Ero sivun ”Keteleeria” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Levinneisyys ja elinympäristö: täsmennys |
PtG (keskustelu | muokkaukset) kh + w + johdantoon hieman lisää |
||
Rivi 16:
| commonscat = Keteleeria
}}
'''Keteleeria''' on havupuusuku [[mäntykasvit|mäntykasvien]] (''Pinaceae'') heimossa. Sukuun kuuluu kolme yleisesti tunnustettua lajia. Ne ovat itäisessä ja kaakkoisessa [[Aasia]]ssa [[lauhkea vyöhyke|lämpimänlauhkean]] ja [[subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisen]] ilmaston vuoristometsissä luonnonvaraisena kasvavia [[ainavihanta|ainavihantia]] [[puu|puita]].<ref name=foc/><ref name=gd/> Suvun lajit kasvavat 20–40 metriä korkeiksi, ja niiden [[latvus]] on leveähkö.
==Kuvaus==
Suvun ''Keteleeria'' lajit ovat noin 20–40 metriä korkeaksi kasvavia keskikokoisia puita. [[Latvus]] on tyypillisesti leveähkö, ja
[[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] eli neulaset ovat litteitä ja muodoltaan [[Lehtimuoto|tasasoukkia tai kapeansuikeita]]. Nuorten puiden ja juurivesojen neulaset ovat usein leveämpiä kuin suurempien puiden. Neulasten [[lehtiasento|asento]] on kierteinen. Ne ovat usein kääntyneet tyvestään siten, että asettuvat verson ympärille kampamaisesti. Kaikilla lajeilla neulasen alapinnalla on kaksi [[ilmarako]]juovaa. Osalla lajeista myös neulasen yläpinnalla saattaa olla ilmarakoja. Neulasessa on yksi [[johtosolukko|johtojänne]] ja kaksi [[pihkatiehyt]]tä. Suvun puut ovat ainavihantia ja yksittäinen neulanen säilyy puussa useamman vuoden.<ref name=far10/><ref name=foc/><ref name=gd/>
Suvun lajit ovat [[yksikotisuus|yksikotisia]]. Hedekukinnot eli hedekävyt voivat kehittyä lateraalisesti verson sivulle tai päätteisesti sen kärkeen. Ne ovat lieriömäisiä, 1–1,5 senttimetriä pitkiä ja kasvavat pienissä ryppäissä. Emikukinnot eli [[käpy|kävyt]] kehittyvät yksittäin versojen kärkiin. Kävyt ovat pystyjä ja muodoltaan yleensä lieriömäisiä. Ne kypsyvät yhden kasvukauden aikana. Käpysuomut ovat puutuneita ja pysyviä. Suojussuomut ovat kapeita, selvästi käpysuomuja lyhyempiä ja kärjeltään otapäisiä tai kolmihaaraisia. [[Siemen]]et ovat lenninsiivellisiä ja muodoltaan kolmiomaisia tai pitkänpyöreitä. Itäminen on [[hypogeeinen itäminen|hypogeeista]], eli [[sirkkalehti|sirkkalehdet]] eivät nouse maanpinnalle, toisin kuin muilla mäntykasveilla.<ref name=far10/><ref name=foc/><ref name=gd/>
Rivi 48:
[[Kuva:Keteleeria fortunei 油杉.jpg|thumb|''[[Keteleeria fortunei]]'' bonsaina.]]
Useita suvun lajeja käytetään paikallisesti rakennus- tai polttopuuna. Lajia ''Keteleeria davidiana'' on käytetty laajemminkin [[metsäteollisuus|metsäteollisuudessa]]. Suvun puita käytetään myös [[koristekasvi|koristekasveina]]. Erityisesti lajia ''Keteleeria
==Lähteet==
| |||