Ero sivun ”Jeanne d’Arc” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: - virallisesti marttyyri
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
| henkilön_nimi = Jeanne d’Arc
| kuvan_nimi = Joan of arc miniature graded.jpg
| kuvakoko = 150px250px
| kuvateksti = Jeanne d’Arcia esittävä miniatyyrimaalaus 1400-luvun jälkipuoliskolta.
| syntymäpäivä = [[6. tammikuuta]] [[1412]]<ref name="Warner 261">Warner 261.</ref>
| syntymäpaikka = [[Domrémy-la-Pucelle|Domrémy]], [[Ranska]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|6|1|1412|30|5|1431}}
| kuolinpaikka = [[Rouen]], [[Ranska]]
Rivi 19:
}}
[[Tiedosto:Jehanne signature.jpg|thumb|Jeanne d’Arcin nimikirjoitus.]]
'''Jeanne d’Arc''' eli '''"Orléansin neitsyt"''' (''La Pucelle d’Orléans'') ([[6. tammikuuta]] [[1412]] – [[30. toukokuuta]] [[1431]]) on [[Ranska]]n [[kansallissankari]] ja [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] [[pyhimys]].
 
Jeanne tuli kuuluisaksi uskonnollisista [[Näky|näyistään]], joissa häntä kehotettiin pelastamaan [[Ranska]]. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita [[Orléansin piiritys|Orléansin taistelussa]] ja osallistui kuningas [[Kaarle VII]] (Ranska)|Kaarle VII:n]] kruunaukseen [[Reims]]issä. Myöhemmin [[englanti]]laiset tuomitsivat hänet [[Noituus|noituudesta]] ja polttivat hänet roviolla.
 
== Elämä ==
=== Lapsuus ja uskonnolliset näyt ===
 
Jeanne syntyi pienessä [[Domrémy-la-Pucelle|Domrémyn]] kylässä Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä, ja siksieikä hän eisiksi saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Lisäksi häneen oli juurrutettu syvä rakkaus [[RoomalaiskatolinenKatolinen kirkko|roomalaiskatolista kirkkoa]] kirkkoa ja sen oppeja kohtaan.<ref name="Joan">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.history.com/topics/saint-joan-of-arc|Nimeke=Joan of Arc|Julkaisu=history.com|Viitattu=14.5.2015|kieli=(({{en}}}}</ref> Maatalon tyttärenä hän kunnostautui monissa tilanhoitoon kuuluvissa tehtävissä ja kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri.<ref name="Barth 122">Barth s. 122.</ref>
 
Lapsena Jeanne näki ympärillään paljon epätoivoa, sillä [[englanti]]laiset joukot hallitsivat suurta osaa maasta. Domrémyn kylä sijaitsi lähellä pyhiinvaeltajien, palkkasoturien ja kauppiaiden käyttämää reittiä, ja heidän kauttaan Jeanne kuuli lisätietoja Ranskan huonosta tilanteesta. Monet hänen kylässään olivat pakotettuja hylkäämään kotinsa maahanhyökkäyksen uhan alla.<ref name="Joan"/> Maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen tyttöön. Varsinaisesti Jeannen elämä mullistui 13-vuotiaana hänen alkaessaan kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen mukaansa [[Katariina Aleksandrialainen|Pyhä Katariina]], [[Margareeta (pyhimys)|Pyhä Margareta]] ja [[Mikael (arkkienkeli)|arkkienkeli Mikael]] kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista ([[satavuotinen sota]]).<ref name="d'Arc">{{verkkoviite | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/08409c.htm | Nimeke = Joan d'Arc | Julkaisija = Catholic Encyclopedia | Viitattu = 16.6.2012}}</ref> Äänten kehoittamanakehottamana hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi [[Kaarle VII (Ranska)|Kaarlea]].<ref name="Barth 123">Barth s. 123.</ref>
 
===Kruununprinssin hovissa===
Jeanne lähti matkalleen Ranskan ydinalueelle [[Île-de-France]]en joulukuussa 1428. Jo seuraavan vuoden tammikuussa hän astui [[Vancouleurs]]in kaupungin käskynhaltijan eteen. Ensimmäisellä kerralla Jeanne käännytettiin takaisin, mutta myöhemmin hänen itsepintaisuutensa palkittiin ja käskynhaltija suostui kuuntelemaan häntä. Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin liikkuminen olisi turvallisempaa. Lisäksi Jeanne sai saattajikseen nuoren ritarin ja muutaman talonpojan.<ref name="Barth 123">Barth s. 123.</ref>
 
Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinon'nChinon’n pikkukaupunkiin, jossa kruununrpinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua "neitsyestä"”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus. ''"ei”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!"'' otettiin vakavasti ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.<ref name="Barth 123">Barth s. 123.</ref>
 
===Taistelu Orléansissa===
[[Tiedosto:Joan of Arc on horseback.png|thumb|Jeanne ratsunsa selässä haarniskaan pukeutuneena. Kirjan kuvitusta 1500-luvun alulta.]]
Ranskan pelastamiseksi Kaarle antoi Jeannen johtoon yhden joukko-osaston, jonka tueksi liittyi Ranskan armeijan sotilaita. Heidän tarkoituksensa oli vallata englantilaisten piirittämä [[Orléans]]in kaupunki takaisin Ranskalle ([[Orléansin piiritys]]). Tuhannet englantilaiset sotilaat olivat kerääntyneet kaupungin edustalle ja rakentaneet torneja ja kenttävarustuksia tehostamaan piiritystä. Kaupunki ei kuitenkaan ollut kokonaan eristetty ja ranskalaisjoukot pääsivät [[Loire]]n kautta vahvistamaan Orléansin puolustusta. Jeanne lähetti englantilaisille nuoleen kiinnitetyn kirjeen, jossa hän kehoittikehotti näitä jättämään Ranskan kuningaskunnan rauhaan ja poistumaan omaan maahansa. Kirjeeseen vastattiin ivahuudoin.<ref name="Barth 125">Barth s. 125.</ref>
 
6. toukokuuta 1429 ranskalaiset tekivät rynnäkön englantilaisten piirityksen läpi. Jeanne kannusti sotilaita joukkojen eturivissä, mutta haavoittui taistelun aikana olkapäähän osuneesta nuolesta. Hänen haarniskansa jouduttiin riisumaan verenvuoden tyrehdyttämiseksi, ja ranskalaisjoukkoja johtava kreivi oli valmis keskeyttämään hyökkäyksen. Jeanne ei suostunut tähän, vaan kehoittikehotti sotilaita jatkamaan. Samalla hän pukeutui uudelleen varusteisiinsa ja loi uutta uskoa ranskalaisten hiipuneeseen sotaintoon. Seuraavana aamuna englantilaiset aloittivat vetäytymisen, ja jättivät tykistön ranskalaisille.<ref name="Barth 126">Barth s. 126.</ref>
 
Taistelun tulos oli riemuvoitto Jeannelle, ja hänestä alettiin puhua "neitsyeenä”neitsyeenä, joka vapautti Orléansin"Orléansin”. Todellisuudessa hyökkäys oli suunniteltu jo ennen Jeannen saapumista, mutta hänen mukanaolonsaosallistumisensa nostatti huomattavasti ranskalaisarmeijan taistelutahtoa. Hieman myöhemmin ranskalaiset valloittivat takaisin useita menettämiään asemia. Jeannen maine levisi myös englantilaisten keskuuteen ja häntä alettiin pitää noitana. Joskus pelkkä Jeannen näyttäytyminen kaupunginporttien edessä pelästytti vihollisen tiehensä.<ref name="Barth 126">Barth s. 126.</ref>
 
=== Jeannen vangitseminen ===
 
[[Tiedosto:Joan of arc interrogation.jpg|thumb|200px|Winchesterin kardinaali kuulustelee Jeanne d’Arcia. [[Paul DelarochenDelaroche]]n maalaus (vuodelta [[1824]]).]]
[[Tiedosto:Joan-of-Arc-Paris.jpg|thumb|200px|Jeanne d’Arcin patsas Pariisissa.]]
Voittojensa jälkeen Jeanne lähti Kaarlen ja vartiomiesten kanssa [[Reims]]iin, missä Kaarle VII kruunattiin Ranskan kuninkaaksi 17. heinäkuuta 1429. Jo ennen riemuvoittoja Jeannelle ilmestynyt pyhä Mikael oli vaatinut häntä huolehtimaan Kaarlen valinnasta Ranskan kuninkaaksi. Kruunajaisten jälkeen kuvaukset Jeannen yliluonnollisista voimista Jumalan välikappaleena levisivät koko Eurooppaan, ja saksalainen kirkonmies Speyer kirjoitti:
 
{{Sitaatti|''Kansa sanoo häntä pyhäksi naiseksi, joka omaa sotakokemusta ja pystyy ennustamaan taistelun kulun. Jos ajatellaan ajan olosuhteita, Jumala ei syyttä tee ihmeitään ja paljasta ilmaisujaan naisen kautta, niin että tämän maailman herrat ja ruhtinaat tuntevat jumalallisen voiman yläpuolellaan.<ref name="Barth 126">Barth s. 126.</ref> }}
 
Kruunaamisen jälkeen Jeanne lähti sotajoukkojensa kanssa valloittamaan englantilaisten hallinnassa ollutta [[Pariisi]]a takaisin Ranskalle. Samaan aikaan uusia englantilaisia joukkoja teki maihinnousun ja lujitti liittoaan [[burgundiBurgundin herttuakunta|burgundilaisten]]laisten kanssa. Ranskalaisten tekemät hyökkäys Pariisiin ja muualle epäonnistuivat ja Kaarle antoi Jeannen joukoille vetäytymiskäskyn. Kaarle ei kuninkaaksi pääsynsä jälkeen enää halunnut tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi, vaan pelasi englantilaisten ja Burgundin herttuan kanssa poliittista peliä Jeannen tietämättä asiasta.
 
Kaarlen yllätyksellisestä puolenvaihdosta vihastuneena Jeanne hyökkäsi ilman kuninkaan lupaa keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia vastaan. [[Compiègne]]n taistelussa burgundilaiset ottivat Jeannen kiinni ja vangitsivat hänet. Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi puoleksi vuodeksi. Kuningas ei tehnyt paljonkaan Jeannen vapauttamisen hyväksi ja lopulta burgundilaiset myivät hänet englantilaisille 10 &nbsp;000 [[Dukaatti|dukaatin]] jättisummasta. Jeanne kuljetettiin miehitettyyn [[Rouen]]in kaupunkiin ja suljettiin ahtaaseen vankikoppiin.<ref name="Barth 127">Barth s. 127.</ref>
 
=== Oikeudenkäynti ja polttaminen ===
Rivi 59:
Helmikuussa 1431 englantilaiset aloittivat oikeudenkäynnin Jeannea vastaan [[Rouen]]issa. Tuomareilta vaadittiin nopeaa päätöstä, sillä englantilaiset kantoivat kiihkoilijana pidetylle Jeannelle jo valmiiksi kaunaa ja syyttivät häntä [[kerettiläisyys|kerettiläisyydestä]] ja [[noituus|noituudesta]]. Tuomionjulistamista varten Jeanne vietiin Saint-Ouen'n apottikunnan hautausmaalle, jonne oli rakennettu rovio ja tuomarien istuimet. Täällä hän käytti viimeisen mahdollisuutensa vaikuttaa tuomioonsa ja lupautui tekemään kaiken mihin kirkko hänet velvoittaa. Kirkon määräyksiin sisältyi myös kielto olla käyttämättä miesten vaatteita.<ref name="Pemoud 132">Pemoud s. 132.</ref> Tuomarit hyväksyivät Jeannen vetoomuksen ja kuolemantuomio suostuttiin muuttamaan elinikäiseksi vankeudeksi.<ref name="Barth 129">Barth s. 129.</ref>
 
Jeanne kuljetettiin takaisin Rouenin vankityrmään, jossa hänen vaiheistaan on kaksi toisistaan poikkeavaa lähdettä. Jeannen oman väittämän mukaan hän joutui rikkomaan lupauksensa kirkolle ja pukeutumaan miesten vaatteisiin, koska naisten vaatteet altistivat hänet vartijoiden seksuaaliselle väkivallalle.<ref name="Pemoud 132">Pemoud s. 132.</ref> Toinen lähde kertoo, että vartijat olivat ottaneet hänen vaatteensa ja antoivat tilalle miesten vaatteet. Kun eräs kirkkoherra näki Jeannen pukeutuneena mieheksi, valamiehistö päätti "syyllisyyden”syyllisyyden palauttamisesta"palauttamisesta”<ref name="Barth 129">Barth s. 129.</ref>, ja tuomitsi hänet yksimielisesti kuolemaan.<ref name="d'Arc"/>
 
Jeanne d’Arc poltettiin roviolla kerettiläisenä 30. toukokuuta vuonna 1431 siksi, että hän tunnusti pitävänsä [[Jumala (kristinusko)|Jumalaa]] paavia korkeampana arvovaltana. Hänen tuhkansa siroteltiin [[Seine]]-jokeen.<ref name="d'Arc"/>
 
=== Maineen palautus ja myöhempi perintö ===
Rivi 71:
Jeanne d’Arc on myös nimetty erityisesti kirkollisia auktoriteetteja vastustavien suojeluspyhimykseksi.
 
Vuonna 2005 löydettiin Ranskasta löydettiin [[kylkiluu]] ja [[iho]]npalanen, joiden väitettiin kuuluneen Jeanne d’Arcille.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Kim Willsher | Nimeke = DNA test for Joan of Arc | Ajankohta = 14.2.2006 | Osoite = http://www.guardian.co.uk/france/story/0,,1709289,00.html | Julkaisija = Guardian Unlimited | Luettu = 30.5.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tutkijaryhmä on todennut löydöt väärennöksiksi.<ref name="Fake">{{Verkkoviite|Osoite=http://content.time.com/time/health/article/0,8599,1607991,00.html|Nimeke=How St. Joan Was Sniffed Out|Tekijä=Coll, Bryan|Viitattu=19.5.2015|Kieli={{en}}}}}</ref>
 
== Elokuvia aiheesta ==
Rivi 82:
* {{Kirjaviite | Tekijä = Barth, Reinhard| Nimeke = Historian suurnaiset | Vuosi = 2005 | Selite = (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Ajatus Kirjat| Tunniste = ISBN 951-20-6762-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Pemoud, Regime, Clim. Marie-Veronique ja Wheeler, Bonnie | Nimeke= Joan of Arc: Her Story | Vuosi = 1999 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Palgrave MacMillan Trade| Tunniste = ISBN 978-0312227302}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Warner, Marina| Nimeke= Joan of Arc: The Image of Female Heroism| Vuosi = 2013 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = OUP Oxford| Tunniste = ISBN 978-0199639939}}
 
===Viitteet===