Ero sivun ”Buddy Holly” versioiden välillä

'''Charles Hardin Holley''', taiteilijanimeltään '''Buddy Holly''' ([[7. syyskuuta]] [[1936]] [[Lubbock]], [[TeksasTexas]] – [[3. helmikuuta]] [[1959]] [[Clear Lake]], [[Iowa]]) oli yhdysvaltalainen [[rock and roll]] -laulaja ja lauluntekijä. Hollyn menestys ennen lento-onnettomuudessa tapahtunutta kuolemaansa kesti vain puolitoista vuotta, mutta hän jätti pysyvän jäljen rock and rolliin. Hänen menestyneimpiä kappaleitaan vuosilta 1957–1959 ovat läpimurtosingle ”That’ll Be the Day” sekä esimerkiksi ”Peggy Sue”, ”Rave On” ja ”Maybe Baby”.

Charles Hardin Holley syntyi Lubbockissa, TeksasissaTexasissa 7. syyskuuta 1936. Hän oli nelilapsisen perheen nuorin.<ref name="allmusic">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.allmusic.com/artist/buddy-holly-mn0000538677/biography | Nimeke = Buddy Holly biography | Tekijä =Bruce Eder | Ajankohta = | Julkaisu = AllMusic | Viitattu = 18.2.2016 }}</ref> Hän oppi soittamaan pianoa, viulua ja kitaraa jo varhaisella iällänuorena.<ref name="rs" />

Holley perusti lapsuusystävänsä [[Bob Montgomery (muusikko)|Bob Montgomeryn]] kanssa duon nimeltä Buddy & Bob, joka soitti [[western]]iä ja [[bop]]pia. Yhtyeeseen liittyivät myös basisti Larry Welborn ja rumpali [[Jerry Allison]], ja Holleyn vaikutuksesta se alkoi suuntautua rock and rolliin countryn sijaan.<ref name="allmusic" /> Yhtye soitti vuosina 1953–1955 paikallisella radioasemalla nimeltä [[KDAV]]-radioasemalla ja äänitti demonauhoituksia, joita julkaistiin myöhemmin Hollyn kuoltua.<ref name="rs">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rollingstone.com/music/artists/buddy-holly/biography | Nimeke = Buddy Holly biography | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Rolling Stone | Viitattu = 18.2.2016 }}</ref>

Holley pudotti taiteilijanimestään e-kirjaimen vuoteen 1956 mennessä. Yhtyeen maine kasvoi countrypiireissä, ja se sai [[Decca Records|Decca]]lta levytyssopimuksen singlejen levyttämiseksi [[Nashville]]ssä. Montgomery jätti yhtyeen, ja sejoka levytti muutaman countrysinglen, mutta ilman menestystä. Yksi yhtyeen viimeisistä levytyksistä Deccalle oli "”[[That'llThat’ll Be the Day]]"”, jota Decca ei kuitenkaan julkaissut.<ref name="rs" />

Holly palasi Lubbockiin ystävineen. Vuosina 1956–1957 Holly ja rumpali Jerry Allison soittivat duona Lubbockin nuorisokeskuksessa, kerran [[Elvis Presley]]n lämmittelijöinäkin. Presley vaikutti paljon siihen, että Holly siirtyi kokonaan rock'n'rolliinrock’n’rolliin.<ref name="rs" />

Hollyn yhtye otti nimekseen [[The Crickets|Crickets]], ja 25. helmikuuta 1957 he äänittivät Clovisissa [[New Mexico]]ssa [[Norman Petty]]n studiolla rokkaavan version kappaleestaan "That'll”That’ll Be the Day"Day”. He saivat levytyssopimuksen [[Coral/Brunswick]]ilta, ja single nousi listakärkeen syyskuussa.<ref name="rs" /> Pettystä tuli Cricketsin manageri ja tuottaja. Yhtyeessä olivat tuolloin Hollyn lisäksi Allison, [[Niki Sullivan]] ja [[Joe B. Mauldin]]. Sullivan lähti yhtyeestä vuoden 1957 lopulla.<ref name="allmusic" /> Kappaleen menestystä seurasi Cricketsin Yhdysvaltain-kiertue saman vuoden lopussa ja Englannin-kiertue 1958.<ref name="rs" />

Hollylla oli kaksi voimassaolevaa levytyssopimusta, joten osa yhtyeen singleistä julkaistiin sopimussyistä Hollyn omalla nimellä ja osa Cricketsin nimellä.<ref name="allmusic" /> Hollyn ensimmäinen hittisingle hänen omalla nimellään oli "”[[Peggy Sue"]]”. Vuoden 1957 ja 1958 aikana Holly julkaisi näiden lisäksi monia muitakin top-40:een nousseita singlejä, kuten "Maybe”Maybe Baby"Baby”, "Think”Think It Over"Over”, "Early”Early in the Morning"Morning” ja "Rave”Rave On"On”.<ref name="rs" /> Yhtye julkaisi kaksi menestysalbumia, ''[[The "Chirping"”Chirping” Crickets]]'' ja ''[[Buddy Holly (albumi)|Buddy Holly]]''.<ref name="allmusic" /> Buddy Holly ja Crickets olivat hyvin suosittuja Yhdysvalloissa, mutta sitäkin suositumpia Englannissa, missä Hollylla oli hyvin suuri vaikutus seuraavaan englantilaiseen rock-sukupolveen.<ref name="allmusic" />

Holly oli Cricketsin johtaja: hän kirjoitti itse monet yhtyeen lauluista sekä lauloi ja soitti soolokitaraa.<ref name="allmusic" /> Hänen laulutyylilleen oli tunnusomaista nikottelutekniikka ja 'uh'’uh’-äännähdys joidenkin sanojen korostamiseksi. Hollyn sanoitukset olivat usein hienostuneempia sekä harmoniat ja melodiat monimutkaisempia kuin hänen aikalaisillaan.<ref>[http://www.buddythemusical.com/buddy-holly-bio Buddy Holly bio], Buddy: The Buddy Holly Story</ref> Buddy Holly & the Crickets oli uraauurtava yhtye siinä, että se kirjoitti omat laulunsa. Yhtye sai myös Pettyn studioilla sinä aikana harvinaisen vapauden kokeilla ja hioa kappaleitaan kaikessa rauhassa. Yhtyeen soundi olikin uudenlainen, kahden yhdessä soittavan kitaran ansiosta aiempaa täydempi ja kovempi. He tekivät kokeiluja myös epätavallisilla soitto- ja äänitystavoilla.<ref name="allmusic" /> Vuoden 1958 lopulla Holly alkoi käyttää jousisoittimia kappaleidensa taustalla.<ref name="final-recordings" />

Holly meni elokuussa 1958 naimisiin Peer-Southern Musicilla reseptionistinavastaanottovirkailijana työskennelleen puertoricolaissyntyisen Maria Elena Santiagon kanssa. Holly oli kosinut jo ensimmäisillä treffeillä. Häät pidettiin Lubbockissa, ja pariskunta asettui asumaan New Yorkin [[Greenwich Village]]en.<ref name="final-recordings">{{Verkkoviite | Osoite = http://rockhall.com/blog/post/buddy-hollys-final-recordings/ | Nimeke = Buddy Holly's Final Recordings | Tekijä = Shelby Morrison | Ajankohta = | Julkaisu = The Rock and Roll Hall of Fame | Viitattu = 21.2.2016 }}</ref> Holly perusti levytys- ja julkaisuyhtiön nimeltä Prism, jonka tarkoitus oli etsiä lahjakkuuksia TeksasissaTexasissa ja tuottaa musiikkia. Hän suunnitteli esiintyvänsä elokuvissa ja levyttävänsä [[gospel]]-albumin ja duettoja.<ref name="final-recordings" />

Hollyn kuoltua hänen singlensä "”[[It Doesn'tDoesn’t Matter Anymore"]]” nousi listoille, ja hänen julkaisematonta musiikkiaan julkaistiin useilla kokoelmilla. Crickets jatkoi soittamista yhdessä, ja he olivat suosittuja etenkin Englannissa.<ref name="rs" />

Hollyn musiikki nousi jälleen suosioon 1960-luvun lopulla alkaneen rock and rollin uuden nousun myötä. [[Don McLean]] julkaisi Hollyn kuolemaan viittaavan hittikappaleensa "”[[American Pie (kappale)|American Pie]]"” vuonna 1971. [[Paul McCartney]]n yhtiö osti Hollyn julkaisuoikeudet vuonna 1975 Norman Pettylta, mikä takasi Hollyn leskelle ja perheelle turvatun tulevaisuuden.<ref name="allmusic" />