Avaa päävalikko

Muutokset

135 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Asperges half mei Asparagus officinalis.jpg|thumb|Valkoista [[parsa]]a]]
[[Tiedosto:PeaspodsJuly08.jpg|thumb|Avattuja [[herne]]en palkoja siemenineen]]
'''VihannesVihanneksiksi''' on termi, jota käytetäänkutsutaan [[kasviKasvit|kasveja]]sta, jotajoita voidaan käyttää [[Ravinto|ihmisravintona]] ja jokajotka eieivät ole [[Hedelmä (ruoka)|hedelmähedelmiä]], [[pähkinäPähkinä|pähkinöitä]], [[yrttiYrtti|yrttejä]], [[mauste]]ita tai [[vilja]]a.
 
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Eija-Riitta Grönros et al. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen1997, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu =s. 236 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}.</ref> sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128-129128–129, 201.</ref>.
 
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201-202201–202.</ref>.
 
==Terveysvaikutukset==
 
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|ravintoenergiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[antioksidanttiAntioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja karotenoideja.<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201.</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref> name="Rousi, s. 201<"/ref>
Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat [[sydäntauti|sydän]]- ja [[verisuonitauti|verisuonitauteihin]] 15–40&nbsp;%prosenttia vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.
 
Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä [[kolesteroli]]a, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat [[ruokasuola|vähäsuolaisia]] ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref>
 
Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>
 
==Vuoden vihannes==
 
PuutarhaSuomessa puutarha-alan keskusjärjestö [[Puutarhaliitto]]|Puutarhaliitto ry]] ja [[Kotimaiset Kasvikset]]|Kotimaiset Kasvikset ry]] ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen ''Vuoden vihanneksen''. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin [[Yrtti|yrtit]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1222751 | Nimeke = Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012| TekijäJulkaisija = Kotimaiset Kasvikset ry.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite | Tekijä = Rousi, Arne | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}
 
===Viitteet===
{{viitteet}}
 
*[[Ravintokuitu]]
*[[Kasvikset]]
*[[Juures]]
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/f0d2fc1dd34036a9c2256d6e00291bb7/ABC016529D10A13BC225719900248328 Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen], Kotimaiset kasvikset, 2006.
 
{{Metatieto}}
{{Tynkä/Ruoka|määritelmä ja terveysvaikutukset vain}}
 
{{Metatieto}}
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
{{Tynkä/Ruoka|määritelmä ja terveysvaikutukset vain}}
 
[[Luokka:Vihannekset| ]]
70 091

muokkausta