Ero sivun ”Maatalouden kollektivisointi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl, typo |
|||
Rivi 2:
==Tausta==
[[Lenin]]in kuoltua tammikuussa 1924 valtaan nousi [[troikka]]: [[Josif Stalin]],
Stalin aloitti 1928 radikaalit toimet Neuvostoliiton teollistamiseksi. Valtakunta alistettiin entistä tiukempaan keskusjohtoiseen hallintoon. Nopeat toimet aiheuttivat kuitenkin sekaannuksia ja suoranaista tuhlausta. Kulutustavaroista tuli puutetta. Maanviljelijät eivät olleet kovin innokkaita myymään viljaa kaupunkeihin, koska siitä saadulla rahalla ei ollut mitään käyttöä. Viljaa käytettiin entistä enemmän karjanrehuna. Hallitus vastasi tähän luovutuskiintiöillä ja [[Takavarikko|takavarikoinneilla]] ja syytti vaurasta talonpoikaisluokkaa eli [[Kulakki|kulakkeja]] tahallisesta pulan aiheuttamisesta. Kulakkeja oli paljon vähemmän kuin hallitus antoi ymmärtää, joten ongelmat eivät johtuneet heistä.<ref name=mv>{{Kirjaviite | Nimeke = Muutosten vuosisata 4| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1994| Tekijä = Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos)| Sivu = 28, 29, 112, 113|Selite= Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade| Isbn = 951-0-18421-7 }}</ref>
==Tavoitteet==
Neuvostoliitossa kollektivisointi aloitettiin syksyllä 1929. Tavoitteena oli maatalouden modernisointi, sen tuottavuuden parantaminen, teollisuuden työvoimantarpeen tyydyttäminen ja porvarillisena pidetyn pienomistuksen lopettaminen. Talouselämässä markkinavoimat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla. Samalla pientilat yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi, ennen kaikkea osuustoiminnallisiksi kolhooseiksi. Niitä oli kolmenlaisia:<ref name=ki>{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän ja Neuvostoliiton historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1986| Tekijä = Heikki Kirkinen (päätoim.)| Sivu = 379–382| Isbn = 951-1-08450-X}}</ref>
Rivi 24:
==Muut maat==
Neuvostoliitto laajensi vaikutuspiiriään [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikana liittämällä [[Baltian maat]] itseensä ja muodostamalla Itäisen Keski-Euroopan valtioista [[Kansandemokratia|kansandemokraattisia]] maita. Näissä toteutettiin 1940-luvun loppupuolella maatalouden kollektivisointi Neuvostoliiton mallin mukaisesti.
===Kollektivoinnin muotoja===
Eri puolilla maailmaa toteutetut kollektivisoinnit voidaan ryhmitellä seuraavasti:<ref name=mv />
# kollektiivitilat, jotka olivat omarahoituksella toimivia [[Osuuskunta|osuuskuntia]]
# valtiontilat (Neuvostoliitossa
# Kiinan [[kansankommuuni|kansankommuunit]], jotka olivat suurikokoisia kollektiivitilan ja valtiontilan yhdistelmiä
# [[Bulgaria|Bulgarian]] maanviljelyteolliset kompleksit (1958–1980), jotka muistetaan suuresta koostaan ja tehottomuudestaan
|