Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 62.148.96.66 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RotlinkBot tekemään versioon. |
p viittausvirheen korjaus, lähteiden niputus |
||
Rivi 13:
Italiassa talousrikoksiksi luetaan myös niiden yhteyteen liittyvät muut rikokset, esimerkiksi kiristys. Italian mafian toiminnassa jopa palkkamurhat ovat arkipäivää.<ref name=saviano>Saviano, Roberto 2007</ref>{{lähde tarkemmin|sivunro tai vähintään luku, sama pyyntö kaikkiin ko. reffeihin}} Mafian keskeisissä selvittelyissä yleensä taustalla on talousrikollisuuden etupiirijaot. Mafian toimia tutkii Italiassa talousrikoksiin ja harmaaseen talouteen erikoistunut viranomainen [[Guardia di Finanza]].<ref name=saviano/>
Prostituutioon olennaisena osana liittyvä [[paritus]], mutta myös prostituutio silloin, kun verot jätetään maksamatta kuuluu talousrikostutkinnan piiriin<ref name="intermin">[http://web.archive.org/web/20060603090729/http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/C4FEF4FCE73A5345C2256EBC002BED40/$file/37-2004.pdf Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti {{deadlink}}]</ref>{{lähde tarkemmin|sivunro?}}.
Kiinassa luetaan [[Kiinan maitojauheskandaali|vuoden 2008 maitojauheskandaali]] talousrikokseksi, joista maksimirangaistus on kuolemantuomio.{{lähde|aikaisemmin esitetty blogi ei käy lähteeksi}}
Rivi 22:
Harmaa talous on haitallista valtiontaloudelle. Valtio menettää verotuloja. Laillisesti toimivat yritykset ovat lähtökohtaisesti epäedullisessa asemassa yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Virallisten työntekijöiden työolosuhteet tai palkkaus voi kärsiä harmaan talouden työntekijöiden työpanoksen edullisemman hinnan vuoksi.
Toiminnasta on [[hyöty]]ä siihen osallistuville. Jätettyään veronsa ja lakisääteiset maksunsa maksamatta yrittäjälle jää enemmän rahaa käteen ja hän pystyy samaan aikaan myymään tuotettaan
Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi [[rahanpesu]]a ja [[veroparatiisi]]en hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai [[sosiaaliturvan väärinkäyttö]]ä, kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksen nostamista, vaikka todellisuudessa tehdään töitä.
Rivi 31:
Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken selvityksen mukaan rakennusalan harmaa talous lisääntyi pitkin vuotta 2007, ja Suomen valtio menetti 300 miljoonaa euroa verotuloina puhtaasti pimeän työn vuoksi. Joka kymmenes rakennusmies teki töitä pimeästi mikä tarkoitti yhteensä yli 15 000:ta miestyövuotta vuonna 2007.<ref>[http://www./uutiset/talous/oikea/id108887.html Pimeästä rakennustyöstä 300 miljoonan menetys] YLE 29.11.2008 {{deadlink}}</ref> Vuodesta 2011 Verohallinnon alaisuudessa on toiminut harmaaseen talouteen keskittynyt selvitysyksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa sen vaikutuksista.<ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Lehdistotiedotteet/Verohallinto_kokoaa_yhteen_harmaan_talou(15772) Verohallinto kokoaa yhteen harmaan talouden tilastoja] Verohallinnon lehdistötiedote 14.3.2011. Vero.fi. Viitattu 2.5.2012. {{404}}</ref> Selvitysyksikön tehtävänä on jatkaa viranomaisprojekti Virke:n toimintaa.<ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_tilannekuva_12011(13980) Harmaan talouden tilannekuva 1/2011] Verohallinnon julkaisu. ''Vero.fi''. Viitattu 2.5.2012. {{deadlink}}</ref>
Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvinä alan yritysten aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä niiden käyttämien ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapamuotoja. Selviä viitteitä ammattimaisesta talousrikollisuudesta on saatu myös puukauppaan, metsätilakauppaan, ulkomaankauppaan, huumekauppaan, hyväntekeväisyyskeräyksiin, telemarkkinointiin, tiede- ja tutkimustoimintaan, arvopaperikauppaan sekä tietotekniikkarikollisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä. Arvopaperimarkkinoihin ja ATK-ympäristöihin liittyvät rikokset ovat talousrikostutkijoita työllistäviä uusia rikoslajeja, joita ei aiemmin ollut tutkittavana lainkaan.
Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan talouden ydinalueiden, eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan, näkökulmasta.
Rivi 44:
===Verotarkastuksilla torjutaan talousrikollisuutta===
Verotarkastusten tehtävänä on pitää verojärjestelmä uskottavana ja turvata verotulojen kertyminen. Vuonna 2010 Verohallinnossa valmistui 3552 verotarkastusta. Tarkastuksissa kaikkiaan 719:ssa todettiin harmaata taloutta.<ref name=vk2010>[http://www.vero.fi/download/noname/%7B037A3DAD-853E-441B-8AF0-3A8832D28979%7D/6454 Verohallinto, vuosikertomus 2010] Verohallinnon julkaisu. ''Vero.fi''. Viitattu 2.5.2012.</ref>
<br />
{| class="wikitable"
|-
!
|-
| '''Tarkastettuja harmaita yrityksiä, kpl''' || 821 || 802 || 719
|-
| '''Paljastettu harmaa talous, milj. euroa''' || || ||
|-
|
|-
|
|-
|
|-
|
|-
| '''Maksuunpanoesitykset, veroa, milj. euroa''' || || ||
|-
|
|-
|
|-
|
|-
| '''Vääränsisältöisiä tositteita''' || || ||
|-
|
|-
|
|}
Rivi 81:
====Tilaajavastuulaki====
Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Helsingin Sanomien mukaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta. [[Rakennusliitto|Rakennusliiton]] arvion mukaan pimeitä työntekijöitä on alalla 20 000 henkeä ja veroja menetetään arviolta yli 300 miljoonaa euroa vuodessa.<ref name="lainmuutos">Lainmuutos ei onnistunut kitkemään kuittikauppaa ja pimeää työtä, Helsingin Sanomat 22.10.2007, osa A, s. 5, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Lainmuutos+ei+onnistunut+kitkemään+kuittikauppaa+ja+pimeää+työtä/HS20071022SI2YO023yj HS Arkisto (maksullinen)]</ref> Sisäasiainministeriön mukaan puolet talousrikospoliiseista tutkii rakennusalan kuittikauppoja: esimerkiksi huhtikuussa 2008 146 tutkijaa toimi 142 jutussa. Epäiltynä oli 653 henkilöä ja 481 rakennusyritystä.<ref name="syyttajat">Perttu Kauppinen: ''Syyttäjät syyttävät poliitikkoja velttoudesta pimeän työn torjunnassa'', Helsingin Sanomat 6.6.2008 A5, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Syyttäjät+syyttävät+poliitikkoja++velttoudesta+pimeän+työn+torjunnassa/HS20080606SI1YO024z9 HS Arkisto (maksullinen)]</ref>
Järjestäytyneet rikollisliigat harjoittavat kuittikauppaa ja maksavat palkkoja pimeästi työntekijöilleen. Verovalvonnan rakennustyömailla hoitavat koko maassa vajaat 20 tarkastajaa, ja heillekin verotustietojen saanti voi olla ongelmallista. Valtionvarainministeriö on esittänyt ajatuksen niin sanotusta käänteisestä arvonlisäverosta, jonka toivottaisiin vähentävän harmaata taloutta.<ref name="kuittikauppa"/><ref name="lainmuutos"
Tilaajavastuulain noudattamisen helpottamiseksi on kehitetty verkkopalvelu Tilaajavastuu.fi. Palvelun kehittämiskumppani on Rakennusteollisuus RT ry. Yhtiön omistajat ovat Rakentamisen Laatu RALA ry sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, jotka omistavat yrityksen yhdessä Tilaajavastuu.fi -palvelun kehittäjän Aspida Oy:n kanssa.
Rivi 95:
===Majoitus- ja ravintola-ala===
Helsingin Sanomat testasi<ref name="Harmaa talous näkyy pitserioiden kassalla">Harmaa talous näkyy pitserioiden kassalla. Helsingin Sanomat 17.7.2011. [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Harmaa+talous+näkyy+pitserioiden+kassalla/1135267833619 Verkkoversio]</ref> vuonna 2011 helsinkiläisten pitseriaravintoloiden asiakaspalvelua hoitaa asiakkaidensa maksunsaamista palveluidensa tarjoamisesta näille. Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta. Noin joka kolmessa testatuista viidestätoista ravintolasta kuittia pyydettäessä sen saamisessa tuli ongelmia: kassakoneen luukku saattoi olla jäänyt ostotapahtuman ajaksi auki; joissakin paikoissa taas kuitin saamisessa sen vastaanottaminen vaati pitkää näppäilyä tai saattoi vaatia jopa sen virran katkaisemista ostotapahtuman loppuunsaattamiseksi. Kassakonetta oli voitu mahdollisesti jopa manipuloida, joten kuitin saaminen ei taannutkaan paikan nuhteettomuutta. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 13 prosenttia, mutta ravintoloiden antamissa kuiteissa esiintyi jopa neljää eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 18 ja 22 prosenttia.
Viranomaiset arvioivat, että harmaan talouden osuus majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdosta on 8-10 prosenttia.{{lähde}} Se merkitsee noin 500 miljoonaa euroa. Asiantuntijat vaativat valvonnan suuntaamista riskiyrityksiin ja tiedonkulun parantamista viranomaisten välillä. Myös Ruotsissa käytössä oleva, sertifioitu ja mustalla laatikolla varustettu kassakone sekä lailla säädelty kuitinantopakko olisivat heidän mukaansa avuksi.
Rivi 101:
== Kehitysmaat ==
[[Kehitysmaa|Kehitysmaissa]] harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta.
Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö{{lähde}} ja sen valvonta ovat näissä maissa pienempiä kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan [[epävirallinen talous|epävirallisesta taloudesta]] ({{k-en|informal economy}}), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.
On arvioitu, että [[Aasia]]ssa, [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Maataloudessa epävirallinen talous on vielä yleisempää. Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.
| |||