Ero sivun ”Biisoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 85:
Preerialle asettuessaan alkoivat myös eurooppalaisperäiset siirtolaiset metsästää biisoneita. Niiden nahka ja liha otettiin kauppatavaraksi ja etenkin biisonin kielestä tuli suosittu herkku. Kun [[rautatie]] tuli käyttöön, vuodan eli käsittelemättömän nahan ja lihan kysyntä kasvoi ja kaukomarkkinoille vienti mahdollistui kiihdyttäen metsästystä. Myös karjankasvatuksen ja muun asutuksen leviämisen myötä tuli karjatauteja, jotka saattoivat pienentää biisonikantaa, koska villieläimet eivät olleet niille vastustuskykyisiä.
Rautatierakentajat tarvitsivat ruokaa, joten sitä hankkimassa oli ammattimetsästäjiä, kuten [[Buffalo Bill|William "Buffalo Bill" Cody]]. Monet heistä metsästivät tuhansia biisoneita vuosittain joka oli omiaan rikkomaan myös intiaanien kanssa tehtyjä sopimuksia kuten mm. Medicine Lodgen sopimus. Se antoi kiowille oman seudun jossa elää ja oikeuden metsästää kaikilla alueilla Arkansas-joesta etelään "niin kauan kun puhveleita kulkee alueella sellaisissa määrissä että niiden metsästäminen on perusteltua". Lopulta valkoiset jättivät käyttämättä lähes koko ruhon vieden vain nahat tai kielet ja loput jätettiin mätänemään. Jotkut eivät ottaneet biisonista mitään ammuttuaan sen. Biisonit toimivat myös maalitauluina, kun liikkuvista junista tahdottiin harjoitella tarkka-ammuntaa. Eräs Montanan puhvelilauma (n. 10 000 eläintä) tuhottiin muutamassa päivässä. Tiedettiin, että laajamittaisella metsästyksellä vaikeutettaisiin intiaanien elinmahdollisuuksia ja voitaisi karkottaa heidät kuten eversti Dodge sanoi: "''Ampukaa kaikki puhvelit! Jokainen kuollut puhveli on yksi kuollut intiaani''" ja Sheridan: "''Antaa heidän tappaa, nylkeä ja myydä kunnes puhvelit ovat kuolleet sukupuuttoon koska se on 'ainoa tapa' saada aikaan pysyvä rauha ja antaa 'sivistyksen' mennä biisoni on P
eteenpäin''!" Esimerkiksi turkiskauppakirjat osoittavat, että Fort Bentonista laivattiin yli 35 000 biisoninnahkaa vuonna 1857. [[Santa Fe]]n rautateillä vietiin yli 1,3 miljoonaa biisoninvuotaa 1872–1874, ja [[Bismarck (Pohjois-Dakota)|Bismarckista]] [[Pohjois-Dakota]]sta lähti rautateitse 30 000–40 000 nahkaa vuosittain 1870-luvun lopulla. Laskettiin että niistä n. 3,7 miljoonasta vuosina 1872-74 tapetusta puhvelista vain n. 150 000 oli intiaanien tappamia. Kymmenessä vuodessa kaupankäynti tyrehtyikin, kun biisonikanta romahti sukupuuton partaalle josta eräs kongressin edustaja tuohtuneena kirjoitti: "''On selvää että Amerikan päättäjillä ja hallituksella oli osallisuutensa biisonien tuhoamisessa. He eivät tehneet mitään saadakseen hirvittävän tappamisen lopetettua... Tähän tappamiseen on syynä valkoisten ahneus, hillitön tuhoamiskiihko ja mieltymys tuhota kaikki luonnon hänelle antamat antimet!''" Myös monet valkoiset uudisasukkaat ilmaisivat vihansa puhvelien teurastusta vastaan samoin kun intiaanit - pääosin metsästäjäheimot joiden toimeentulo oli paljolti puhvelin varassa. Nyt heimot oli pakotettu siirtymään katkerina reservaatteihin. Kun biisonit vähenivät muutamiin tuhansiin halusi moni päästä lehteen "ammuttuaan sen viimeisen biisonin" ja jotkut taidemaalaritkin ilmaisivat aihetta töihinsä.
| |||