Wikipedia

Ero sivun ”Hysteria” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Poistin päällekkäisyyksiä.
Rivi 1:
{{korjattava/kieli|Väliotsikot}}
{{tämä artikkeli|käsittelee mielenhäiriötämielenterveyden häiriötä. Hysteria-sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Hysteria (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Tiedosto:Hysteria.jpg|thumb|right|450px|Hysterian vallassa olevia naisia (1876–1880).]]
'''Hysteria''' ({{k-el|hystera}} 'kohtu') on historiallinen sairausluokitus. Hysteria oli 1800-luvun lopun muotidiagnoosi. Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, [[suggestio]]alttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Hysterian luultiin johtuvan kohdun liikkumisesta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://books.google.fi/books?id=LdxmV5J0pPkC&printsec=frontcover&dq=Freud&hl=fi#v=onepage&q&f=false | Nimeke= Hysteria Beyond Freud. | Julkaisija=University of California Press | Ajankohta= 1993| Viitattu=12.4.2013}}{{en}}</ref> ja sitä pidettiin naisten sairautena.▼
 
Nykyisin hysteria eli ''hysteerinen neuroosi'Hysteria' eli ''Briquet’n oireyhtymä({{k-el|hystera}} 'kohtu') on poistettuhistoriallinen [[psykiatria]]ntautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi tautiluokituksestaneuroosiksi ja tilallekonversiohysteriaksi. onHysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatoformiseksi häiriöksi ja nykyisin siitä otettukäytetään nimityksetnimitystä [[somatisaatiosomatisaatiohäiriö]]- (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi ja siitä käytetään nykyisin nimitystä [[konversiohäiriödissosiaatiohäiriö]] (F44). Psykoanalyyttisten teorioiden mukaan ne edustavat [[neuroosi]]en lievintä luokkaa, mutta nykyinen traumatutkimus ja -tietämys yhdistää konversiohäiriöt merkittävästi toimintakykyä laskeviin [[Dissosiaatiohäiriö|dissosiaatiohäiriöihin.]]
 
▲'''Hysteria'''Hysterialla ({{k-el|hystera}}tarkoitettiin 'kohtu')erilaisia onruumiillisia historiallinenoireita, sairausluokitus.joille Hysteriaei olilöytynyt 1800-luvunselvää lopunsomaattista muotidiagnoosisyytä. HysterialleTästä pidettiinsyystä alttiinaniiden tiettyäajateltiin luonnetyyppiä,olevan jollepsykiatrisen ovathäiriön ominaisiaoireita<ref lapsenomainenname="lop">Matti itsekeskeisyys,Huttunen: [[suggestio]]alttius,Konversiohäiriö. teatraalinenLääkärikirja käytös,Duodecim mielikuvituksen5.9.2008. rikkaus ja taipumus dramaattisuuteenhttp://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00380</ref>. Hysterian luultiin johtuvan kohdun liikkumisesta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://books.google.fi/books?id=LdxmV5J0pPkC&printsec=frontcover&dq=Freud&hl=fi#v=onepage&q&f=false | Nimeke= Hysteria Beyond Freud. | Julkaisija=University of California Press | Ajankohta= 1993| Viitattu=12.4.2013}}{{en}}</ref> ja sitä pidettiin naisten sairautena. Yleisenä hoitomuotona oli ''hysterektomia'' eli kohdun poisto.
Arkipuheessa "hysterialla" tarkoitetaan nykyisin kiihtynyttä reagointitapaa. Ihmiset voivat myös joutua [[joukkohysteria]]n valtaan, jolloin alkuperäisen syyn lisäksi reagoimiseen vaikuttaa muiden ihmisten tunnetta vahvistava vaikutus.▼
 
Hysteria oli 1800-luvun lopun muotidiagnoosi. Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, [[suggestio]]alttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Hysteria-käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, [[harha-aistimus|hallusinoiva]], tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnon hysteerinen nainen on aina viettelevä”. ▼
Hysterialla tarkoitetaan erilaisia ruumiillisia oireita, joille ei löydy selvää somaattista syytä.<ref name="lop">Matti Huttunen: Konversiohäiriö. Lääkärikirja Duodecim 5.9.2008. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00380</ref> Yleisenä hoitomuotona onkin tällöin ollut ''hysterektomia'' eli kohdun poisto. Nykyään kohtuja poistetaan mm. kuukautisvaivojen tai [[myooma]]n vuoksi.
 
▲Arkipuheessa "hysterialla" tarkoitetaan nykyisin kiihtynyttä reagointitapaa. Ihmiset voivat myös joutua [[joukkohysteria]]n valtaan, jolloin alkuperäisen syyn lisäksi reagoimiseen vaikuttaa muiden ihmisten tunnetta vahvistava vaikutus. Nykyään hysteeriseksi voidaan arkielämässä nimittää mm. henkilöä, joka esimerkiksi ahtaaseen paikkaan joutuessaan on paniikissa (hysteerinen). Tämä on kuitenkin vakiintunut enemmän tilaa kuvaavaksi sanonnaksi, eikä ole sinällään yhteydessä alkuperäisen hysterian kanssa.
▲Hysteria-käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, [[harha-aistimus|hallusinoiva]], tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnon hysteerinen nainen on aina viettelevä”.
 
Tunnettuihin hysterian tutkijoihin kuuluivat ranskalaiset lääkärit [[Pierre Janet]] ja [[Jean-Martin Charcot]], ja itävaltalaiset [[Josef Breuer]] ja [[Sigmund Freud]] tarkastelivat aihepiiriä teoksessaan ''[[Tutkielmia hysteriasta]]'' (1895). He hoitivat hysteriaa [[hypnoosi]]n ja katharsis-terapian avulla.
 
[[File:Pr Charcot DSC09405.jpg|thumb|right|200px|[[Jean-Martin Charcot]] esittelee hysteriapotilasta. Yksityiskohta André Brouillet’n maalauksesta.]]
Somatisaatiohäiriöinen potilas kärsii lukuisista ruumiillisista oireista, kuten kroonisista kivuista, vatsaoireista tai muista neurologista oireista ilman, että häneltä löytyy mitään ruumiillista sairautta.<ref name="huttunen">Matti Huttunen: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00490 Somatisaatiohäiriö (psykosomaattiset oireet).] Lääkärikirja Duodecim 8.9.2008.</ref> Somatisaatiohäiriöstä kärsivät ovat usein kipulääkkeiden ja [[sedatiivi]]en pitkäaikaiskäyttäjiä.<ref name="huttunen"/> Suurin osa somatisaatiohäiriödiagnoosin saaneista on naisia.<ref name="huttunen"/> On esitetty, että myös somatisaatiohäiriöt ovat usein traumaperäisiä tiloja.<ref>Nijenhuis, Ellert; van der Hart, Onno (2011). Dissociation in Trauma: A New Definition and Comparison with Previous Formulations.Journal of Trauma & Dissociation, volume 12, issue 4,</ref>
 
Konversiohäiriön olennainen piirre on vähintään yksi tahdonalaisen lihaksen tai aistien toimintaan liittyvä oire tai vajaus, joka muistuttaa neurologista tai muuta ruumiillista häiriötä. Oireen tai toiminnan vajauksen syntyyn liittyy psykologisia tekijöitä, ja oireen ilmenemistä tai pahentumista edeltää erilaisia psyykkisiä ristiriitoja, stressitekijöitä tai traumaattisesta tunnemuistoon liittyviä tapahtumia, jolloin traumaan kiinnittynyt [[Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria|dissosioitunut persoonan osa]] aktivoituu. Oiretta tai vajavuutta ei voida selittää millään ruumiillisella häiriöllä tai kemiallisen aineen vaikutuksella. Oire tai vajavuus ei myöskään ole tarkoituksellisesti tuotettu tai teeskennelty.<ref name="lop"/>
Rivi 23 ⟶ 21:
Konversio-oireet ovat ruumiillisten toimintojen tasolla esiintyviä psykogeenisiä häiriöitä. Konversio-oireet ilmenevät tavallisimmin tahdonalaisen [[hermosto]]n alueella motorisissa ja sensorisissa toiminnoissa. Hysteerisiä halvauksia ja tuntohäiriöitä ei enää juuri esiinny, vaan niiden sijaan ovat tulleet kivut, [[päänsärky]] ja [[huimaus]]. Dissosiaatio-oireet nähtiin aiemmin vain psyykkisten toimintojen häiriöinä, joiden edellä on koettu järkyttävä tai ristiriitainen elämys, jota pyritään oireilla torjumaan ja unohtamaan. Dissosiaatio-oireille on ominaista [[tajunta|tajunnan]] äkillinen jyrkkä jakautuminen. Tavallisin dissosiaatio-oire on hysteerinen [[amnesia]] eli muistinmenetys. Muita oireita voivat olla depersonalisaatio, [[déjà vu]]-ilmiö, hämärätila ja [[unissakävely]]. ICD-10 näkee kuitenkin nykyään myös konversio-oireet dissosiaatio-oireina. Konversio-oireet ovatkin usein somatoformisen dissosiaation ilmentymiä. [[Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria|Rakenteellinen dissosiaatio]]-käsitteistö antaa merkittävästi hoitoa ja määrittelyä helpottavan pohjan niin somatoformisen dissosiaation mm.konversio-oireiden kuin psykoformisen esim.kaventunut tajunnan tila yhdistävälle tiedolle ja tutkimukselle.<ref>Van der Hart, O Nijenhuis, E ja Steele, K: The Haunted Self: Structural Dissociation and the Treatment of Chronic Traumatization. London: Norton&co, 2006</ref> <ref>Leikola A: Katkennut totuus – Traumatutkielma. Emotionaalinen trauma, rakenteellinen dissosiaatio ja psykopatologia. Prometheus kustannus Oy, 2014</ref>
 
Nykyään hysteeriseksi voidaan arkielämässä nimittää mm. henkilöä, joka esimerkiksi ahtaaseen paikkaan joutuessaan on paniikissa (hysteerinen). Tämä on kuitenkin vakiintunut enemmän tilaa kuvaavaksi sanonnaksi, eikä ole sinällään yhteydessä alkuperäisen hysterian kanssa.
 
==Kirjallisuutta==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hysteria”