Avaa päävalikko

Muutokset

7 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
Santeri Ivalo oli [[Kyösti Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia historiallisten romaanien kirjoittaja. Santeri Ivalon kaunokirjallisen tuotannon alkupuoli käsitteli kuitenkin hänen oman aikansa ilmiöitä realistisesa hengessä. Avainromaanin ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena oli realismin murros 1800-luvun suomalaisessa hengenelämässä. Ivalon ensimmäistä historiallista romaania ''Juho Vesainen'', jonka maisema ja tapahtumat liittyvät Ivalon historiantutkimuksiin, pidetään hänen parhaanaan. Vuonna 1909 Ivalo ryhtyi julkaisemaan romaanisarjaa, joka [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] ''Välskärin kertomusten'' tapaan pyrki kuvaamaan yhden suvun kautta Suomen vaiheita 1200-luvulta 1600-luvulle. Sarjaan kuuluvat romaanit ''Erämaan taistelu'' (1909), ''Viipurin pamaus'' (1911), ''Pietari Särkilahti'' (1913) ''Erämaan nuijamiehet'' (1922) ja ''Kreivin aikaan'' (1926). Ivalo kirjoitti myös näytelmiä, jotka eivät erityisemmin menestyneet. Ivalo sai professorin arvon täyttäessään 70 vuotta vuonna 1936. Suomen Kirjailijaliiton kunniajäseneksi hänet valittiin 1925.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli vuodesta 1898 alkaen naimisissa koristetaiteilija '''[[Ellinor Wikströmin'''Ivalo]]n (1875–1957<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ivalo Santeri & Wikström Ellinor | Osoite = http://www.jkerkkonen.com/suku/ivalo1.htm | Viitattu = 27.1.2016}}</ref>) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs [[Asko Ivalo]]. [[Sortavala]]n diakonissalaitoksen perustaja ja johtajatar [[Jenny Ivalo]] oli Santeri Ivalon sisar, pääministeri ja arkkipiispa [[Lauri Ingman]] hänen serkkunsa. Santeri Ivalon vävy oli diplomaatti [[Risto Solanko]].<ref>''Kuka kukin on 1970'', s. 987. Helsinki: Otava, 1970.</ref>
 
==Teokset==
4 180

muokkausta