Avaa päävalikko

Muutokset

97 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
p
Pilkkukorjauksia, tiedon lisäämistä & oikeinkirjoitusta
[[Image:AMI_scheme.png|thumb|250px|Kaavakuva sydämen kärjen alueen infarktista (2), joka aiheutuu vasemman sepelvaltimon päärungon (LCA) tukoksesta (1). Oikea sepelvaltimo, RCA.]]
 
'''Sydäninfarkti''' (''infarctus myocardii acutus'') eli '''sydänkohtaus''' tarkoittaa [[sairauskohtaus]]ta, jossa osa [[sydän]]lihaksesta vaurioituu pysyvästi [[happi|hapen]]puutteen takia. Sydäninfarkti on lääketieteellinen hätätapaus ja edellyttää aina sairaalahoitoa.
 
 
== Oireet ==
Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä [[rintalasta]]n alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu, joka voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin ja jopa selkään. Lisäksi voi esiintyä muun muassa [[hengenahdistus]]ta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli [[EKG]]:ssa esimerkiksi ST-muutoksina tai T-aaltojen inversioina. Tulkinta ei ole aina yksiselitteistä, mutta oireiden ja löydösten pohjalta jo ambulanssihenkilökunta voi useimmissa tapauksissa tunnistaa sydäninfarktin. Pian infarktin alkamisen jälkeen voidaan myös verikokeissa todeta kohonnut [[troponiini]]n pitoisuus. Troponiini on sydänlihassoluissa oleva entsyymi, joka vapautuu verenkiertoon hapenpuutteen ([[iskemia]]n) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Sydäninfarkti voi myös johtaa suoraan sydämen [[kammiovärinä]]än, josta seuraa [[Sydänhalvaus|sydänhalvaus]] ja usein äkkikuolema. Sydäninfarkti voi alkaa yllättäen ilman minkäänlaisia ennakkomerkkejä.
 
Yleensä pistokset ja kiristyksen tunteet ovat lihasperäisiä, eivät sydämestä johtuvia. Myös rintakehän sidekudos ja jänteet voivat aiheuttaa äkillisiä tuntemuksia. Sen sijaan [[rytmihäiriö]]t ovat todennäköisemmin sydänperäisiä. <ref name=hsoireet>[http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1442888906598 Sydänoireet aiheuttaa nuorilla aikuisilla yleensä stressi – näin tulkitset tykytykset, muljahdukset ja vihlonnan], Helsingin Sanomat HYVINVOINTI, 29.9.2015.</ref>
 
Myös muun muassa [[sappikivet]], [[refluksitauti]] tai [[asentohuimaus]] (ortostaattinen eli pystyasentoon liittyvä [[hypotensio]]) voivat aiheuttaa sydänkohtaukselta vaikuttavia oireita.<ref>[http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/helpotus_se_ei_ollutkaan_sydankohtaus Helpotus! Se ei ollutkaan sydänkohtaus], Hyvä Terveys, 10.4.2015.</ref>
 
Toisaalta oireiden vähättely voi johtaa hoidon viivästymiseen. Kardiologian professori Juhani Airaksinen suosittelee soittamaan hätänumeroon aina, kun epäilee sydänkohtausta. Tyypillisiä sydäninfarktin oireita on kova, puristava kipu rintalastarintalastan takana, ja sen nostama kylmä hiki.
Joka viidennessä sydäninfarktissa kuitenkin tämä kipu puuttuu ja on jokin muu epätyypillinen oire, vakavissakin tapauksissa. Tällaisia oireita ovat :<ref name=is/>
* Ennen kokematon epämiellyttävä oire navan ja nenän välillä. <ref name=is/>
* Närästys, jota ei ennen ole ollut. <ref name=is/>
* Kivun tai painon tunne hartioissa, niskassa tai kaulassa. <ref name=is/>
* Yleinen huonovointisuus tai oireet ylävatsassa. <ref name=is/>
* Hengitysvaikeudet ja kunnon romahtaminen, etenkin vanhuksilla. <ref name=is/>
 
Myös nuori ja huippukuntoinen voi saada sydänkohtauksen.<ref name=is>[http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288749221074.html Tunnistatko piilevän sydänkohtauksen? Tarkkaile näitä oireita], Iltasanomat 12.10.2014.</ref>
Jos sepelvaltimossa oleva tukkeuma tukkii koko suonen (ST-nousuinfarkti), liuotushoitoa ei aloiteta ollenkaan, mikäli potilaalle on mahdollista tehdä välitön [[Koronaariangioplastia|pallolaajennus]]. Pallolaajennuksessa sepelvaltimoon viedään ohut [[katetri]] suonta tukkivan hyytymän kohdalle, minkä jälkeen laajennetaan katetrin kärjessä oleva pallo, joka laajetessaan avaa tukkeutuneen suonen. Pallolaajennus on liuotushoitoa tehokkaampi hoitomuoto, mutta toimenpiteen voi suorittaa ainoastaan sydäntautien erikoislääkäri eli kardiologi. Suomessa ympärivuorokautinen kardiologipäivystys on vain yliopistosairaaloissa, joten yleensä kaikkien yli puolen tunnin ajomatkan päässä yliopistosairaaloista olevien potilaiden hoito aloitetaan liuotushoidolla.
 
Sydäninfarktissa syntyneen sydänlihaskuolion laajuus pystytään selvittämään sydämen [[Ultraäänikuvaus|ultraäänitutkimuksella.]]
 
== Epidemiologia ==
Suomessa sattuu vuosittain noin 23 &nbsp;000 sydäninfarktia, jotka johtavat 13 &nbsp;000 ihmisen kuolemaan. Heistä runsaat 7 000 kuolee yllättävästi sairaaloiden ulkopuolella ja vajaat 6 &nbsp;000 sairaaloissa.<ref name="kaypahoito"/> Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat muun muassa [[sepelvaltimotauti]], [[diabetes]], [[tupakointi]], korkea ikä, koholla oleva veren [[kolesteroli]] ja [[verenpainetauti]].
 
== Lähteet ==
* [http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/sydansairaudet/fi_FI/sydaninfarkti/ Sydäninfarkti, Sydänliitto]
* [http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00033 Käypähoito-suositus]
* [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00086&p_haku=syd%E4ninfarkti Sydäninfarkti, Terveyskirjasto.fi]
* [http://dynamic.hs.fi/2015/sydankohtaus/ Sydänkohtaus]. Sydänkohtauksen kulku ja hoito. Helsingin Sanomat, 2015.
 
=== Oireiden tunnistaminen ===
* [http://www.terve.fi/keuhkokuume/40596-kipua-rinnassa-sydankohtaus-vai-jotain-muuta Kipua rinnassa: sydänkohtaus vai jotain muuta?], Terve.fi.