Ero sivun ”C-kasetti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ominaisuudet: kieliasua
Fix ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Tdkc60cassette.jpg|thumb|250px|Tyhjänä myyty C-kasetti]]
 
'''C-kasetti''' (''Compact Audio Cassette'', ''Music Cassette'') on [[Alankomaat|hollantilaisen]] elektroniikkavalmistajan [[Philips]]in vuonna 1963<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jurgen, Ronald K. Jurgen| Nimeke = Automotive electronics handbook, 2. edition| Kappale = | Sivu = 25.8| Selite = | Julkaisija = McGraw-Hill Professional | Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 0-07-034453-1 | www = http://books.google.com/books?id=MpSNZCOSy6MC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> julkaisema [[analogisuus|analoginen]] äänen tallennukseen tarkoitettu tallennusväline. Äänen tallennuksen lisäksi C-kasettia on käytetty myös [[tietokone]]iden tiedontallennusvälineenä. C-kasetti koostuu kahdesta kelasta ja niiden välillä liikkuvasta [[magneettinauha|magneettisesta nauhasta]].
 
==Historiaa==
C-kasettia oli alun perin tarkoitus käyttää vain puheen ja muun ei-musiikillisen äänen tallentamiseen. Siitä muodostui kuitenkin merkittävä musiikin tallennusmedia 1960-luvun lopulta 1990-luvun alkupuolelle. Tähän vaikutti C-kasetin ja C-kasettinauhureiden edullinen hinta, kaikkien merkittävien elektroniikkavalmistajien [[standardi]]n hyväksyminen ja myöhemmin kehitetyt taustakohinaa merkittävästi vähentävät [[Dolby Laboratories|Type A, B ja C Dolby -kohinavaimennustekniikat]]. C-kasetin nopeaa yleistymistä edesauttoi myös se, että kasetin kehittäjä Philips myönsi ilmaisen lisenssivalmistuksen kaikille halukkaille elektroniikkavalmistajille kasettijärjestelmän ensiesittelyn jälkeen Berliinin messuilla vuonna 1963.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Kirjaviite | Nimeke=Kaiken maailman keksinnöt 1993 | KappaleLuku=Ääni- ja kuvateollisuus | Sivu=227 | Selite= | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Sanomaprint kirjat | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-875-419-5}}</ref>
 
Suomessa valmiiksi äänitetty C-kasetti oli 1970- ja 1980-luvulla yleensä [[Vinyylilevy|LP-levylevyn]]n eli vinyylilevyn, [[1990-luku|1990-luvun]] alkupuolella [[CD-levy]]n rinnakkainen julkaisumuoto. C-kasettien myynti oli huipussaan vuonna 1988.
 
Nykyään [[CD-levy|CD]]- ja [[DVD]]-levyt ovat länsimaissa lähes kokonaan syrjäyttäneet äänikasetit musiikin jakelumediana. Kuolevaksi luullun C-kasetin myynti onkääntyi kuitenkin kääntynyt2000-luvun ensikymmenluvulla nousuun, koska monet ihmiset erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa eivät oleolleet halukkaita vaihtamaan vanhoja C-kasettisoittimiaan uudempiin [[CD-levy|CD]]-, [[DVD]]-, [[MP3]]-formaatteja tukeviin soittimiin, joten varsinkin tyhjiä C-kasetteja myydään edelleenkin huomattavia määriä.<ref name="Myynti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/C-kasettien+myynti+k%C3%A4%C3%A4ntyi+kasvuun/1135246054019 | Nimeke = C-kasettien myynti kääntyi kasvuun | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.5.2009 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat Oy | Viitattu = 18.5.2009 }}</ref>
 
== Ominaisuudet ==
[[Kuva:Unitra grundig.jpg|thumb|C-kasettinauhuri.]]
C-kasettien tallennuskapasiteetti ilmoitetaan minuutteina, ja yleisimmät tallennuskapasiteetit ovat 60, 90 ja 120 minuuttia. Minuuttimäärät eivät ole täsmällisiä, sillä kaseteissa on tallennusaikaa yleensä aina muutama ylimääräinen minuutti ilmoitetun keston lisäksi. 120 minuutin C-kasetit jäivät harvinaisiksi, ja monet laitevalmistajat jopa kielsivät käyttämästä niitä [[nauhuri|nauhureissaan]], koska nauhan ohuus aiheutti venymis- ja katkeamisongelmia. Heikkolaatuisiin ja hieman kuluneisiin nauhurimalleihin suositeltavin vaihtoehto on 60 minuuttia; toisinaan jo 90 minuutin nauha ei pyöri tällaisessa laitteessa oikealla nopeudella.
 
Tavallisen rautaoksidinauhan kaistanleveys normaalinopeudella (4,7625 cm/s) on noin 16 kHz. Yleisimmin nauhaan tallennetaan [[analoginen|analogista]] ääniraitaa.
Rivi 19:
 
== C-kasetin ja CD-levyn vertailua ==
C-kaseteilla oli [[CD-levy]]ihinlevyihin nähden se hyvin suuri etu, että C-kaseteille oli CD-levyjen alkuvaiheessa helppo tallentaa musiikkia itse. Lisäksi C-kaseteissa ei ole laajaa helposti naarmuuntumisesta vaurioituvaa pintaa, joten niiden käsittelyssä ei tarvitse olla yhtä varovainen kuin CD-levyjen käsittelyssä. Lähes samoista syistä sekä pienikokoisuutensa ansiosta C-kasetit menestyivät tietyllä tavalla myös paremmin kuin [[Vinyylilevy|vinyylilevyt]].
 
Kasettinauhojen merkittävimmät ongelmat liittyvät ääninauhan venymiseen, nauhan kietoutumiseen nauhurin sisälle, toistuvien äänitys- ja toistokertojen myötä magneettinauhan äänenlaatua heikentäviin häiriöihin sekä kasettinauhurin äänipään kulumiseen, likaantumiseen. Viallinen C-kasettinauhuri saattaa vetää nauhan ulos ja sitä kautta joskus tehdä koko kasetin täysin kuuntelukelvottomaksi. Lisäksi CD-levyllä on C-kasettiin verrattuna se etu, että CD-levyn saa helposti alkamaan minkä tahansa sillä olevan musiikkikappaleen alusta, kun C-kasettia joutuu kelaamaan ja on vaikea löytää haluamansa kappaleen alkua, jos haluaa aloittaa kuuntelemisen muun kuin ensimmäisen kappaleen alusta.
Rivi 38:
 
== C-kasettien muut käyttökohteet ==
Moni halpa [[moniraitanauhuri|moniraitastudiojärjestelmä]], kuuluisimpana vuoden 1979 neliraitainen [[TASCAM]] Portastudio 144 kasettinauhuri ja vuoden 1984 sähköparistoillakin toimiva Porta One Ministudio, käytti C-kasetteja epätavallisesti master-nauhoina. Kahden vastakkaisiin suuntiin kulkevan stereoraidan sijaan kaseteille tallennettiin ääntä neljälle riippumattomalle kanavalle yhteen suuntaan. Tämän tyyppiset nauhurit olivat suosittuja monien amatööribändienharrastelijayhtyeiden käytössä, ja niitä käytettiin usein myös esimerkiksi [[demo (musiikki)|demojen]] nauhoittamiseen.
 
Vuonna 1987 [[Fisher-Price]] julkaisi Yhdysvalloissa lähinnä lapsille suunnatun PXL-2000 -[[videokamera]]n, joka käytti C-kasetteja mustavalkoisen videosignaalin tallennusvälineenä. Järjestelmä ei kuitenkaan yleistynyt korkean hinnan takia.
 
== Elcaset eli El-kasetti ==
 
Vuonna 1976 [[Sony]] kehitti C-kasetin kilpailijaksi [[Elcaset|El-kasetin]] (Elcaset), jossa oli leveämpi 6 mm nauha ja suurempi nauhanopeus 9,5 cm/s eli kaksinkertainen verrattuna C-kasettiin. El-kasetit olivat noin kolme kertaa C-kasettia suurempia. Koska Elcasetin äänenlaatu vastasi laadukkaiden [[nauhuri|avokelanauhureiden]] tasoa, formaatti herätti kiinnostusta erityisesti HiFi-harrastajien[[Hifi|hifiharrastajien]] parissa. Sony ei kuitenkaan myöntänyt lisenssejä muille valmistajille, mikä aiheutti sen, että C-kasetti piti pintansa ja El-kasetti poistui markkinoilta. Myös C-kasetin kehittyminen (krominauha yms.) vaikutti haitallisesti El-kasetin menestymiseen. Lopulta suomalainen [[Hirvox]] osti El-kasettisoittimien viimeisen erän ja myi ne edullisesti lokakuussa 1979. Tällöin soittimia jopa jonotettiin.{{lähde}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kilpiö, Kaarina & Kurkela, Vesa & Uimonen, Heikki | Nimeke=Koko kansan kasetti:. C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuudenkirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinkiseura | Vuosi=2015 | IsbnTunniste=ISBN 978-952-222-662-4 | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1413 | Tunniste={{ISSN|0355-1768}} }}
 
== Aiheesta muualla ==