Ero sivun ”Savolaisten asutusliike” versioiden välillä

Hämäläisten erämaihin muutti 1540-luvulla vain pari savolaista. Kiinteä hämäläisasutus ei ulottunut [[Jyväskylä]]n seutua pohjoisemmaksi, mutta hämäläiset suojelivat erämaitaan.<ref name=virrankoski142/> Kuningas Kustaa Vaasa vaati hämäläisiä, satakuntalaisia ja pohjalaisia perustamaan erämailleen tiloja, mutta nämä eivät olleet halukkaita.<ref name=jutikkala/> Vuonna 1551 [[jämsä]]läiset polttivat Haapajärven ja Pyhäjärven talot, jotka oli rakennettu heidän vanhoihin erämaihinsa. Uudisasukkaat valittivat kuninkaalle. Seuraavana vuonna [[Hollola]]n [[käräjät|käräjillä]] julistettiin, että erämaiden asukkaat olivat kuninkaan suojeluksessa ja että jos maiden entiset omistajat halusivat pitää maat, heidän pitäisi lähettää joku edustajansa asumaan maille. Tämän jälkeen hämäläiserämaiden uudisasukkaita ei enää häiritty.<ref name=virrankoski142/> Moni hämäläinen ilmoitti olevansa halukas muuttamaan itse erämaalleen. Kuningas takasi heille siihen etuoikeuden ja nimitti Gustaf Fincken korkeaan virkaan Hämeeseen, jotta tämä johtaisi hämäläisten asutustoimintaa.<ref name=jutikkala/> Suurin osa uudisasukkaista oli kuitenkin savolaisia.<ref name=virrankoski142/> Hämäläisten ilmoitukset olivat enimmäkseen verukkeita, joilla he pyrkivät säilyttämään nautintaoikeutensa erämaihin. Paikoin tämä saattoi lykätä erämaiden asuttamista, mutta se ei estänyt sitä.<ref name=jutikkala/>

 

 

== Savolaisasutus leviää saamelaisten maille ==