Ero sivun ”Metsäkaarti” versioiden välillä

'''Metsäkaartilla''' tai '''käpykaartilla''' tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita. Nimitykset ovat syntyneet [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] tapahtumien yhteydessä. <ref name="Tasala 2000, 112">Tasala 2000, 112</ref> Ruotsinkielisellä [[Pohjanmaa]]lla [[sotilaskarkuruus]] tunnetaan nimellä [[Munsalan radikalismi|munsalalaisuus]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Smedjebacka, Helge; Kettunen, Matti (suomentaja) | Nimeke=Jääkärikenraalin elämä: F.U.Fagernäs 1894-1980| Julkaisupaikka= | Julkaisija=Suomen Klassikkokustannus Oy | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-98931-05}}</ref> {{lähde tarkemmin}}

Metsäkaartista otettiin kiinni ja teloitettiin mm. Turun miliisipäällikkö [[William Lundberg]] sekä eräitä [[Evo]]n punakaartin johtajia. Valkoisella puolella metsäkaartilaisia pelättiin laajasti varsinkin syystalvella 1918. Muun muassa [[Sammatti|Sammatin]] punakaartin komentajaa [[Karl Selin]]iä syytettiin yhden ihmishengen vaatineesta pommiattentaatista. Hänen etsintäkuulutuksensa löytyy ainakin Suomen Kuvalehdestä. {{lähde tarkemmin}}

[[jatkosota|Jatkosodan]] alkaessa 1&nbsp;500 miestä jäi saapumatta asepalvelukseen. Jatkosodan ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana sotilastuomioistuimet käsittelivät yhteensä 32&nbsp;186 karkuruustapausta. <ref>Kulomaa 1995</ref> Rintamakarkuruuteen saattoi liittyä sotaväsymys ja pelko, joissakin tapauksissa kyse taas oli harkitusta ideologisesta tai poliittisesta päätöksestä paeta etulinjasta, ''lähteä kirkasjohtolinjalle'', kuten eräs rintamakarkuruuden nimityksistä kuuluu. ''Kirkasjohtolinja'' viittaa yhteen karkureiden peiteselityksistä; puhelinlinjojen tarkastamiseen vikapartiossa. <ref>Kulomaa & Nieminen 2008, 89</ref>

Monelle ideologiselle rintamakarkurille rajakohtaa ryhtyä karkuriksi merkitsi nimenomaan ero [[talvisota|talvisodan]] (ajateltuna oikeutetuksi puolustussodaksi) ja jatkosodan (hyökkäyssodaksi nähtynä) välillä. Talvisodan he palvelivat rintamalla, jatkosodan alkaessa jäivät pois palveluksesta kokonaan tai karkasivat rintamalta. <ref>Tasala 2000, 13</ref> Tunnettu esimerkki talvisodan veteraanista, joka kieltäytyi jatkosotaan lähtemisestä, on kirjailija [[Arvo Turtiainen]]. Hän ei kuitenkaan lähtenyt pakomatkalle vaan antautui viranomaisille ja istui sotavuodet vankilassa.

Metsäkaartilaisten suuria ryhmiä tiedetään liikkuneen [[Hämeenkyrö]]ssä, [[Jurva]]ssa, [[Kittilä]]ssä, [[Kolari]]ssa, [[Korpilahti|Korpilahdella]], [[Masku]]ssa, [[Multia|Multialla]], [[Rautavaara]]lla, [[Ruovesi|Ruovedellä]] ja [[Valtimo]]lla.<ref>Manninen, Ohto: Suomi toisessa maailmansodassa, luku: Metsäkaartissa ja turvasäiössä, teoksessa: Avikainen, Paula et al. (toim.),1987, s. 360.</ref>.

Metsäkaartissa oleminen edellytti ulkopuolisia tukijoita tai yhteyttä toisiin karkureihin. Karkurit saattoivat rakentaa metsiin [[korsu]]ja tai laatia piilopaikkansa tavalliseen pihapiiriin. Pienemmissä ryhmissä toimineiden metsäkaartilaisten vaiheita on kuvattu muun muassa Aimo Kinnusen romaanissa ''He olivat toista mieltä'' (1973), joka on tositapahtumiin perustuvaa kerrontaa [[Raahe]]n [[Mattilanperä]]n metsissä piileskelleistä aatteellisista metsäkaartilaisista. <ref name="Kinnunen, 1973">Kinnunen 1973</ref>

Pikaoikeudenkäynneissä langetettiin jatkosodassa 63 kuolemantuomiota, niistä 61 vuonna 1944, suurin osa kesä- ja heinäkuussa. <ref>Julkunen, Martti: Taistelutahto ristipaineissa, teoksessa: Vehviläinen (toim.) 1982, s. 120–132</ref>

Rauhan tultua [[Valvontakomissio]] määräsi vapauttamaan vankiloissa olleet aseistakieltäytyjät ensi tilassa. Kuolemaan tuomituille, mutta ei teloitetuille, sekä joillekin teloitettujen omaisille maksettiin hyvin pieni, lähinnä ansiotulon menetystä vastaava rahallinen korvaus Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1945. Tämänkin korvauksen [[inflaatio]] ja [[setelinvaihto]] vuonna 1946 kutistivat käytännössä täysin nimelliseksi. <ref>Lindstedt 1999.</ref>

Metsäkaarteja koskevien tutkimusten ja niiden tulkintojen osalta on syytä ottaa huomioon, että sota-ajan arkistoja on voitu hävittää, ja että arkistojen laadintaperiaatteet voivat ylipäänsä poiketa normaalista.<ref name"Kulomaa & Nieminen"> Kulomaa & Nieminen, 2008 </ref>

* Manninen, Ohto: Suomi toisessa maailmansodassa. Teoksessa: Avikainen, Paula et al. (toim.): ''Suomen historia. 7: Kansankulttuurin murros, nuoren tasavallan taide ja tiede, tasavalta hakee suunta. Espoo: Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2496-5.

* {{Kirjaviite | Tekijä = Kulomaa, Jukka & Nieminen, Jarmo (toim.)| Nimeke = Käpykaartiin? 1941-1944Teloitettu totuus: sotilaskarkuruuskesä Suomen1944 armeijassa| jatkosodanJulkaisupaikka aikana= Helsinki | Julkaisija = Helsinki :Ajatus Painatuskeskuskirjat | Vuosi =1995 2008 | TunnisteIsbn =ISBN 978-951-3720-17547772-24}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = LindstedtRislakki, Jukka | Nimeke= TeloituksetMaan -alla: ampumiset.Vakoilua, Teoksessavastarintaa Teloitettuja totuus:urkintaa kesäSuomessa 1941-1944 s.101-145| Julkaisija= Helsinki: AjatusLove kirjatKirjat| Vuosi=20081986 | Tunniste=ISBN 978-951-20835-7772099-4X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = RislakkiTasala, JukkaMarkku | Nimeke= MaanMetsäkaarti alla: Vakoilua,Kolarin vastarintaametsäkaartin jatkosota ja urkintaarauha Suomessa 1941-1944| Julkaisija= Helsinki:Oulu Love: KirjatPohjoinen| Vuosi=19862000 | Tunniste=ISBN 951-835749-099341-X}}

{{Viitteet|sarakkeet}}

* [http://tv1.yle.fi/juttuarkistoaihe/artikkeli/2015/10/dokumentit11/muisti-metsakaartilaiset Muisti: Metsäkaartilaiset]