Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 213.139.191.55 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Custoo tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Lapinjärven koulutuskeskus, päärakennus.jpg|thumb|Lapinjärven siviilipalveluskoulutuskeskuksen päärakennus.]]
'''Siviilipalvelus Suomessa''' on [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 127 §:n tarkoittama vaihtoehto [[varusmiespalvelusVarusmiespalvelus Suomessa|varusmiespalvelukselle]]. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa niin haluava asevelvollinen henkilö, jonka [[vakaumus]] estää varusmiespalveluksen suorittamisen.<ref name=sivarilakipykala1/> Lisäksi siviilipalveluksen joutuu suorittamaan nainen, joka haluaa keskeyttää vapaaehtoisen asepalveluksensa sen jälkeen, kun 45 päivää on kulunut 45 päivää hänen astumisestaan asepalvelukseen.<ref name=sivarilakipykala1/><ref name=naistenasepalveluspykala4/> Siviilipalveluksesta ei voi palveluksen alettua vaihtaa [[asepalvelus|asepalvelukseen]] eikä siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen voi liittyä [[sotilasreservi|reserviin]].<ref name=asev.lakipykala49/>
 
Siviilipalveluksen pituus on 347 vuorokautta eli hieman alle 12 kuukautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2012/siviilipalvelusaika_lyhenee_15_vuorokaudella.108844.news | Nimeke = Siviilipalvelusaika lyhenee 15 vuorokaudella | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivu | Ajankohta = 29.11.2012 | Julkaisija = TEM| Viitattu = 27.8.2015}}</ref> Ne siviilipalvelusmiehet, jotka aloittivat siviilipalveluksensa ennen vuoden 2008 alkua, jolloin nykyinen siviilipalveluslaki tuli voimaan, palvelivat kuitenkin aiemman lain mukaiset 395 vuorokautta.<ref name=sivarilakipykalat4&107/> Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 25002&nbsp;500 asevelvollista, joista 4-54–5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta.<ref>Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä, 2011, s. 20-21</ref>
 
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella ainakin käytännössä. Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen haluavilla saattaa olla usein ongelmia asiaa käsittelevien henkilökunnan kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://akl-web.fi/sivari/ongelmia_paasta_armeijasta_sivariin|nimeke = Ongelmia päästä armeijasta sivariin?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kesken asevelvollisuuden siviilipalvelukseen siirtyvän palveluajasta vähennetään jo suorittu palvelus tiettyjä kertoimia käyttäen. Mikäli palvelusaika on jo määrätty (347, 270 (aseeton palvelus), 255 tai 165 päivää), suoritetaan jäljellä oleva määrä päiviä.
 
Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden (28 päivää) pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/>
 
Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name="akl_sivariperustieto" /> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name="sivarilakipykala15"/>Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.
 
Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus.<ref name=sivarilakipykala7/> Neuvottelukunnan jäsenet edustavat työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, siviilipalveluskeskusta, palveluspaikkoja sekä siviilipalvelusmiehiä.<ref name=sivarineuvottelukuntaHARE/>
Rivi 14:
==Siviilipalveluksen suorittaminen==
===Palvelukseen hakeutuminen===
Työpalvelun aikainen palveluspaikka haetaan omatoimisesti, mielellään jo ennen palvelukseen astumista. Mikäli työpalvelupaikkaa ei ole löytynyt, hakua jatketaan koulutusjaksolla.<ref name=sivarikeskus_paikan_etsiminen/> Mikäli paikkaa ei sittenkään löydy, siviilipalvelusmies jää keskukseen palvelukseen niin sanotusti "legioonalaiseksi"”legioonalaiseksi”, kunnes paikka löytyy. Keskus saattaa myös määrätä palveluspaikan, mikäli siviilipalvelusmies ei sellaista löydä.
 
Siviilipalvelukseen voi hakeutua [[kutsunnat|kutsunnoissa]], milloin vain niiden jälkeen ja myös varusmiespalveluksen aikana tai sen suorittamisen jälkeen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä erityinen hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko oman asuinpaikkansa mukaisen sotilasläänin esikuntaan tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Jos hakee siviilipalvelukseen ollessaan varusmiespalveluksessa, hakija kotiutetaan välittömästi. Jo suoritetusta palveluksesta saa todistuksen, jonka nojalla siviilipalveluksesta vähennetään aika, joka on suoritettu varusmiespalveluksessa. Siviilipalvelusajan pituudeksi määrätään aika, joka vastaa jäljellä olevaa osaa varusmiehen palvelusajasta. Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen voi hakea siviilipalvelukseen varusmiehen tavoin. Naisilla on kuitenkin erityisoikeus keskeyttää ase- tai siviilipalveluksensa ensimmäisen 45 päivän kuluessa ilman seuraamuksia. Tämän jälkeen ase- tai siviilipalvelusta suorittavat naiset rinnastetaan täysin asevelvollisiin miehiin.