Ero sivun ”Yli-ihminen” versioiden välillä

Nietzschen filosofinen ajattelu on usein juuri yli-ihmisen käsitteen takia yhdistetty [[kansallissosialismi]]in. Jotkut korkea-arvoiset natsijohtajat, mukaan lukien filosofi [[Alfred Baeumler]], ihannoivat joitain Nietzschen filosofian osia ja sovittivat yli-ihmisen käsitteen omiin näkymyksiinsä [[Kansallissosialistinen rotuoppi|ylivertaisesta arjalaisesta rodusta]], joka oli kaikkia muita rotuja parempi. Vastaavasti alempina pidetyt kansat nimettiin [[ali-ihminen|ali-ihmisiksi]], jokajonka käsite ei Nietzschellä esiinny. Nietzsche itse tunsi [[nationalismi]]n täysin vieraaksi ja huolimatta siitä, että hän ajoittain tarkasteli ihmisyyttä ”rodun” käsitteen kautta, elämäänsä ja omia kirjoituksiaan käsittelevässä myöhäisteoksessa ''Ecce homo'' hän torjui suorasanaisesti darwinistiset tai rodulliset tulkinnat yli-ihmisestä – ja [[antisemitismi]]ä, joka oli natsien rotuopissa ja koko ideologiassa hyvin keskeistä, Nietzsche pilkkasi toistuvasti erittäin kärkkäästi, jopa [[ad hominem]] -argumentein. Hänen luomansa yli-ihmisen käsitekin poikkesi täysin natsien ihanteesta – yli-ihminen oli hänelle tavoiteltava ihannekuva, eikä suinkaan kukaan yksittäinen elävä ihminen. Nietzsche ei pitänyt itseään, eikä hahmoaan [[Zarathustra]]a yli-ihmisenä. Yli-ihmisen piirteitä hän näki menneisyydessä esimerkiksi [[Johann Wolfgang von Goethe]]ssä ja [[Leonardo da Vinci]]ssä.