Wikipedia

Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1931” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:0:B585:90BA:1649:8205:D5CF) ja palautettiin versio 15545917, jonka on tehnyt Anr
Rivi 1:
{{vaalitVaalit
| election_name = Suomen presidentinvaali 1931<br><small>(valitsijamiesten suorittama)</small>
| country = Suomi
| type = presidential
| ongoing = no
Rivi 10 ⟶ 11:
| image1 = [[Tiedosto:P. E. Svinhufvud.png|150px]]
| nominee1 = [[P. E. Svinhufvud]]
| party1 = [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuspuolue]]
| popular_vote1 = 151<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage1 =
| image2 = [[Tiedosto:Kaarlo Juho Ståhlberg.jpg|150px]]
| nominee2 = [[K. J. Ståhlberg]]
| party2 = [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
| popular_vote2 = 149<br><small>(valitsijamiesten suorittama vaalit)</small>
| percentage2 =
| map_image =
| map_size =
| map_caption =
| title = Tasavallan presidentti<br>Presidentti
| before_election = [[Lauri Kristian Relander]]
| title_2 before_party = tasavallan presidentti<br>[[Maalaisliitto]]
| after_electiontitle_2 = [[P. E. Svinhufvud]] = presidentti
| after_election = [[P. E. Svinhufvud]]
| after_party = [[Kokoomus]]
}}
{{vaalit Suomessa}}▼
'''Suomen presidentinvaalipresidentinvaalin 1931''' johtivoitti [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] ehdokas, [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]in, ([[Kansallinenjonka Kokoomus|kok.]])merkittävin valintaankilpailija oli ensimmäisenä [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksipresidenttinä]]. Hänen merkittävin kilpailijansa oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]],. jokaStåhlberg hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> [[Vaali]]enVaalit käytiin normaalissa järjestyksessä, mutta niiden taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja osittain myös heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[Lapuan liikeLapuanliike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>▼
 
Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kr. Relanderin]]in, joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt [[oikeisto]]aoikeistoa ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[Suomen KeskustaMaalaisliitto|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että [[Keskustan eduskuntaryhmä|puolueen eduskuntaryhmän]] koeäänestyksessä [[eduskunnan puhemies]] [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[Viipurin lääniKarjala]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan toimessavirassaan. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63. <ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. </ref> Maalaisliiton [[valitsijamies]]tenvalitsijamiesten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. [[Suojeluskunta]]järjestön ylipäällikkö, kenraali [[Lauri Malmberg]] jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 136. Helsinki: Otava, 1999.</ref>▼
▲'''Suomen presidentinvaali 1931''' johti [[Suomen pääministeri|pääministeri]] [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]in ([[Kansallinen Kokoomus|kok.]]) valintaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]]. Hänen merkittävin kilpailijansa oli ensimmäisenä tasavallan presidenttinä (1919–1925) toiminut [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]], joka hävisi ratkaisevan kolmannen äänestyskierroksen kahdella äänellä.<ref>Zetterberg & Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 408</ref> [[Vaali]]en taustalla vaikutti voimakkaasti [[kommunismi]]n ja heikkona pidetyn [[parlamentarismi]]n vastainen [[Lapuan liike]]. Aikakauden poliittinen ilmapiiri, jota sävytti myös taloudellinen lamakausi, oli kuvastunut räikeästi Ståhlbergin ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyydityksessä]] [[Helsinki|Helsingistä]] [[Joensuu]]hun lokakuussa 1930.<ref> Häikiö: Presidentin valinta, s. 35. WSOY, 1993. </ref>
 
Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona. Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti toimeenvirkaan astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain [[eduskuntaryhmä|eduskuntaryhmien]] kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>▼
▲Siihenastisen presidentin [[Lauri Kristian Relander]]in, joka oli virkakautensa loppupuolella myötäillyt [[oikeisto]]a ja Lapuanliikettä, arvovallan murenemisesta hänen oman puolueensa [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] piirissä kertoi se, että [[Keskustan eduskuntaryhmä|puolueen eduskuntaryhmän]] koeäänestyksessä [[eduskunnan puhemies]] [[Kyösti Kallio]] voitti hänet ylivoimaisesti. [[Viipurin lääni]]n maalaisliittolaiset tukivat silti Relanderia, joka olisi itsekin ollut halukas jatkamaan toimessa. Maalaisliiton puoluekokous hylkäsi kuitenkin istuvan presidentin valitsemalla presidenttiehdokkaaksi Kallion äänin 87–63.<ref> Lauri Sivonen: ''Presidentin tekemiset'', s. 19. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.</ref> Maalaisliiton [[valitsijamies]]ten taivuttamiseksi Svinhufvudin taakse presidentinvaalin ratkaisevassa äänestyksessä käytettiin ankaraa painostusta. [[Suojeluskunta]]järjestön ylipäällikkö, kenraali [[Lauri Malmberg]] jopa ilmoitti heille, että hän ei voi taata yhteiskuntarauhan säilymistä, mikäli Ståhlberg valitaan presidentiksi.<ref> Max Jakobson: ''Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I'', s. 136. Helsinki: Otava, 1999.</ref>
 
Valitsijamiesten vaalit järjestettiin [[15. tammikuuta|15.]]–[[16–16. tammikuuta]] 1931.<ref name="om">[http://web.archive.org/web/20070809055019/http://www.vaalit.fi/uploads/33sqpxz3h37f.pdf Tasavallan presidentin vaalit 1925–2006] (Oikeusministeriö)</ref> Vaaleissa asetettiin 970 ehdokasta, joista 60 (6,2 %, &minus;0,2) oli naisia.<ref name="svt"/>▼
▲Svinhufvudin voittoa presidentinvaalissa pidettiin myös Lapuanliikkeen voittona. Uusi presidentti osoitti kuitenkin heti toimeen astuttuaan ”lapualaisille” heidän paikkansa. Kun liikkeen edustajat kävivät presidentin luona esittämässä näkemyksiään uuden hallituksen kokoonpanosta, Svinhufvud ilmoitti käyvänsä hallitusneuvotteluja vain [[eduskuntaryhmä|eduskuntaryhmien]] kanssa.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 96. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
 
== Tulokset ==
=== Valitsijamiesten vaalit ===
▼
 
▲Valitsijamiesten vaalit järjestettiin [[15. tammikuuta|15.]]–[[16. tammikuuta]] 1931.<ref name="om">[http://web.archive.org/web/20070809055019/http://www.vaalit.fi/uploads/33sqpxz3h37f.pdf Tasavallan presidentin vaalit 1925–2006] (Oikeusministeriö)</ref> Vaaleissa asetettiin 970 ehdokasta, joista 60 (6,2 %, &minus;0,2) oli naisia.<ref name="svt"/>
▲
{| class="prettytable"
| style=background:#FFF8DC colspan=2 align=center | '''äänestysaktiivisuus'''
Rivi 60 ⟶ 62:
|[[Kansallinen Kokoomus]]puolue
|[[P. E. Svinhufvud]]
| align=center|6964
| align=right|180 378
| align=right|21,56&nbsp;%
|-
|[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
|[[Kyösti Kallio]]
| align=center|6469
| align=right|167 574
| align=right|20,03&nbsp;%
Rivi 76 ⟶ 78:
| align=right|17,74&nbsp;%
|-
|[[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalainen kansanpuolue]]
|
| align=center|25
Rivi 88 ⟶ 90:
| align=right|1,41&nbsp;%
|-
|muutMuut (5 ehdokasta)
|
| align=center|--
Rivi 94 ⟶ 96:
| align=right|0,08&nbsp;%
|-
|'''yhteensäYhteensä'''
| align=right|
| align=center|'''300'''
Rivi 100 ⟶ 102:
| align=right|'''100&nbsp;%'''
|- bgcolor=e3e3e3
| colspan=5|<small>lähdeLähde: Suomen virallinen tilasto<ref name="svt">Suomen virallinen tilasto 29 A, 16.</ref></small>
|}
 
=== Valitsijamiesten suorittama vaali ===
 
Valitsijamiehet suorittivat presidentinvaalin [[15. helmikuuta]] 1931.
 
{| class="prettytable"
Rivi 115:
|-
|[[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]]
|[[Kansallinen Kokoomus|KokoomuspuolueKok.]]
|align=center|88
|align=center|98
Rivi 121:
|-
|[[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]
|[[Kansallinen Edistyspuolue|EdistyspuolueEd.]]
|align=center|58
|align=center|149
Rivi 127:
|-
|[[Kyösti Kallio]]
|[[Suomen Keskusta|MaalaisliittoML]]
|align=center|64
|align=center|53
Rivi 138:
|align=center|-
|- bgcolor=e3e3e3
| colspan=5|<small>lähdeLähde: Tasavallan presidentin kanslia<ref>[http://www.presidentti.fi/public/download.aspx?ID=40831&GUID={5AA6C939-80BA-4192-9EBB-D47C70C82D5D} Presidentinvaalit 1919-2006] (Tasavallan presidentin kanslia)</ref></small>
|}
▲{{vaalitVaalit Suomessa}}
== Viitteet ==▼
{{Viitteet}}
 
[[luokkaLuokka: Suomen presidentinvaalit|1931]]▼
▲== Viitteet ==
[[Luokka:1931]]
 
{{viitteet}}
 
 
▲[[luokka: Suomen presidentinvaalit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1931”