Ero sivun ”Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historiatietoja
p tynkämalline pois, lähteetön
 
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[ImageTiedosto:Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos.jpg|thumb|Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksen ohjaustaulu. Kulkutie on turvattu ja opastin A½ on asetettu näyttämään opastetta ''Aja sn 35'' (vihreä ja keltainen valo).]]
'''Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos''' eli niin sanottu ''köyhänmiehen releasetinlaite'' on [[rautatieliikenne|rautatieliikenteen]] turvalaite. Turvalaitos muodostuu rautatieliikennepaikkaa suojaavista [[opastin (rautatietekniikka)|valo-opastimista]], paikallisesti käsin käännettävistä ja varmistusavaimella lukittavista [[rautatievaihde|vaihteista]] sekä vaihteiden asennon tarkastuslaitteista. Varsinaisesti turvalaitos ei kuitenkaan ole [[asetinlaite]]. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksia rakennettiin pääosin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Turvalaitokset olivat täydellisiä asetinlaitteita huomattavasti edullisempia, joten niitä voitiin asentaa useille vailla opastimia olleille liikennepaikoille. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset suunniteltiin ja rakennettiin Suomessa Siemensin valmistamista komponenteista.
 
Rivi 6 ⟶ 7:
Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset ovat kadonneet rataverkolta kauko-ohjauksen laajennuttua. Alun perin köyhän miehen releasetinlaitteita asennettiin ensisijaisesti vaarallisina pidetyille liikennepaikoille, mutta myöhemmin niitä asennettiin useille liikennepaikoille. Kun [[ELSA-rata]]a suunniteltiin ensimmäisiä kertoja, radan liikennepaikat suunniteltiin varustettaviksi näillä turvalaitteilla.
 
Viimeiset liikennepaikkoja suojanneet varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset olivat käytössä rataosalla {{Hy[[Hyvinkää–Karjaa-Kr}}rata|Hyvinkää–Karjaa]], mistä ne poistettiin käytöstä vuoden 2009 lopulla uuden kauko-ohjausjärjestelmän valmistuttua.
 
{{Raideliikenne}}
{{tynkä/Rautatieliikenne}}
 
[[Luokka:Rautatietekniikka]]