Ero sivun ”Julia Margaret Cameron” versioiden välillä

194 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
oho
(parempi kuva, näyttelyistä vähän tarkemmin)
p (oho)
Cameronin käyttämä kolloidi-märkälevytekniikka oli työläs ja aikaavievä. Kuvauskohteet joutuivat istumaan pitkään kirkkaissa valoissa, kun jokaista valotusta ennen lasilevy oli siveltävä kollodiumilla ja kastettava [[hopeanitraatti]]liuokseen. Minuutteja kestävän valotuksen jälkeen kuva oli kehitettävä heti kun kollodiumliuos oli vielä märkä.<ref>Kecskeméti, István: ”Märkälevymenetelmä”, Valokuvauksen vuosikirja 1992, s. 40–41.</ref> Monet Cameronin parhaista muotokuvista esittävätkin varta vasten kuvattavaksi tulleen vallasväen sijaan hänen omia perheenjäseniään, palveluskuntaa ja vierailulla olevia sukulaisia ja ystäviä.<ref name =weiss>[http://www.vam.ac.uk/content/exhibitions/julia-margaret-cameron/julia-margaret-cameron-biography/ Julia Margaret Cameron: Biography], Marta Weissin teksti näyttelyluettelosta ''Julia Margaret Cameron: Photographs to electrify you with delight and startle the world''. Victoria & Albert Museum 2015. Viitattu 13.3.2016.</ref>
 
Photograph - Portrait of Julia Margaret Cameron (1815 - 79)
Julia Margaret Cameron, Henry Herschel Hay Cameron, about 1870,Carbon print. Museum no. 18-1939 © Victoria and Albert Museum, London
Cameron rekisteröi jokaisen valokuvansa [[tekijänoikeus]]virastossa ja piti kuvistaan tarkkaa kirjaa, mikä on helpottanut jälkipolvien arvostuksen saamista. Monet kuvat julkisuuden henkilöistä ovat myös ainoita heistä otettuja valokuvia, jolloin ne ovat saaneet dokumentaarista merkittävyyttä enemmän kuin samoista henkilöistä tehdyt, tuolloin tavanomaisemmat piirrokset ja maalaukset. Cameronin kuvattavina istuivat muiden muassa lordi Tennyson ja tämän poika Lionel, taidemaalari [[G. F. Watts]], biologi [[Charles Darwin]], [[Lewis Carroll]]in lastenkirjan ''[[Liisan seikkailut ihmemaassa]]'' innoittaja Alice Liddell ja historioitsija [[Thomas Carlyle]].<ref name =greer/>
 
115 648

muokkausta