Wikipedia

Ero sivun ”Ingeborg Tott” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Ianuaria (keskustelu | muokkaukset)
143 muokkausta
Hieman laajennettu
Rivi 1:
'''Ingeborg ÅkentytärAakentytär Tott''' (s. [[1440-luku]] [[Tanska]] – k. [[1507]] [[Hämeen linna]]) oli ruotsalainen aatelisnainen ja [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] [[valtionhoitaja]]na vuosina 1470–1497 ja 1501–1503 toimineenn [[Sten Sture vanhempi|Sten Sture vanhemman]] puoliso. Sturen hallitsijakausien aikana (1470–1497 ja 1501–1503) Ingeborgia pidettiin [[de facto]] Ruotsin kuningattarena, vaikka virallista asemaa hänellä ei ollutkaan. Hän oli myös ainoa nainen joka toimi Hämeen linnan päällikkönä keskiajalla (vuosina 1503-1507).
 
== Varhaiset vuodet ==
[[Tanska]]ssa syntynyt Ingeborg Tott avioitui Sturen kanssa vuonna 1467. Hän oli erittäin kiinnostunut tieteistä ja teologiasta ja oli osaltaan vaikuttamassa [[Uppsalan yliopisto]]n perustamiseen vuonna 1477. Ingeborg kustansi kirjoja omista varoistaan sekä rahoitti eri kirjastojen toimintaa. Hän perusti myös Ruotsin ensimmäisen [[Kartusiaanit|kartusiaaniluostarin]] vuonna 1493. ▼
Ingeborg Tott syntyi Tanskassa. Hänen vanhempansa olivat ritari ja Tanskan [[valtaneuvos]] Åke Axelsson (Tott), ja ruotsalainen aatelisnainen Märta Bengtsdotter, joka kuului Vinstorpa-sukuun. Ingeborg kihlattiin 1464 norjalaiselle aatelismiehelle, Hans Sigurdsenille, joka kuitenkin kuoli ennen häitä. Vuonna 1467 Ingeorg avioitui Sten Sturen vanhemman kanssa.
 
== Vuodet valtionhoitajan puolisona ==
Vuonna 1497 Sten Sture joutui luopumaan vallasta ja pariskunta lähettiin Suomeen. Sture sai koko maan [[Feodalismi|läänityksekseen]] ja alkoi pitää hovia Hämeen linnassa. Vuoden 1501 kapinan jälkeen Sturesta tuli jälleen Ruotsin valtionhoitaja kuolemaansa vuoteen 1503 saakka. ▼
▲[[Tanska]]ssa syntynyt Ingeborg Tott avioitui Sturen kanssa vuonna 1467. Hän oli erittäin kiinnostunut tieteistä ja teologiasta ja oli osaltaan vaikuttamassa [[Uppsalan yliopisto]]n perustamiseen vuonna 1477. Ingeborg kustansi kirjoja omista varoistaan sekä rahoitti eri kirjastojen toimintaa. Hän perusti myös Ruotsin ensimmäisen [[Kartusiaanit|kartusiaaniluostarin]] vuonna 1493.
 
▲Vuonna 1497 Sten Sture joutui luopumaan vallasta ja pariskunta lähettiin Suomeen. Sture sai koko maan [[Feodalismi|läänityksekseen]] ja alkoi pitää hovia Hämeen linnassa. Vuoden 1501 kapinan jälkeen Sturesta tuli jälleen Ruotsin valtionhoitaja kuolemaansa vuoteen 1503 saakka.
Sturen menehtymisen jälkeen hänen omistuksensa Suomessa päätyivät takaisin Ruotsin kuninkaalle. Ingeborg sai kuitenkin haltuunsa leskeneläkkeenä Hämeen linnan sekä [[Kokemäenkartano]]n. Hän saapui uudelleen Hämeen linnaan vuoden 1504 lopulla ja vietti siellä viimeiset vuotensa. Vuonna 1505 yritti linnan entinen vouti Folke Gregerinpoika saada sen haltuunsa, mutta Ingerborgilla oli takanaan sekä linnan väen että paikallisen aatelin tuki. ▼
 
== Viimeiset vuodet ==
▲Sturen menehtymisen jälkeen hänen omistuksensa Suomessa päätyivät takaisin Ruotsin kuninkaalle. Ingeborg sai kuitenkin haltuunsa leskeneläkkeenä Hämeen linnan sekä [[Kokemäenkartano]]n. Hän saapui uudelleenpalasikin Hämeen linnaan vuoden 1504 lopulla ja vietti siellä viimeiset vuotensa sen päälikkönä. Vuonna 1505 yritti linnan entinen vouti Folke Gregerinpoika saada sen haltuunsa, mutta Ingerborgilla oli takanaan sekä linnan väen että paikallisen aatelin tuki.
 
IngebrogIngeborg Tott kuoli Hämeen linnassa vuonna 1507.▼
 
▲Ingebrog Tott kuoli Hämeen linnassa vuonna 1507.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ingeborg_Tott”