Ero sivun ”Kupletti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}} pois keskustelun perusteella
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo laulutyypistä. [[Kupletti (visailuohjelma)|Kupletti]] oli myös lasten musiikkitietokilpailuohjelma.}}
{{LAE}}
'''Kupletti''' ({{K-fr|couplet}}) on useita säkeistöjä sisältävä huumoripitoinen ja ilkikurinen [[laulu]]. Kupletti voidaan jäljittää ilmeisesti vanhaan laulutanssiin. Kupletteja esiintyy myös [[vaudeville|vaudevillessa]], [[operetti|opereteissa]], [[varietee|varieteessa]] ja [[revyy|revyyssä]]. [[Suomi|Suomessa]] kupletti tuli suosituksi [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella ja se myös käsitettiin hyvin väljästi. Kupletti saattoi olla esimerkiksi [[arkkiveisu]], [[rekilaulu]], [[romanssi]] tai [[balladi]]. Tärkeintä oli ajankohtaiset, osuvat sanat sekä humoristinen esitys. Ennen [[1930-luku|1930-lukua]] kupletin [[melodia]] oli yleensä lainasävelmä, usein sävelmä, jonka alkuperäisten sanojen tilalle oli sepitetty uudet suomenkieliset sanat.<ref name="Hako 1981"> Hako, Matti (1981): Murrosajan kansanlaulut. Teoksessa A. Asplund ja M. Hako (toim.): ''Kansanmusiikki'', s. 207–220. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 366. Helsinki: SKS.</ref> Kupletin alkutaipaleella laulun välissä saattoi olla pitkiäkin puhejaksoja, mutta 1900-luvun edetessä puheosuudet vähitellen lyhenivät ja jäivät kokonaan pois. Myös esityspuoli alkoi [[äänilevy|äänilevyjen]] yleistyessä hävitä kuplettiesityksistä. [[Matti Hako|Matti Hakon]]<ref name="Hako 1981" /> mukaan kupletissa oli lyhyt [[kertosäe]], mikä soi yleisölle helpon mahdollisuuden yhtyä lauluun. Alkuvaiheessa kupletteja esitettiin väliaikaohjelmina esimerkiksi elokuvateattereissa kelojen vaihdon yhteydessä, mutta vähitellen kupleteista muodostui päänumero.<ref name=" Henriksson 2012">Henriksson, Laura (2012): Helsingin herrain salongissa. Stabiili ja karnevalistinen kritiikki J. Alfred Tannerin, Matti Jurvan, Reino Helismaan, Veikko Lavin ja Juha Vainion herrateemaa ilmentävillä kuplettiäänitteillä. Teoksessa T. Rautiainen-Keskustalo ja M. Kontukoski: ''Etnomusikologian vuosikirja 2012 vol. 24'', s. 67–96. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura</ref> Yleinen piirre kupletille on se, että kupletistit olivat vailla kunnollista [[musiikkikoulutus|musiikkikoulutusta]] ja olivat ennen kupletistiuraansa pääsääntöisesti töissä muilla aloilla.{{lähde}}