Ero sivun ”Näsijärven–Ruoveden alue” versioiden välillä

tarkennus
(w)
(tarkennus)
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Sen vedet päätyvät [[Näsijärvi|Näsijärvestä]] Pyhäjärveen laskevaan [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta.
 
Noin 7000 vuotta sitten Pyynikinharju muodosti vielä [[vedenjakaja]]n, ja Näsijärven valuma-alueen vedet laskivat pohjoiseen yhtyen [[Lapuanjoki|Lapuanjokeen]] nykyisen [[Alavus|Alavuden]] alueella. [[Maankohoaminen]], joka alueen pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, johti kuitenkin siihen, että vedenpinta Näsijärven eteläpäässä nousi ja puhkaisi Näsijärven nykyisen lasku-uoman noin 6500 vuotta sitten.<ref>Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = John Westerholm & Pauliina Raento (toim.)| Nimeke = Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto | Vuosi =1999| Luku = | Sivu =40-43 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951--0-22480-4 | Kieli = }}</ref>
 
Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] laskevan [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]]en muodostavat lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee [[Keuruun reitin valuma-alue]]en muodostava [[Keuruun reitti]].
124 871

muokkausta