Ero sivun ”Pitkospuut” versioiden välillä

'''Pitkospuut''' ovat [[suo]]lle tai muulle kostealle paikalle, kuten esimerkiksi [[järvi]]en rantakosteikoille, rakennettu kävelyväylä. Pitkospuut on rakennettu yhdestä tai useammasta vierekkäin asetetusta lankusta tai halkaistusta puusta. Nimitys viittaakin juuri siihen, että puut ovat kulkusuuntaan nähden ''pitkittäin'' eivätkä poikittain, kuten usein puusillassa. Joskus puita on vierekkäin jopa 3–4 kappaletta. Luontokohteissa, joissa on panostettu [[Saavutettavuus|esteettömyyteen]], saattaa olla leveitä pitkospuureittejä, joita pitkin pystyy kulkemaan myös [[pyörätuoli]]lla.<ref>[http://www.deski.fi/page.php?page_id=10&tiedote_id=7158 Artikkeli: Pyörätuoli kulkee myös metsässä – kansallispuistot panostavat esteettömyyteen] Deski.fi</ref>

Suomessa pitkospuupolkujen huollosta ja hallinnoinnista vastaa pääosin [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] luontopalvelut. Näitä pitkospuupolkuja on yhteensä noin viisisataa kilometriä. Yleisimmin pitkospuut ovat yli seitsemäntuumaista [[tuppeensahattu lauta|tuppeensahattua]] [[mänty|mäntylankkua]]. Jonkin verran käytetään myös [[siperianlehtikuusi|siperianlehtikuusta]]. Viime aikoina on yleistynyt myös [[Painekyllästäminen#Kestopuu|kestopuun]] käyttäminen, kunsillä puun kyllästysaineissa on tapahtunut kehitystä ekologisempaan suuntaan. Mäntypitkospuiden kestoikä on 10–15 vuotta, kun taas kestopuisten pitkosten ikä voi olla jopa kolminkertainen. Pitkospuita korvataan nykyisin joskus kustannussyistä [[sora]]stuksella. Pitkospuukilometrin rakentamisen hinta on noin 20&nbsp;000 euroa, kun sorastaminen maksaa noin puolet tästä.<ref name="ilkka">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/nykyaika-jaytaa-pitkospolustojakin-1.1019344 | Nimeke=Nykyaika jäytää pitkospolustojakin | Julkaisija=Ilkka | Tekijä=Pekka Rajala | Ajankohta=8. kesäkuuta 2011 | Luettu=8. kesäkuuta 2011}}</ref>