Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muutettu "taustaa"->"historiaa", täydennetty sen 1. kappaletta, "haittavaikutukset ja riskit"->järjestelty sisältö alaotsikoiden alle, lisätty pari sairautta ja tarkennettu aivojen kutistumista |
siirretty "antipsykooteilla hoidettavat tilat" otsikon "käyttö" alle, lisätty sinne käyttäjäryhmiä, lisätty otsikot "yleisyys" ja "väärinkäyttö" |
||
Rivi 11:
}}
[[Tiedosto:Typical antipsychotics.JPG|270px|pienoiskuva|Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja]]
'''Antipsykoottiset lääkkeet''' (eli '''antipsykootit''', '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat
==
Psykoosilääkkeitä käytetään [[Rauhoittavat lääkkeet|rauhoittavina lääkkeinä]] levottomuuden tai aggressiivisen käyttäytymisen tai [[Ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuuden]] hoitoon, koska ne eivät aiheuta riippuvuutta. Suurin käyttäjäryhmä ovat vanhukset, mutta lääkkeitä käytetään myös lasten ja nuorten sekä vankien huonon käytöksen poistamiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref>
{{Lähteetön}}▼
Ranskalaisen [[Paul Charpentier|Paul Charpentierin]] johtama ryhmä valmisti erilaisia synteettisiä [[Fentiatsiini|fentiatsiineja]] käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[Lobotomia|lobotomiaksi]]. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[Adrenaliini|adrenaliinia]] [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja oksennuslääkkeenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>▼
Antipsykootteja käytetään myös [[Psykoosi|psykoosin]], [[skitsofrenia|skitsofreni]]an, [[Mania|manian]], [[Kaksisuuntainen mielialahäiriö|kaksisuuntaisen mielialahäiriön]] ja [[epäluuloinen persoonallisuus|epäluuloisen persoonallisuuden]] hoitoon.
Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan [[sedaatio]]ta. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot [[insuliini]]- ja [[sähköšokki]]hoidot sekä [[lobotomia]]n.▼
▲Neuroleptejä käytetään rauhoittavina lääkkeinä levottomuuden tai aggressiivisen käyttäytymisen tai ahdistuneisuuden hoitoon. Lisäksi neuroleptejä käytetään [[skitsofrenia|skitsofreni]]an hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä [[Kaksisuuntainen mielialahäiriö|kaksisuuntaiseen (bipolaarisen) mielialahäiriöön]], pieninä annoksina myös [[unettomuus|unettomuuden]]<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet :: Terveyskirjasto|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00073|julkaisu = www.terveyskirjasto.fi|viitattu = 2015-08-09}}</ref>, masennuksen, [[Touretten oireyhtymä]]n ja tunne-elämän epävakauden hoitoon.
[[Muistisairaus|Muistisairailla]] ihmisillä lääkkeellä hoidetaan käytösoireita.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/19/rairai-eli-psykoosilaakkeiden-kaytto-kunnittain|nimeke=Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref> Se tarkoittaa käytöstä, joka on tulkittavissa sairauden oireeksi.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/19/rairai-eli-psykoosilaakkeiden-kaytto-kunnittain|nimeke=Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref> Oireista tyypillisiä ovat apatia, levottomuus, huutelu, verbaalinen ja fyysinen aggressiivisuus sekä hoidon tai avun vastustelu. Osaan käytösoireista lääkkeet auttavat, mutta osaan eivät.<ref name=":1" />
=== Annostus ===
Neuroleptien käytössä tulee noudattaa tarkoin lääkärin ohjeita, koska lääkityksien muutoksiin liittyy aina riski sivuvaikutuksista.
Rivi 27 ⟶ 28:
Antipsykoottisten lääkkeiden puoliintumisaika vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi lääkettä käytetään. Tavallisesti on tarkoituksenmukaista ylläpitää tasaista lääketasoa siten että lääkemäärät eivät pääse kumuloitumaan liian suuriksi tai pääse laskemaan liian mataliksi.
== Yleisyys ==
Eniten psykoosilääkkeitä määrätään vanhuksille. Suomalaiset vanhukset käyttävät psykoosilääkkeitä kaksin-, jopa kolminkertaisesti verrattuna muihin pohjoismaalaisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref> Vuonna 2015 kaikista vanhuspalveluiden asiakkaista 18,3 prosenttia söi psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Yleisintä se oli tehostetussa palveluasumisessa, jossa psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita söi 26,4 prosenttia asiakkaista. Laitoksissa lääkkeitä annetaan 23,7 prosentille, mutta kotihoidossa vain 12 prosentille.<ref name=":2" /> Isoin ongelma on [[Imatra|Imatralla]], jossa yli 40 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon asukkaista syö psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Määrää on tarkoitus vähentää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/17/eksote-puuttui-psykoosilaakkeiden-kayttoon-imatralla|nimeke=Eksote puuttui psykoosilääkkeiden käyttöön Imatralla|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref>
==Vaikutusmekanismit==
Rivi 82 ⟶ 86:
Pitkäaikaisen neuroleptilääkkeen lopettaminen voi myös helposti epäonnistua vanhojen tai ''uusien'' psykoottisten oireiden ilmaantumisen myötä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Zipursky RB | Nimeke =Psychotic Recurrence After Antipsychotic Discontinuation | Julkaisu =Am J Psychiatry | Vuosikerta =157 | Vuosi =2002 | Sivut =1441-1442 | Osoite = http://ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/full/159/8/1441-a|Kieli={{en}}}}</ref> Syynä uusiin oireisiin voi olla dopamienergisen järjestelmän herkistyminen lääkkeen käytön johdosta kun aivojen dopamiinireseptorien määrä ja sensitiivisyys lääkityksen käytön takia kasvaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Samaha A-N, Seeman P, Stewart J, Rajabi H, Kapur S | Nimeke ="Breakthrough" Dopamine Supersensitivity during Ongoing Antipsychotic Treatment Leads to Treatment Failure over Time | Julkaisu =The Journal of Neuroscience | Vuosikerta =27 | Numero =11 | Vuosi =2007 | Sivut =2979-2986 | Selite = doi10.1523/JNEUROSCI.5416-06.2007|Kieli={{en}}}}</ref>
== Väärinkäyttö ==
Suomalaisen vuonna 2007 julkaistun väitöskirjan mukaan psykoosilääkkeitä saatetaan käyttää vanhainkodeissa sosiaalisen kontrollin välineenä. Noin joka kolmannella yli 90-vuotiaalla pitkäaikaislaitoshoidon asukkaalla oli psykoosilääkitys. Tyytymättömillä ja negatiivisesti ympäristöön suhtautuvilla vanhuksilla oli suurempi riski joutua lääkityksi, kun taas sosiaalisilla vanhuksilla riski oli pienempi. Turhaan lääkittiin etenkin vanhuksia, joilla on kahnauksia hoitohenkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/15/alkaa-vaientako-minua-laakkeilla|nimeke=Älkää vaientako minua lääkkeillä|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref>
== Historia ==
▲{{Lähteetön}}
▲Ranskalaisen [[Paul Charpentier|Paul Charpentierin]] johtama ryhmä valmisti erilaisia synteettisiä [[Fentiatsiini|fentiatsiineja]] käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[Lobotomia|lobotomiaksi]]. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[Adrenaliini|adrenaliinia]] [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja oksennuslääkkeenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>
▲Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan [[sedaatio]]ta. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot [[insuliini]]- ja [[sähköšokki]]hoidot sekä [[lobotomia]]n.
==Luettelo psykoosilääkkeistä==
===Tyypilliset antipsykootit===
*'''Fentiatsiinin johdokset'''
| |||