Ero sivun ”Cameronen taistelu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:21:6E:1027:18D4:2EB7:C479) ja palautettiin versio 15559297, jonka on tehnyt Kospo75: rv, kyseenalaista vaihtaa vanhaa sotilasarvoa |
||
Rivi 24:
'''Cameronen taistelu''' käytiin [[Meksiko]]ssa [[30. huhtikuuta]] [[1863]] [[Ranskan muukalaislegioona]]n ja Meksikon armeijan välillä. Cameronen taistelun johdosta muukalaislegioona ansaitsi legendaarisen maineensa ja taistelua pidetään yhä suuressa arvossa legioonassa. Taistelussa kapteeni [[Jean Danjou]]n johtama 62 sotilaan ja kahden muun upseerin yksikkö piti puoliaan päivän ajan 2 000 miehen meksikolaisjoukkoja vastaan.<ref name=PiePie03_56>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Kyösti ; Pietiläinen, Petri | Nimeke="Legioonalainen Peters - Suomalaisen palkkasoturin muistelmat" | Vuosi=2003 |Sivu=56| Julkaisija= Tammi | Tunniste=ISBN 951-31-2833-4}}</ref>
Ranskan muukalaislegioonan tehtävänä oli varmistaa Meksikossa kuljetussaattueiden reitin turvallisuus. 29. huhtikuuta eversti Jeanningros sai kuulla tärkeästä saattueesta matkalla [[Puebla de Zaragoza|Pueblan]] kaupunkiin, jota ranskalaiset piirittivät. Kapteeni Danjou päätti lähettää komppanian saattamaan saattuetta, jonka mukana oli asetarvikkeita, muita materiaaleja ja kolme miljoonaa [[Ranskan frangi|frangia]]. Kolmas komppania määrättiin tehtävään, mutta käytettävissä ei ollut upseereita, joten Kapteeni Danjou päätti ottaa itse johdon. Lisäksi mukaan lähti vapaaehtoisesti kaksi
Komppania lähti matkaan 30. huhtikuuta kello yksi yöllä kolmen upseerin ja 62 miehen voimin. Seitsemältä aamulla 15 mailin marssin jälkeen komppania pysähtyi Palo Verdeen lepäämään. Sillä hetkellä meksikolaisjoukot ilmestyivät näkyviin ja taistelu alkoi.
Rivi 32:
Kapteeni Danjou vastasi kieltävästi meksikolaisille: "Meillä on asetarvikkeita. Emme antaudu koskaan." Tämän jälkeen hän vannoi miestensä kanssa taistelevansa kuolemaan saakka.
Puoliltapäivin kapteeni Danjou sai kuitenkin osuman rintaansa ja kuoli. Kello kaksi iltapäivällä
Rankassa savussa ja kuumuudessa legioonalaiset koettivat taistella vastaan, mutta moni heistä haavoittui tai kuoli. Kello viideltä iltapäivällä vain 12 miestä ja
Taistelu jatkui, kunnes hengissä oli enää muutama legioonalainen. Kun ammukset olivat loppumassa, komensi haavoittunut
Taistelupaikkka on nykyään nimeltään Tejeda ja Meksikon hallitus pystytti paikalle 1964 muistomerkin kunnioittaakseen taistelussa kuolleita meksikolaisia ja muukalaislegioonaa, joka taisteli viimeiseen mieheen.
|