Ero sivun ”The Times” versioiden välillä

'''The Times''' on [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] kuusi kertaa viikossa ilmestyvä [[sanomalehti]]. Vuonna [[1785]] perustettu The Times oli pitkään sekä Ison-Britannian johtava sanomalehti että yksi kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpia sanomalehtiä. Lukuisat nuoremmat sanomalehdet, kuten ''[[The New York Times]]'', ''[[Los Angeles Times]''] tai ''[[The Times of India]]'', ovat nimenneet itsensä sen mukaan.

Lehden perusti kirjanpainaja [[John Walter]] vuonna [[1785]], ensin nimellä ''Daily Universal Register'' ja [[1. tammikuuta]] [[1788]] alkaen nimellä ''The Times''. The Times säilyi hänen sukunsa omistuksessa lähes 125 vuotta. Lehti tuli nopeasti tunnetuksi ulkomaanuutisten nopeana ja luotettavana välittäjänä, muun muassa raportoidessaan [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksesta]]. John Walterin poika John Walter II, joka johti lehteä vuodesta [[1803]], ryhtyi perustamaan sille ulkomaankirjeenvaihtajien verkostoa ensimmäisenä maailmassa. The Times kehitti ulkomaisen uutispalvelun niin korkealle tasolle, että [[Waterloon taistelu]]n aikana [[1815]] Britannian ulkoministeriön oli turvauduttava sen kirjeenvaihtajien tietoihin, koska ne olivat paljon luotettavampia kuin ministeriön omat tietolähteet. Tehokkaan uutishankintansa ansiosta The Timesin levikki kasvoi 1800-luvun alkupuoliskolla moninkertaiseksi muihin brittiläisiin lehtiin nähden.<ref name="torvinen">{{Kirjaviite | Tekijä= Taimi Torvinen | Nimeke= Ulkomaisen sanomalehdistön historia. | Julkaisija= Weilin+Göös | Vuosi= 1982 | Tunniste= ISBN 951-35-2760-3 }}</ref>.

Päätoimittaja [[John Delane]]n kaudella vuosina [[1841]]–[[1877]]1841–1877 The Times oli suosionsa huipulla ja sen poliittinen merkitys oli korkealla. Muun muassa [[Krimin sota|Krimin sodasta]] ja [[Yhdysvaltojen sisällissota|Yhdysvaltojen sisällissodasta]] toimitettiin uutisia kirjeenvaihtajan kautta. Erityisesti Krimin sodassa The Times näytti kyntensä: kirjeenvaihtaja [[William Howard Russel]] lähetti lehdelle realistisia rintamaraportteja, joissa hän kuvasi Britannian armeijan surkeita oloja Krimillä, ja päätoimittaja Delane hyökkäili artikkeleissaan hallituksen sotapolitiikkaa vastaan. Russelin sotareportaasit saivat [[Florence Nightingale]]n lähtemään sairaanhoitajaksi Krimille. The Times oli osaltaan vaikuttamassa Lordi Aberdeenin hallituksen kaatumiseen [[1855]] ja brittiarmeijan uudelleenorganisointiin. [[Buurisota|Buurisodassa]] The Timesillä oli jo 19 omaa kirjeenvaihtajaa.<ref name="torvinen"/>

1800-luvun lopulla The Times alkoi kuitenkin ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Tärkeimpänä syynä tähän oli sanomalehtiveron poistaminen [[1855]], minkä jälkeen The Timesin kilpailijoiksi alkoi syntyä halpoja ja sensaatiohakuisia "pennyn lehtiä". [[Lordi Northcliffe]] osti [[1908]] kaksi kolmasosaa The Timesin osakkeista ja kaappasi lehden Walterin suvulta. Hän nosti The Timesin jälleen vankalle taloudelliselle pohjalle modernisoimalla sitä ja alentamalla sen hintaa, mutta samalla lehti muuttui omistajansa poliittisten päämäärien puolestapuhujaksi. Lordi Northcliffen kuoltua [[1922]] lehden osti majuri J.J. Astor, joka palautti The Timesille sen riippumattoman aseman.<ref name="torvinen"/>

1930-luvulla The Times ja sen päätoimittaja Geoffrey Dawson kannattivat näyttävästi pääministeri [[Neville Chamberlain]]in [[myöntyväisyyspolitiikka]]a, joka pyrki säilyttämään hyvät suhteet Saksaan myötäilemällä [[Adolf Hitler]]in ja kansallissosialistien vaatimuksia. Päätoimittaja Dawson oli Chamberlainin hyvä ystävä ja kuului hallituksen lähipiiriin. [[7. syyskuuta]] [[1938]] The Times julkaisi pääkirjoituksen, jossa se suositteli [[Sudeettialueet|Sudeettialueiden]] luovuttamista Saksalle; näin myös tapahtui kolme viikkoa myöhemmin solmitussa [[Münchenin sopimus|Münchenin sopimuksessa]], jossa [[Tšekkoslovakia]] pakotettiin alueluovutuksiin Saksalle. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjettua lehti kuitenkin siirtyi [[Winston Churchill]]in sotapolitiikan taakse.<ref name="torvinen"/>

Toisen maailmansodan jälkeen The Timesin taloudellinen asema kävi yhä tukalammaksi muiden lehtien puristuksessa, ja myöntyväisyyspolitiikan tukeminen oli tuonut kolhuja sen vanhaan maineeseen. Vuonna [[1967]] kanadalainen sanomalehtikustantaja [[Roy Thomson]] osti The Timesin osake-enemmistön Astorin suvulta ja yhdisti sen ''[[The Sunday Times]]in'' kanssa uudeksi The Times Newspapers Ltd. -yhtiöksi. Vaikka The Timesin journalismi säilyi korkeatasoisena, se ei kyennyt karistamaan taloudellisia vaikeuksia niskastaan. Erimielisyydet painatustyöntekijöiden kanssa johtivat siihen, että [[30. marraskuuta]] [[1978]] The Times keskeytti ilmestymisensä lähes vuodeksi. Syyskuussa [[1980]], Thomson-yhtymä ilmoitti, että The Times on myytävänä, ja että lehti lakkautetaan ellei sille löydy ostajaa puolen vuoden kuluessa. Uudeksi omistajaksi tuli kansainvälinen lehtimagnaatti [[Rupert Murdoch]], joka liitti The Times Newspapers Ltd:n omaan mediakonserniinsa [[News International]]iin.<ref name="torvinen"/>

Vuodesta [[2003]] alkaen The Timesia on voinut ostaa myös [[tabloidi]]na. Lehden nykyinen päätoimittaja Robert Thompson on toiminut virassaan vuodesta [[2002]] lähtien.

Toukokuusta 2010 lähtien, The Timesin verkkolehti on ollut maksullinen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/the_timesin_verkkolehti_muuttuu_maksulliseksi_1562406.html The Timesin verkkolehti muuttuu maksulliseksi] YLE Uutiset</ref>