Ero sivun ”Tukkijoella (näytelmä)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p järj.
Rivi 38:
 
Syksyllä 1899 Suomalaisen Teatterin johtaja [[Kaarlo Bergbom]] tarttui Pakkalan näytelmään uudelleen ja päätti ottaa mukaan lauluja. Hän tilasi sanoitukset Larin-Kyöstiltä, [[Otto Manninen|Otto Manniselta]] ja [[Kaarle Halme]]elta ja valitsi säveltäjäksi Oskar Merikannon. Näytelmä oli Suomalaisen Teatterin ohjelmistossa pelkkä välityö; koska esimerkiksi pääosan esittäjäksi valittu Kaarle Halme oli laulutaidoton, hänen roolihahmolleen ei kirjoitettu yhtään musiikkikappaletta, vaan ne menivät pääosin Huotaria esittäneelle [[Aleksis Rautio]]lle. Käsikirjoitukseen tehtiin myös muutoksia aivan ensi-iltaan saakka.<ref name=parkkinen/>
 
== Juoni ==
Nelinäytöksinen laulunäytelmä kertoo pienelle paikkakunnalle saapuvasta uittoporukasta. Paikallinen suurtalonpoika Pietola inhoaa tukkilaisia, mutta hänen tyttärensä Katri kuitenkin rakastuu porukan työnjohtajana toimivaan Turkkaan. Mökintytär Anni puolestaan rakastuu toiseen tukkilaiseen Huotariin ja kaupustelija-Maija tukkirenki Tolariin. Katriin on rakastunut myös lopulta roistoksi osoittautuva oikeusapumies Rättäri, jolle Pietola on velkaa. Muita roolihahmoja ovat kylän kaksi juoruakkaa ja ”lyhytjärkinen poika” Pölhö-Kustaa. Erilaisten väärinkäsitysten ja kommellusten jälkeen tukkilaiset saavat rakastettunsa ja Pölhö-Kustaa puolestaan pääsee Pietolan holhokiksi.<ref name=parkkinen/>
 
== Esitykset ==
Rivi 50 ⟶ 53:
 
Teuvo Pakkala oli ''Tukkijoella''-näytelmän aikaan jo tunnustettu kirjailija, joka oli julkaissut muun muassa neljä kiitettyä romaania. ''Tukkijoen'' menestystä pidettiin kuitenkin Bergbomin, Mannisen ja Merikannon ansiona, josta loukkaantuneena hän päätti kirjoittaa satiirin ''Kauppaneuvoksen härkä'' (1901) osoittaakseen, ettei kyse ollut sattumasta. Uusi näytelmä sai pääosin myönteisen vastaanoton, mutta ei muodostunut läheskään ''Tukkijoella''-näytelmän veroiseksi menestykseksi. Sen paremmin ei myöskään menestynyt Pakkalan kolmas näytelmä ''Meripoikia'', jonka hän kirjoitti 1913. Myöhemmin ''Tukkijoella''-näytelmän on jopa arvioitu pilanneen Pakkalan mainetta kirjailijana, koska se jätti varjoonsa hänen muun tuotantonsa.<ref name=parkkinen/>
 
== Juoni ==
Nelinäytöksinen laulunäytelmä kertoo pienelle paikkakunnalle saapuvasta uittoporukasta. Paikallinen suurtalonpoika Pietola inhoaa tukkilaisia, mutta hänen tyttärensä Katri kuitenkin rakastuu porukan työnjohtajana toimivaan Turkkaan. Mökintytär Anni puolestaan rakastuu toiseen tukkilaiseen Huotariin ja kaupustelija-Maija tukkirenki Tolariin. Katriin on rakastunut myös lopulta roistoksi osoittautuva oikeusapumies Rättäri, jolle Pietola on velkaa. Muita roolihahmoja ovat kylän kaksi juoruakkaa ja ”lyhytjärkinen poika” Pölhö-Kustaa. Erilaisten väärinkäsitysten ja kommellusten jälkeen tukkilaiset saavat rakastettunsa ja Pölhö-Kustaa puolestaan pääsee Pietolan holhokiksi.<ref name=parkkinen/>
 
== Musiikki ==