Avaa päävalikko

Muutokset

muutettu "taustaa"->"historiaa", täydennetty sen 1. kappaletta, "haittavaikutukset ja riskit"->järjestelty sisältö alaotsikoiden alle, lisätty pari sairautta ja tarkennettu aivojen kutistumista
}}
[[Tiedosto:Typical antipsychotics.JPG|270px|pienoiskuva|Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja]]
'''Antipsykoottiset lääkkeet''', lyhyemmin(eli '''antipsykootit''', eli '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat lähinnäpääasiassa psykoosien hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat rauhoittavasti, vähentävät alttiutta ärsykkeille ja estävät aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä.<ref>http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287</ref>
 
==TaustaaHistoria==
{{Lähteetön}}
Ranskalaisen [[Paul Charpentier|Paul Charpentierin]] johtama ryhmä valmisti erilaisia synteettisiä [[Fentiatsiini|fentiatsiineja]] käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[Lobotomia|lobotomiaksi]]. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[Adrenaliini|adrenaliinia]] [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja oksennuslääkkeenä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>
Ranskalainen Charpantier kehitti vuonna 1950 ensimmäisen neuroleptin, [[klooripromatsiini]]n. Lääkkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli vähentää leikkauspotilaiden kokemaa jännittyneisyttä.{{lähde}}
 
Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan [[sedaatio]]ta. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot [[insuliini]]- ja [[sähköšokki]]hoidot sekä [[lobotomia]]n.
 
Viime vuosina on julkisesti väitetty, että monet neurolepteja valmistavat yhtiöt ovat johtaneet lääkärikuntaa tietoisesti harhaan julkaisemalla tutkimuksiaan valikoidusti, tarkoituksenaan muun muassa salata tietoa neuroleptien aiheuttamista terveysriskeistä.<ref>Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010. Ss. 65-73.</ref><ref>[http://www.nytimes.com/2010/04/27/business/27drug.html Duff Wilson: For $520 Million, AstraZeneca Will Settle Case Over Marketing of a Drug]. The New York Times 26.4. 2010. {{en}}</ref>
 
==Käyttö==
 
==Vaikutusmekanismit==
Neuroleptilääkitysten vaikutukset aivoihin ovat voimakkaasti yhteydessä annosmääriin. Pienemmillä annoksilla lääkettä vaikutetaan pienempään osaan [[Hermoston välittäjäaine|hermoston välittäjäaineita]] ja suuremmilla annoksilla lääkkeen toimintatapa voi olennaisesti muuttua lääkkeen alkaessa vaikuttaa myös uudentyyppisiin välittäjäaineisiin ja [[Reseptori (biokemia)|reseptoreihin]]. Neuroleptit vaikuttavat myös niin sanottuihin [[autoreseptori|autoreseptorehin]] joiden salpaaminen varsinkin alkuvaiheessa lisää neurotransmitterimääriä.{{lähde}}
 
Atyyppisten neuroleptien vaikutus keskushermoston toimintaan perustuu pääasiassa [[dopamiini]]n ja hermovälittäjäaine [[serotoniini]]n säätelyyn.<ref>[http://www.uta.fi/~psjuha/just/sisallys.htm Psyykenlääkkeet mielenterveyspotilaiden arvioimina.]
Lääkesuhteen itsearviointiasteikko. Jukka Halme. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto</ref> Neurolepteillä on lisäksi voimakas muskariinireseptoreita[[muskariini]]<nowiki/>reseptoreita salpaava antikolinerginen vaikutus<ref>[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Raimo Ojala: Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat?] Kuopin lääkeinformaatiokeskus. Apteekkari 5/2005</ref>, mikä johtaa parasympaattisista hermopäätteistä vapautuvan asetyylikoliinin vaikutusten vähenemiseen.<ref>[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00241 Duodecimin terveyskirjasto]</ref> Lisäksi useilla neurolepteillä on voimakas autonomista hermostoa lamaava [[sedatiivi]]nen eli rauhoittava ja väsyttävä vaikutus. Neuroleptit saattavat myös voimistaamuidenvoimistaa muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten alkoholin, bentsodiatsepiinien ja bentsodiatsepiinien kaltaisten yhdisteiden, opioidien, antikonvulsanttien ja anksiolyyttien väsyttävää vaikutusta.{{lähde}}
 
Uudemmat neuroleptit pyrkivät yleensä myös vaikuttamaan oireisiin myös muuten, esimerkiksi muuttamalla [[serotoniini]]n toimintaa aivoissa. Useiden neurolepteillä hoidettavien sairauksien taikka itse antipsykoottisten lääkkeiden erityisen tarkkaa toiminta- tai vaikutusmekanismia aivoissa ei kuitenkaan tunneta.{{lähde}}
 
==Haittavaikutukset ja riskit==
Eri lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ovat erilaisia ja yksilölliset erot saada sivuvaikutuksia ovat suuria.
{{korjattava|Sekavaa tekstiä}}
 
Neuroleptit lamaavat autonomista hermostoa mikä voi johtaa muun muassa [[Ummetus|ummetukseen]] ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös [[Väsymys|väsymystä]]. Monet neuroleptit [[Ylipaino|lihottavat ja ne voivat aiheuttaa vakavia, kuolemaanjohtavia sydänhäiriöitä. Lisäksi joidenkin neuroleptien pitkäaikaiskäyttö lisää riskiä sairastua diabetekseen]].<ref name=":0">[http://www.nytimes.com/2009/02/28/business/28drug.html Duff Wilson: Drug Maker’s E-Mail Released in Seroquel Lawsuit] The New York Times 27.2.2009.</ref>
Neuroleptien antikolinerginen vaikutus saattaa aiheuttaa häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, ruoansulatuksessa, virtsaelinten toiminnoissa sekä unen ja lämmönsäätelyssä. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja hallusinaatiot<ref>[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005.]</ref><ref>Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197: 93: 1529-1541</ref>
 
NeuroleptitKaikki saattavatpsykoosilääkkeet, mutta etenkin ensimmäisen polven lääkkeet voivat aiheuttaa [[Ekstrapyramidaalijärjestelmä|ekstrapyramidaalioireita]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01049|nimeke=Suositus - Käypä hoito|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref>, jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.<ref name="huttunen/23.7.2008">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00033 Duodecim terveyskirjasto] Antipsykoottien haittavaikutukset. Matti O. Huttunen. 23.7.2008.</ref> Neuroleptit saattavat aiheuttaa [[Epilepsia|epileptisia]] kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.<ref>[http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_16.html Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry] Psykiatri Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille.</ref> Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein [[Sukupuolielin|sukupuolitoimintojen]] häiriöitä.<ref name="hirvonen/5.9.2008">[http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix01049 Terveysportti.fi] Jussi Hirvonen: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. 5.9.2008.</ref>
Vanhempien neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattoi aiheuttaa tardiivin dyskinesian, joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina pakkoliikkeinä, kasvojen nykimisenä tai vapinana. [[Tardiivi dyskinesia]] on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.<ref name="breggin">Breggin, P. R. (1990) ''Brain damage, dementia and persistent cognitive dysfunction associated with neuroleptic drugs. Evidence, etiology, implications.'' Journal of Mind and Behavior, 11, 425 64 [http://www.breggin.com/braindamage.pbreggin.1990.pdf Verkkoversio]</ref><ref name="huttunen/23.7.2008" />
 
=== Antikolinerginen vaikutus ===
Neuroleptit voivat aiheuttaa haittavaikutuksia myös motoriikan, aineenvaihdunnan, immuunipuolustusjärjestelmän ja sydän-verisuonielimistön alueilla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pharmaca Fennica | Vuosi = 2010 | Julkaisija = Lääketietokeskus oy | Tunniste = ISBN 978000000064 }}</ref>
Neuroleptien [[Antikolinergit|antikolinerginen]] vaikutus saattaa aiheuttaa häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, ruoansulatuksessa, virtsaelinten toiminnoissa sekä unen ja lämmönsäätelyssä. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja hallusinaatiot<ref name="KLIK">[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Kuopion lääkeinformaatiokeskus] Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005.] (PDF)</ref><ref>Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197: 93: 1529-1541</ref>
 
=== Kohonnut sairaus- ja kuolleisuusriski ===
Neuroleptit lamaavat autonomista hermostoa mikä voi johtaa muun muassa ummetukseen ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös väsymystä. Monet neuroleptit lihottavat ja ne voivat aiheuttaa vakavia, kuolemaanjohtavia sydänhäiriöitä. Lisäksi joidenkin neuroleptien pitkäaikaiskäyttö lisää riskiä sairastua diabetekseen.<ref>[http://www.nytimes.com/2009/02/28/business/28drug.html Duff Wilson: Drug Maker’s E-Mail Released in Seroquel Lawsuit] The New York Times 27.2.2009.</ref>
Psykoosilääkkeet lisäävät hieman [[Veritulppa|laskimoveritulppa]]<nowiki/>riskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten [[Ketiapiini|ketiapiinin]] käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä, vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-lisaa-laskimotukosten-vaaraa|nimeke=Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref>
 
Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla [[Sydäninfarkti|sydänkohtaukseen]] tai muuhun äkilliseen sydänoireeseen. Psykoosilääkitys nostaa sekä sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja [[Masennuslääkkeet|masennuslääkkeiden]] käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin [[fentiatsiini]]-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-saattaa-tehda-sydankohtauksesta-vaarallisemman|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref>
Neuroleptien aiheuttamiin neurologisiin haittavaikutuksiin kuuluvat epileptiset kohtaukset ja kognitiiviset häiriöt, kuten muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen.<ref name="hirvonen/5.9.2008">[http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix01049 Terveysportti.fi] Jussi Hirvonen: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. 5.9.2008.</ref><ref name="KLIK">[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Kuopion lääkeinformaatiokeskus] Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)</ref>
 
Joidenkin neuroleptien pitkäaikaiskäyttö lisää riskiä sairastua [[Diabetes|diabetekseen]].<ref name=":0">[http://www.nytimes.com/2009/02/28/business/28drug.html Duff Wilson: Drug Maker’s E-Mail Released in Seroquel Lawsuit] The New York Times 27.2.2009.</ref>
Neuroleptit voivat aiheuttaa myös kiihtyneisyyttä, hallusinaatiota, sekavuutta ja näköhäiriöitä. Neuroleptien käyttö lisää merkittävästi vanhusten kaatumistapaturmia.<ref>Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin</ref> Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan dementian etenemistä.<ref name="KLIK"/><ref>[http://www.poliklinikka.fi/?page=4598627&search=neurolepti Poliklinikka.fi]</ref><ref>[http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7012/news_db=web_lehti2006/type=1 Laakarilehti.fi]</ref>
 
=== Aivojen kutistuminen ===
Neuroleptit saattavat aiheuttaa [[Ekstrapyramidaalijärjestelmä|ekstrapyramidaalioireita]], jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.<ref name="huttunen/23.7.2008">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00033 Duodecim terveyskirjasto] Antipsykoottien haittavaikutukset. Matti O. Huttunen. 23.7.2008.</ref> Neuroleptit saattavat aiheuttaa epileptisia kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.<ref>[http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_16.html Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry] Psykiatri Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille.</ref> Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein sukupuolitoimintojen häiriöitä.<ref name="hirvonen/5.9.2008" />
[[Antipsykoottiset lääkkeet|Psykoosilääkkeet]] kutistavat aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän mitä pitempään lääkitys kestää<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref> Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=2016-03-02}}</ref> Vielä vuonna 2010 Suomessa epäiltiin, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref>, vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.<ref>Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) ''The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys.'' Neuropsychopharmacology, 30, 1649-1661 [http://www.nature.com/npp/journal/v30/n9/abs/1300710a.html Verkkoversio]</ref><ref name="breggin2">{{Verkkoviite |Nimeke =Brain disabling treatments in psychiatry |Tekijä=P. Breggin | Vuosi =2007 |Julkaisija=Springer Publishing Compan |Tunnistee= isbn 082612934X |Sivut =320 |Osoite =http://books.google.fi/books?id=hBd0V7Ex8PUC&lpg=PR11&dq=neuroleptics%20withdrawal%20death&pg=PA85#v=onepage&q=neuroleptics%20withdrawal%20death&f=false |Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref> Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai [[Kognitio|kognitiivisen]] tason laskuun.<ref name=":5" /> Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole ehditty tehdä.<ref name=":7" />
 
Erään tutkimuksen mukaan jo yksi annos [[Haloperidol]]-neuroleptilääkettä aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A | Nimeke =Acute D<sub>2</sub> receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits | Julkaisu = Nature Neuroscience | Vuosikerta =13 | Sivut =920-922 |Vuosi=| Selite =doi 10.1038/nn.2572 | Osoite = http://www.nature.com/neuro/journal/v13/n8/full/nn.2572.html |Kieli={{en}}}}</ref>
Noin joka viidellekymmenennelle potilaalle kehittyy [[pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä]].<ref name="syvalahti">[https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala]: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.</ref> Malignissa neuroleptioireyhtymässä kuolleisuus on varsin suuri huolimatta aktiivisista hoitotoimenpiteistä,<ref name=vnap>[http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/ahorai/mielentervvehto/neuroleptit.htm Ville Nissinen ja Antti Pikkarainen: Neuroleptit psykoosilääkkeinä. Kajaanin ammattikorkeakoulu]</ref> minkä vuoksi noin 10 prosenttia potilaista kuolee.<ref name="syvalahti" /> Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume, vireyden heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.<ref>[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=7CF27E017BF5C5ED175C0FD973E2A723?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94043 Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim] Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163-8.</ref> Neuroleptioireyhtymä vaatii neuroleptilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.
 
=== Vanhuksilla ===
Epätyypilliset neuroleptit, erityisesti [[olantsapiini]], aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.<ref>http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00028</ref>
Neuroleptit voivat aiheuttaa myös kiihtyneisyyttä, hallusinaatiota, sekavuutta ja näköhäiriöitä. Neuroleptien käyttö lisää merkittävästi vanhusten kaatumistapaturmia.<ref>Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin</ref> Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan [[Dementia|dementian]] etenemistä.<ref name="KLIK" /><ref>[http://www.poliklinikka.fi/?page=4598627&search=neurolepti Poliklinikka.fi]</ref><ref>[http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7012/news_db=web_lehti2006/type=1 Laakarilehti.fi]</ref>
 
=== Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä ===
Muutama prekliininen tutkimus on antanut viitteitä siitä, että neuroleptien säännöllinen käyttö kutistaa aivoja jo muutamassa vuodessa.<ref>Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) ''The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys.'' Neuropsychopharmacology, 30, 1649-1661 [http://www.nature.com/npp/journal/v30/n9/abs/1300710a.html Verkkoversio]</ref><ref name="breggin2">{{Verkkoviite |Nimeke =Brain disabling treatments in psychiatry |Tekijä=P. Breggin | Vuosi =2007 |Julkaisija=Springer Publishing Compan |Tunnistee= isbn 082612934X |Sivut =320 |Osoite =http://books.google.fi/books?id=hBd0V7Ex8PUC&lpg=PR11&dq=neuroleptics%20withdrawal%20death&pg=PA85#v=onepage&q=neuroleptics%20withdrawal%20death&f=false |Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref> Toisen tutkimuksen mukaan jo yksi annos [[Haloperidol]]-neuroleptilääkettä aiheutti hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A | Nimeke =Acute D<sub>2</sub> receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits | Julkaisu = Nature Neuroscience | Vuosikerta =13 | Sivut =920-922 |Vuosi=| Selite =doi 10.1038/nn.2572 | Osoite = http://www.nature.com/neuro/journal/v13/n8/full/nn.2572.html |Kieli={{en}}}}</ref> Löydösten kliininen merkitys ei käy ilmi kummastakaan tutkimuksesta.
Noin joka viidellekymmenennelle potilaalle kehittyy [[pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä]].<ref name="syvalahti">[https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala]: Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet. s. 374.</ref> Malignissa neuroleptioireyhtymässä kuolleisuus on varsin suuri huolimatta aktiivisista hoitotoimenpiteistä,<ref name="vnap">[http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/ahorai/mielentervvehto/neuroleptit.htm Ville Nissinen ja Antti Pikkarainen: Neuroleptit psykoosilääkkeinä. Kajaanin ammattikorkeakoulu]</ref> minkä vuoksi noin 10 prosenttia potilaista kuolee.<ref name="syvalahti" /> Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume, vireyden heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.<ref>[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=7CF27E017BF5C5ED175C0FD973E2A723?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94043 Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim] Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä - kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120(2):163-8.</ref> Neuroleptioireyhtymä vaatii neuroleptilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.
 
=== Ensimmäisen polven lääkkeille tyypillistä ===
Perinteisten [[neurolepti|neuroleptien sivuvaikutuksia]] ovat muun muassa:
Vanhempien neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattoisaattaa aiheuttaa [[Tardiivi dyskinesia|tardiivin dyskinesian]], joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina [[Pakkoliikkeisyys|pakkoliikkeinä]], kasvojen nykimisenä tai vapinana. [[Tardiivi dyskinesia]] on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.<ref name="breggin">Breggin, P. R. (1990) ''Brain damage, dementia and persistent cognitive dysfunction associated with neuroleptic drugs. Evidence, etiology, implications.'' Journal of Mind and Behavior, 11, 425 64 [http://www.breggin.com/braindamage.pbreggin.1990.pdf Verkkoversio]</ref><ref name="huttunen/23.7.2008" />
* [[väsymys]]
* lihominen
* tunteiden latistuminen
* muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen
* kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita
* pakkoliikkeet
* [[impotenssi]] ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt
* suun kuivuminen
* näköhäiriöt
* [[ummetus]]
* huimaus
* verenpaineen lasku
* rauhattomuus
* ihottumat
* verenkuvamuutokset
* pahoinvointi ja oksentelu
 
Muita [[neurolepti|sivuvaikutuksia]] ovat muun muassa: [[väsymys]], lihominen, tunteiden latistuminen, muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen, kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita, [[impotenssi]] ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt, suun kuivuminen, näköhäiriöt, [[ummetus|ummetus,]] huimaus, verenpaineen lasku, rauhattomuus, ihottumat, verenkuvamuutokset sekä pahoinvointi ja oksentelu.
Yksilölliset erot saada sivuvaikutuksia ovat suuria. Eri lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ovat lisäksi erilaisia.
 
=== Toisen polven lääkkeille tyypillistä ===
Epätyypilliset neuroleptit, erityisesti [[olantsapiini]], aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.<ref>http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00028</ref>
 
=== Kritiikki lääkeyhtiöitä kohtaan ===
Viime vuosina on julkisesti väitetty, että monet neurolepteja valmistavat yhtiöt ovat johtaneet lääkärikuntaa tietoisesti harhaan julkaisemalla tutkimuksiaan valikoidusti, tarkoituksenaan muun muassa salata tietoa neuroleptien aiheuttamista terveysriskeistä.<ref>Pekka Hiltunen: Iso ei. Image 28.10.2010. Ss. 65-73.</ref><ref>[http://www.nytimes.com/2010/04/27/business/27drug.html Duff Wilson: For $520 Million, AstraZeneca Will Settle Case Over Marketing of a Drug]. The New York Times 26.4. 2010. {{en}}</ref>
 
==Vieroitusoireet==
Pitkäaikaisen neuroleptilääkkeen lopettaminen voi myös helposti epäonnistua vanhojen tai ''uusien'' psykoottisten oireiden ilmaantumisen myötä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Zipursky RB | Nimeke =Psychotic Recurrence After Antipsychotic Discontinuation | Julkaisu =Am J Psychiatry | Vuosikerta =157 | Vuosi =2002 | Sivut =1441-1442 | Osoite = http://ajp.psychiatryonline.org/cgi/content/full/159/8/1441-a|Kieli={{en}}}}</ref> Syynä uusiin oireisiin voi olla dopamienergisen järjestelmän herkistyminen lääkkeen käytön johdosta kun aivojen dopamiinireseptorien määrä ja sensitiivisyys lääkityksen käytön takia kasvaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Samaha A-N, Seeman P, Stewart J, Rajabi H, Kapur S | Nimeke ="Breakthrough" Dopamine Supersensitivity during Ongoing Antipsychotic Treatment Leads to Treatment Failure over Time | Julkaisu =The Journal of Neuroscience | Vuosikerta =27 | Numero =11 | Vuosi =2007 | Sivut =2979-2986 | Selite = doi10.1523/JNEUROSCI.5416-06.2007|Kieli={{en}}}}</ref>
 
==Antipsykooteilla hoidettavia sairauksiatiloja==
{{korjattava|varmaan kannattaisi luetella tarkemmin; "psykoosit" on yhteisnimitys useille sairauksille -- esim. skitsofrenia on yksi psykooseista}}
*[[psykoosi]]t
== Katso myös ==
*[[Sedatiivi]]
*[[Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä]]
 
==Lähteet==
Rekisteröitymätön käyttäjä