Ero sivun ”Maatalouden kollektivisointi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Toteutus ja seuraukset: typo |
laajennus lähteen muk |
||
Rivi 1:
'''Maatalouden kollektivisointi''' (kollektivointi) on [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] ja joissakin muissa [[sosialismi|sosialistisissa]] maissa toteutettu maatilojen ottaminen yhteiskunnan haltuun. Neuvostoliitossa luotiin [[kolhoosi]]t ja [[sovhoosi]]t (valtiontilat). Kollektivisointia vastustaneita [[vaino]]ttiin, [[pakkosiirto|pakkosiirrettiin]] ja [[teloitus|teloitettiin]].
==Tausta==
[[Lenin]]in kuoltua tammikuussa 1924 valtaan nousi [[troikka]]: [[Josif Stalin]], [[Kamenev]] ja [[Grigori Zinovjev]]. Puolueessa käytiin valtataistelu vasemmiston [[Lev Trotski]]n, oikeiston [[Nikolai Buharin]]in ja keskustan Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa. Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan.
Stalin aloitti 1928 radikaalit toimet Neuvostoliiton teollistamiseksi. Valtakunta alistettiin entistä tiukempaan keskusjohtoiseen hallintoon. Nopeat toimet aiheuttivat kuitenkin sekaannuksia ja suoranaista tuhlausta. Kulutustavaroista tuli puutetta. Maanviljelijät eivät olleet kovin innokkaita myymään viljaa kaupunkeihin, koska siitä saadulla rahalla ei ollut mitään käyttöä. Viljaa käytettiin entistä enemmän karjanrehuna. Hallitus vastasi tähän luovutuskiintiöillä ja [[Takavarikko|takavarikoinneilla]] ja syytti vaurasta talonpoikaisluokkaa eli [[Kulakki|kulakkeja]] tahallisesta pulan aiheuttamisesta. Kulakkeja oli paljon vähemmän kuin hallitus antoi ymmärtää, joten ongelmat eivät johtuneet heistä.<ref name=mv>{{Kirjaviite | Nimeke = Muutosten vuosisata 4| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1994| Tekijä = Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos)| Sivu = 28, 29, 112, 113|Selite= Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade| Isbn = 951-0-18421-7 }}</ref>
==Tavoitteet==
Kommunstisessa teoriassa oli ennen vallankumousta kehitelty ajatusta, että maalaisväestö saataisiin tasa-arvoiseksi ja toiminta tehostuisi, jos maatalous siirrettäisiin isoihin, yhteisesti hoidettuihin kollektiivitiloihin. <ref name=mv />
Neuvostoliitossa kollektivisointi aloitettiin syksyllä 1929. Tavoitteena oli maatalouden modernisointi, sen tuottavuuden parantaminen, teollisuuden työvoimantarpeen tyydyttäminen ja porvarillisena pidetyn pienomistuksen lopettaminen. Talouselämässä markkinavoimat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla. Samalla pientilat yhdistettiin suuremmiksi yksiköiksi, ennen kaikkea osuustoiminnallisiksi kolhooseiksi. Niitä oli kolmenlaisia:<ref name=ki>{{Kirjaviite | Nimeke = Venäjän ja Neuvostoliiton historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1986| Tekijä = Heikki Kirkinen (päätoim.)| Sivu = 379–382| Isbn = 951-1-08450-X}}</ref>
#maanmuokkausosuuskunnat (TOZ, yhteisomistuksessa vain työvälineet),
Rivi 11 ⟶ 15:
==Toteutus ja seuraukset==
Kolhoosiin liittyminen tuli olla vapaaehtoista. Virallisen selityksen mukaan laaja kollektivisointi alkoi, kun talonpojat alkoivat joukkomittaisesti liittyä kolhooseihin vuonna 1929. Todellisuudessa
Käytännössä kollektivoinnin suorittivat sadattuhannet kaupunkilaistyöläiset, puoluevirkailijat ja puna-armeijan sotilaat, joilla ei ollut kokemusta maataloudesta. Asiantuntemus väheni myös kulakkien likvidoinnin takia. Lopputuloksena oli maatalouden tuottavuuden aleneminen.<ref name=mv />
Kollektiivitilojen alku oli vaikea. Monet kulakit teurastivat kotieläimensä, ja karjan määrä pieneni noin neljänneksellä. Keväällä 1930 oli vaara, että kylvö jäisi osittain tekemättä. Tällöin Stalin piti maaliskuun 1930 puheen “Menestys panee pään pyörälle”, jossa hän tuomitsi väkivallan ja korosti toiminnan vapaaehtoisuutta sekä suositteli arttelimuotoista yhteistoimintaa. Puheen seuraus oli, että osa kolhooseista purkautui. Niiden jäseninä oli kesäkuussa 1930 enää 23 % maaseudun asukkaista. Kollektivisointiin laitettiin sen jälkeen uutta vauhtia: vuonna 1931 oli jäseninä oli 53 % maatiloista ja vuonna 1935 jo 83 % tiloista ja 94 % viljelyalasta.<ref name=ki />
Rivi 18 ⟶ 24:
==Muut maat==
Neuvostoliitto laajensi vaikutuspiiriään [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikana liittämällä [[Baltian maat]] itseensä ja muodostamalla Itäisen Keski-Euroopan valtioista [[Kansandemokratia|kansandemokraattisia]] maita. Näissä toteutettiin 1940-luvun loppupuolella maatalouden kollektivisointi Neuvostoliiton mallin mukaisesti. Niin tehtiin myös kommunistisessa Kiinassa ja Vietnamissa.<ref name=mv /> Israelin [[Kibbutz|kibbutsit]] ovat yksi kollektiivitilan totetustapa. Puolassa [[Puolan historia 1945–1989|
==Kollektivoinnin muotoja==
Eri puolilla maailmaa toteutetut kollektivisoinnit voidaan ryhmitellä seuraavasti:<ref name=mv />
# kollektiivitilat, jotka olivat omarahoituksella toimivia [[Osuuskunta|osuuskuntia]]
# valtiontilat (Neuvostoliitossa [[sovhoosi]]), jota rahoitti valtio ja jonka työntekijät olivat valtion palveluksessa
# Kiinan kansankommuunit, jotka olivat kollektiivitilan ja valtiontelan yhdistelmiä
# [[Bulgaria|Bulgarian]] maanviljelyteolliset kompleksit (1958–1980), jotka muistetaan suuresta koostaan ja tehottomuudestaan
# erilaiset väliaikaiset siirtymämuodot, kuten hankinta- ja markkinointiosuuskunnat.
==Lähteet==
| |||