Ero sivun ”Kiinan kieli” versioiden välillä

Kiinan kieliKiina on [[tonaalinen kieli]], eli sanojen merkitys riippuu myös niiden sävelkulusta. Toonien määrä vaihtelee puhekielestä toiseen. Mandariinikiinassa on neljä toonia (viisi mikäli neutraali tooni lasketaan mukaan), Etelä-Kiinassa ja [[Hongkong]]issa puhutussa [[kantoninkiina]]ssa on seitsemän, eräiden tietojen mukaan yhdeksän toonia{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}, ja [[Shanghai]]n seudulla puhutussa [[wu-kiina]]ssa on vain kaksi toonia. Esimerkkinä mandariinikiinanMandariinikiinan toonit eli sävelet ovat 1) nuotiltaan tasainen, suhteellisen korkea 2) nouseva 3) matala, joka nousee lopussa 4) laskeva. Nämä merkitään pinyin-kirjoituksessa heittomerkeillä. Lisäksi on olemassa viides eli neutraali tooni, jolla ei ole erillistä painoa ja joka siksi äännetään samalla tavalla kuin suomalainen vastaava.

Tooneja ei merkitä kiinalaisiin nimiin ja muihin sanoihin, joita sijoitetaan länsimaisen tekstin joukkoon esimerkiksi sanomalehdissä sekä muissa yhteyksissä. Näin ollen kiinankielisten sanojen merkitys ja oikea ääntämistapa jää usein epäselväksi, joskin sen voi välillä arvata kontekstista. Myöskään oikean sävelen tietäminen ei anna vielä lopullista varmuutta sanan merkityksestä, koska varsinainen merkitys paljastuu vasta kirjainmerkeistä, joista osa lausutaan keskenään samalla tavalla. (onOn myös muutamiajoitain sanoja, joilla on sama kirjainmerkki, mutta eri merkitys ja lausunta). Tämä on osittain seurausta kiinalaisen merkistön yksinkertaistamisesta.

*zìxíngchē (自行车), polkupyörä (kirjaimellisesti: itse-liikkua-kulkuneuvokärry)

*huǒchē (火车), juna (kirjaimellisesti: tulikulkuneuvotulikärry)

Ulkomaalaisten paikkojen nimet on käännetty kiinaksi siten, että on valittu kiinankielisiä sanoja, jotka yhdistämällä saadaan hieman alkukieliseltä nimeltä kuulostava nimi perustuen siihen, miten kyseiset merkit äännetään mandariinikiinassa. Näin muodostettujen sanojen merkkien merkitys on yleensä täysin satunnainen. Esimerkiksi Helsinki on HèěrxīnjīHè'ěrxīnjī (赫尔辛基) ja merkkien merkitykset ovat hertsihehkuva, sinä, tuskatyöläs ja perusta. Sana "Suomi" perustuu valtion ulkokielisiin nimiin ja kirjoitetaan Fēnlán (芬兰). Merkit tarkoittavat tuoksuva ja orkidea. On myös paikannimiä, jotka on käännetty kiinaksi merkityksensä perusteella. Esimerkiksi "Oxford" on kiinaksi Niújīn (牛津), joka tarkoittaa lehmien kahluupaikkaa, kuten alkukielinen sanakin.

[[Kiinan kirjoitusjärjestelmä]] on maailman neljänneksi varhaisin, ja vanhin nykyisin käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä. Kiinalaisia merkkejä on yhteensä noin sata tuhatta, mutta todellisuudessa käytettyjen merkkien määrä on huomattavasti pienempi. Yleisesti käytettyjä merkkejä on 6763, joista erittäin yleisesti käytettyjä 3755 ja kaikkein käytetyimpiä noin 3000. Alimman kouluasteen (vast. [[peruskoulu]]n ala-astetta) käytyään kiinalaiset koululaiset ovat oppineet 2000 merkkiä. Varsinkin maaseudulla on paljon ihmisiä jotka eivät jatka koulua tämän pidemmälle. Kiinalaisen sanomalehden lukemiseen riittää tavallisesti noin kolmen-neljän tuhannen merkin tunteminen. Kiinan kielessä on käytössä oikeastaan kaksi merkkijärjestelmää, perinteinen (正體字 tai 繁體字, ''Fántǐzìfántǐzì'') ja yksinkertaistettu (简体字, ''Jiǎntǐzìjiǎntǐzì''). Ensin mainitut perustuvat vanhoihin, keisarinvallan aikaisiin kirjoitusmerkkeihin, ja ovat käytössä [[Taiwan]]illa, [[Hongkong]]issa ja [[Macao]]ssa, lisäksi useat ulkokiinalaiset yhteisöt käyttävät perinteisiä merkkejä. Yksinkertaistetut merkit ovat olleet käytössä [[Kiinan kansantasavalta|mannerkiinassa]] vuodesta 1954 alkaen, jolloin lukutaitoa pyrittiin levittämään yhä laajemmalle,. jaMerkkien myösyksinkertaisempi ulkoasu perustuu niiden kursiivikirjoitusmuotoon. yhäYhä useammat ulkokiinalaiset yhteisöt ovat alkaneet käyttää yksinkertaistettua merkkijärjestelmää. Samoin useimmat kiinaa opiskelevat oppivat nykyään yksinkertaistettuja merkkejä. Kiinan kielen yhtenäisestä kirjoitusjärjestelmästä käydään jatkuvaa väittelyä. Eroa yksinkertaistetun ja perinteisen merkkijärjestelmän välillä on sen verran vähän, viitisensataa merkkiä, ettei molempien järjestelmien lukemista ole kovin vaikeaa oppia, jos on saanut ensin jo opittua jommankumman.