reunification 1800-1996 | Vuosi = 1997| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge| Tunniste =ISBN 9780415159005 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.11.2008|Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.google.com/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=9&url=http%3A%2F%2Fwww.sussex.ac.uk%2Fhistory%2Fdocuments%2F1._scott_the_origins_of_the_freikorps.pdf&ei=P6klSa_TBI_m0gXgiaC1Dw&usg=AFQjCNFzTMkaRZhymo4u4LIlNq14krkS4Q&sig2=jxH7LH0751Yx0jirxwUbRg| Nimeke = The Origins of the Freikorps: A Reevaluation| Tekijä = Scott, Ben| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = University of Sussex Journal of Contemporary History |Ajankohta = 2000| Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Sussex| Viitattu = 20.11.2008| Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Vincent, C. Paul| Nimeke = Historical Dictionary of Germany's Weimar Republic, 1918-1933| Vuosi = 1997| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =Westport, CT, USA | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.11.2008|Kieli = {{en}}}}