Avaa päävalikko

Muutokset

p
→‎Väkivallanteot: Kramarenkon nimi oikein
Työläisaktivistien suorittamat väkivaltaisuudet ja terroriteot sijoittuvat vuosiin 1905–1907 ja niitä tehtiin lähinnä Viipurin ja Kuopion seuduilla. Välittömästi suurlakon päättymisen jälkeen marraskuun alussa 1905 tapahtui useita räjähdysaine- ja asevarkauksia, joiden takana olivat työväenyhdistysten liepeillä toimineet maanalaiset järjestöt. Helmikuussa 1906 puolestaan joukko [[latvia]]laisia bolševikkeja ryösti suomalaisen aktivistin [[K. E. Primus-Nyman]]in avustamana [[Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstö|Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin]], josta alkoi aina seuraavan vuoden syksyyn saakka jatkunut väkivaltaisuuksien sarja.<ref name=soikkanen2/>
 
Tunnetuin työläisaktivistien tekemä murha nähtiin jo ennen suurlakkoa heinäkuussa 1905, jolloin viipurilainen maalari [[Kalle Procopé]] ampui santarmiupseeri [[NikolaiVladimir KramorenkoKramarenko]]n. Murhan on väitetty tapahtuneen paikallisen aktivistiryhmän toimeksiannosta,<ref>Soikkanen, s. 273.</ref> mutta kuulusteluissa Procopé kuitenkin väitti toimineensa yksin ja hetken mielijohteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/760484/articles/611767 | Nimeke = Polisundersökningen rörande attentatet mot Kramarenko | Tekijä = Hufvudstadsbladet | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 28.7.1905 | Viitattu = 3.12.2015}}</ref> Hieman aikaisemmin maaliskuussa oli kauppa-apulainen [[Matti Reinikka]] yrittänyt ampua [[Viipurin lääni]]n kuvernöörin [[Nikolai Mjasojedov]]in.<ref name=soikkanen1/> Hän oli myös jo vuotta aikaisemmin ollut pidätettynä osallisuudesta Helsingissä tapahtuneeseen prokuraattori [[Eliel Soisalon-Soininen|Eliel Soisalon-Soinisen]] murhaan, jonka teki perustuslaillinen aktivisti [[Lennart Hohenthal]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porstuakirjastot.fi/items/show/37167 | Nimeke = Matti Reinikka | Tekijä = Järvinen, Into | Julkaisija = Porstua-verkkopalvelu | Ajankohta = 12/1998 | Viitattu = 5.12.2015 }}</ref>
 
Suurlakon päättymisen jälkeen Viipurissa toimi ainakin kaksi maanalaista taistelujärjestöä, jotka olivat osallisena helmikuussa 1907 tapahtuneeseen rautatiekasööri [[K. P. Hahl]]in ryöstömurhaan.<ref name=soikkanen1/> Syyllisinä pidettiin Rautatieläisten Liiton ja Viipurin työväenyhdistysten jäseniä, mutta rautatieläiset antoivat kuitenkin lausunnon, jossa tekoa paheksuttiin. Muualla Viipurin työväenliikkeessä sillä oli kannatusta, esimerkiksi kaupungissa ilmestynyt sosialidemokraattinen sanomalehti ''[[Työ (1904)|Työ]]'' moitti rautatieläisten julkilausumaa.<ref name=soikkanen2/> Suurlakon jälkeisiä väkivallantekoja oli Viipurin lisäksi muun muassa [[Äyräpää]]n [[Pölläkkälä]]ssä, jossa paikallisen työväenyhdistyksen ja punakaartin jäsenet murhasivat sahanomistaja [[Fredrik Oscar Geffert]]in tämän irtisanottua 400 työläistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/808462 | Nimeke = Savinainen skjutit Geffert? | Tekijä = Wiborgs Nyheter | Julkaisija = Kansalliskirjasto | Ajankohta = 23.2.1907 | Viitattu = 4.12.2015}}</ref> Alueella toimi myös vastaaviin veritekoihin syyllistynyt [[Karjalan kansan mahti]] -niminen järjestö, joka kuitenkin oli pääosin porvarillinen. Kummatkin tahot saivat vaikutteita Karjalan kannaksella piileskelleiltä venäläisiltä vallankumouksellisilta ja lisäksi maanalaisessa toiminnassa oli mukana [[Pietarin Suomalainen Työväenyhdistys|Pietarin Suomalaisen Työväenyhdistyksen]] jäseniä.<ref name=soikkanen1/>
22 923

muokkausta