Ero sivun ”Mississippi (joki)” versioiden välillä

Mississippin alkulähde on [[ItascaItascajärvi|Itascajärvessä]]järvessä Minnesotassa[[Minnesota]]ssa. Se virtaa kymmenen osavaltion läpialueella tai rajaa pitkinrajalla ja laskee [[Meksikonlahti|Meksikonlahteen]] Louisianan[[Louisiana]]n osavaltiossa. Mississippi tulvii herkästi ja voi aiheuttaa tulviessaan suurta vahinkoa. Sen varrelle onkin rakennettu kymmeniä patoja ja tulvaesteitä.

Mississippin pituudeksi on arvioitu Yhdysvalloissa lähteestä riippuen 3700–41003&nbsp;700&nbsp;–&nbsp;4&nbsp;100 kilometriä. Yleisimmät arviot ovat 37003&nbsp;700 ja 37803&nbsp;780 kilometrin välillä. Joen pituus vaihtelee ajan myötä, kun [[eroosio]] kuluttaa sen suistoa tai kun sen kulku muuttuu ylempänä.<ref name="nps">[http://www.nps.gov/miss/riverfacts.htm Mississippi River Facts], National Park Service</ref> Mississippi on yksinään maailman 20. pisin joki, ja Mississippi-Missouri neljänneksi pisin.<ref name="EB" /> Varsinainen Mississippi on hiukan lyhyempi kuin sivujokensa [[Missouri (joki)|Missouri]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://water.usgs.gov/edu/riversofworld.html | Nimeke =Lengths of the major rivers | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The USGS Water Science School | Viitattu = 13.2.2016 }}</ref> Missourin lähteiltä [[Jefferson River|Jeffersonjoesta]] mitattuna Mississippi-Missouri on 5&nbsp;970 kilometriä pitkä.<ref name="EB" />

Mississippin alkulähteenä pidetään [[ItascaItascajärvi|Itascajärveä]]järveä Minnesotassa, 450 metrin korkeudella merenpinnasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/place/Lake-Itasca | Nimeke = Lake Itasca | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.2.2016 }}</ref> Järven havaitsi alkulähteeksi [[Henry Rowe Schoolcraft]] vuonna 1832, ja hän nimesi sen yhdistämällä latinan sanat ''veritas'', 'tosi'’tosi’ ja ''caput'', 'pää'’pää’. Asia muuttui osittain kiistanalaiseksi vuoden 1872 jälkeen, kun lehtimies [[Julius Chambers]] löysi Itascan eteläpuolelta siihen laskevan Elkjärven, johon myös laskee muutama puro.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://morrisoncountyhistory.org/?page_id=338 | Nimeke =Who Gets Credit? Naming the Source of the Mississippi River | Tekijä =Mary Warner | Ajankohta =2004 | Julkaisija = Morrison County Historical Society | Viitattu = 12.2.2016 }}</ref>

Mississippi voidaan jakaa sen fyysisten piirteiden mukaan neljään osaan. Minnesotassa Itascajärveltä [[Saint Paul]]iin asti joki on kirkas ja virtaa alavan maaseudun, järvien ja [[marskimaa]]n läpi. Saint Paulista alkaen joki soveltuu laivaliikenteelle. Toinen osa ulottuu Saint Paulista [[Missouri (joki)|Missourijoen]] haaraan lähelle [[St. Louis]]ia. Tällä osuudella joki virtaa kalkkikivijyrkänteiden välissä ja saa lisää vettä [[Minnesota]]n, [[Wisconsin]]in, [[Illinois]]in ja [[Iowa]]n lukuisista sivujoista. Joen kolmas osa on 320 kilometriä pitkä ja päättyy [[Ohiojoki|Ohiojoen]] haaraan. Tällä osuudella Missourin mutainen vesi värjää joen tummaksi. Koska Ohiojoessa virtaa enemmän vettä kuin Mississippissä, Mississippi kasvaa Ohiojoen haaran kohdalla yli kaksinkertaiseksi. Loppumatkalla Mississippi virtaa hitaasti, usein 2,4 kilometriä leveänä ruskeana jokena [[Meksikonlahti|Meksikonlahteen]] laajan suiston kautta [[New Orleans]]in kaakkoispuolella. Se on alajuoksullaan mutkitteleva lietejoki, joka jättää jälkeensä tyypillisiä vesimuodostelmia kuten juoluoita, järviä ja soita.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/place/Mississippi-River | Nimeke = Mississipi river | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 31.1.2014 }}</ref>

Intiaanit antoivat joelle nimeksi 'Vesien’Vesien isä'isä’. Nimi tulee [[algonkin]]inkielisistä sanoista ''misi'', 'iso'’iso’ ja ''sipi'', 'vesi'’vesi’.<ref name="EB" /> Intiaaneille Mississippi oli tärkeä kulkuväylä ja kalastuspaikka. Eurooppalaisten tullessa joen yläjuoksua asuttivat [[ojibwayt]], [[winnebagot]], [[foxit]] ja [[saukit]]. Alempana [[Illinois-intiaanit|illinoisit]] olivat perustaneet kukoistavia maanviljelysyhdyskuntia. Alajuoksulla asuivat [[choctawit]], koroat, taensat, chicasawit, tunicat, yazoot, pascagoulat, natchezit, biloxit ja alibamut.<ref name="eb-2" />

Espanjalainen [[Hernando de Soto]] löysi Mississippijoen suun ensimmäisenä eurooppalaisena [[8. toukokuuta]] [[1541]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/120066/Clarksdale?anchor=ref751494 | Nimeke = Clarksdale | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 31.1.2014 }}</ref> Hän nousi lähes nykyisen Memphisin[[Memphis]]in korkeudelle. Intiaanit ja tulvat ajoivat Soton joukot kuitenkin takaisin, ja Soto itse kuoli. Ranskalaiset [[Louis Joliet]] ja [[Jacques Marquette]] meloivat vuonna 1673 Mississippiä alas Arkansasjoen korkeudelle asti. Vuonna 1682 René [[Robert Cavelier, Sieur de La Salle]] tavoitti suiston ja, julisti koko jokilaakson kuuluvan Ranskalle, ja antoi sille nimen ''Louisiana'' kuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] (ranskaksi Louis) mukaan. Joen eteläosa joutui espanjalaisille 1769, ja koko Louisiana myytiin Yhdysvalloille 1803. Yhdysvaltalaiset alkoivat etsiä joen alkulähdettä, jonka he löysivät Itascajärvestä 1832.<ref name="eb-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/place/Mississippi-River/History-and-economy | Nimeke = Mississippi River 2 | Tekijä =Randall J. Schaetzl | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 12.2.2016 }}</ref>

Mississippin ensimmäinen höyrylaiva ''[[New Orleans (höyrylaiva)|New Orleans]]'' teki neitsytmatkansa 1811. Seuraavien vuosikymmenten aikana joelle tuli tuhansia rahtilaivoja. Rahdin kuljettaminen [[Cincinnati]]sta itärannikolle oli Mississippin ja meren kautta halvempaa kuin rahdata se Appalakkien yli. Jokilaivaliikenteen myötä joen varrelle kasvoi monia vauraita kaupunkeja. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] Mississippillä oli tärkeä taloudellinen ja strateginen merkitys. Rautateiden tulon myötä jokiliikenteen merkitys väheni 1800-luvun lopulla.<ref name="eb-2" />

Mississippi on hyvin tarkkaan säännelty joki, mutta se on edelleen arvaamaton, ja joskus sen annetaankin tulvia luonnollisesti. Mississippille on rakennettu 29 patoa ja kymmenittäin muita tulvaesteitä, mutta ajoittain suuret tulvat voivat edelleen aiheuttaa suurta vahinkoa.<ref name="EB" /> Vuoden 1927 tulva peitti 70&nbsp;000&nbsp;km², ja ainakin 250 ihmistä sai surmansa.<ref name="EB"/> Vuoden 1993 tulva aiheutti suurimmat vahingot Yhdysvaltain historiassa. Taloudellisiksi menetyksiksi arvioitiin 15–20 miljardia dollaria, 50&nbsp;000 kotia tuhoutui tai vahingoittui, ja 62 ihmistä kuoli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.weather.com/encyclopedia/flood/miss93.html | Nimeke = The Mississippi River Flood Of 1993 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Weather.com | Viitattu = 31.1.2014 }}</ref>