Ero sivun ”Siirtymämetalli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 103:
 
=== Yhdisteiden värillisyys ===
[[Tiedosto:Coloured-transition-metal-solutions.jpg|right|thumb|250px|SiirtymämetalliyhdisteidenSiirtymämetallien yhdisteiden värillisiä yhdisteitäliuoksia. Vasemmalta oikealle: [[koboltti(II)nitraatti|Co(NO<sub>3</sub>)<sub>2</sub>]] (punainen); [[kaliumdikromaatti|K<sub>2</sub>Cr<sub>2</sub>O<sub>7</sub>]] (oranssi); [[kaliumkromaatti|K<sub>2</sub>CrO<sub>4</sub>]] (keltainen); [[nikkelikloridi|NiCl<sub>2</sub>]] (vihreä); [[kupari(II)sulfaatti|CuSO<sub>4</sub>]] (sininen); [[Kaliumpermanganaatti|KMnO<sub>4</sub>]] (violetti)]]
 
Siirtymäalkuaineiden yhdisteet ovat usein värillisiä. Tämä aiheutuu siitä, että niiden vajailla d-orbitaaleilla olevat elektronit voivat varsin helposti siirtyä orbitaalilta ja samalla [[energiataso]]lta toiselle, sillä näiden väliset energiaerot ovat varsin pieniä ja vastaavat [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] spektrissä näkyvän valon alueelle sattuvia aallonpituuksia.<ref name=LaitinenToivonen /> Kun ioni täten absorboi osan näkyvästä valosta, tämä ilmenee yhdisteen värillisyytenä, joka on selvästi havaittavissa sekä näiden aineiden ollessa kiinteässä tilassa että [[liuos|liuoksissa]].<ref name="KivinenMäkitie">{{kirjaviite | Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 392 | Luku = Siirtymämetallit | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = 951-1-10136-6}}</ref>