Ero sivun ”Naisvuori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) wlf. |
Htm (keskustelu | muokkaukset) muoks |
||
Rivi 5:
Tarinan mukaan Naisvuori ja sen pohjoispuolella oleva '''Akkavuori''' olisivat saaneet nimensä naisista, jotka näiltä korkeilta paikoilta seurasivat [[Porrassalmen taistelu]]n kulkua vuonna 1789. Tarinan mukaan silloisen Mikkelin kirkonkylän vanhimmat naiset kiipesivät Akkavuorelle ja nuoremmat Naisvuorelle nähdäkseen edes jotain kuuden kilometrin päässä riehuvasta taistelusta. Ainakin Naisvuori-nimi esiintyy kuitenkin jo vuonna 1775 piirretyssä kartassa. Toisen tarinan mukaan nimet liittyisivät siihen, kuinka naiset olisivat seuranneet [[Nuijasota|Nuijasodan]] loppuvaiheiheen 1597 joukkosurmaa [[Savilahti|Suur-Savo]]n [[Kenkäveron pappila]]n pihalla.
Naisvuorelle rakennettiin 1800-luvun lopulla puisto ravintoloineen ja [[Huvimaja|huvimajoineen]]. Vuosina 1911–1912 paviljongin paikalle rakennettiin [[Selim A. Lindqvist]]in suunnittelema vesitorni, sen pohjakerrokseen sijoitettiin keittiö ja sen reunaan katoksellinen paviljonkihuone. Rakennuksen avajaisia vietettiin [[vappu]]na 1912.<ref>Asola, 2003, s.112</ref> Se on Suomen toiseksi vanhin varsinainen vesitorni ja vanhin säilynyt<ref>Asola, 2003, s.54</ref>. Vesitorni on ollut
Naisvuoren kupeeseen valmistui vuonna 1911 [[Mikkelin työväentalo]]. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] alussa Mikkelin punakaarti piti Naisvuorta päivän ajan hallussaan, mutta antautui 29. tammikuuta 1918 valkoisten kehotuksesta ilman vastarintaa.
| |||