Ero sivun ”Kaunokirjoitus” versioiden välillä

438 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Lisäys: kaunokirjoituksen opettaminen loppuu peruskouluissa vuonna 2016.)
Eri maissa ja eri aikoina on suosittu jonkin verran toisistaan poikkeavia kaunokirjoitusohjeistoja.
 
==Kaunokirjoitus Suomessa==
Suomessa otettiin 1930-luvulla käyttöön arkkitehti [[Toivo Salervo]]n suunnittelema koukeroinen mallikirjoitus, jossa tavoitteena oli kirjoittaa jokainen sana nostamatta kynää paperista kertaakaan. Kirjaimisto perustui 1700-luvun englantilaiselle kuparikaiverruskirjaimistolle (''copperplate''), joka heijasti aikansa [[Barokki|myöhäisbarokin]] ja [[rokokoo]]n koukeroista tyyliä.<ref name="heiskanen">{{Kirjaviite | Tekijä = Airas, Annukka; Heiskanen, Topi; Uusitalo, Liisa | Nimeke = Kalligrafia: Tekstausopas | Vuosi =1998 | Sivu =58–62 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23395-1 }}</ref>
Suomalainen kaunokirjoituksen ensimmäinen kehittäjä oli 1800-luvulla senaatin puhtaaksikirjoittaja [[Mimmi Bähr]], jonka julkaisemia malleja käytettiin kansa- ja oppikouluissa. Hän järjesti kaunokirjoituskursseja.<ref name="kukaoli">[https://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_B Kuka kukin oli,] Wikisource</ref><ref>[http://runeberg.org/tieto/1/0751.html Tietosanakirja 1909 osa 1 s. 1389]</ref>
 
Suomessa otettiin 1930-luvulla Suomessa otettiin käyttöön arkkitehti [[Toivo Salervo]]n suunnittelema koukeroinen mallikirjoitus, jossa tavoitteena oli kirjoittaa jokainen sana nostamatta kynää paperista kertaakaan. Kirjaimisto perustui 1700-luvun englantilaiselle kuparikaiverruskirjaimistolle (''copperplate''), joka heijasti aikansa [[Barokki|myöhäisbarokin]] ja [[rokokoo]]n koukeroista tyyliä.<ref name="heiskanen">{{Kirjaviite | Tekijä = Airas, Annukka; Heiskanen, Topi; Uusitalo, Liisa | Nimeke = Kalligrafia: Tekstausopas | Vuosi =1998 | Sivu =58–62 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23395-1 }}</ref>
 
[[Graafikko]] ja [[kalligrafi]] [[Toivo Heiskanen|Toivo Heiskasen]] suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui [[renessanssi]]n [[kursiivi]]kirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin.<ref name="heiskanen" /> Seuraava tyyppikirjainuudistus tuli 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjolansanomat.fi/teema/viikonvaihde/714037.shtml | Nimeke = Kaunokirjoitus vaihtuu tyyppikirjaimiin | Ajankohta = 22.3.200* | Julkaisija = Pohjolan Sanomat | Viitattu = 11.2.2007}}{{vanhentunut linkki}}</ref>
4 180

muokkausta