Ero sivun ”Indeterminismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Satunnaisuusoppi ja selkeytetty tekstiä. |
Sisältöä ja viitteitä lisätty. |
||
Rivi 16:
| viitattu =11.2.2016 | kieli = }}</ref> ja satunnaisuus ovat kaaosteoriasta erilaisia siinä mielessä, että ainakin osalle tapahtumista ei ole välttämätöntä syytä.
Nykyisessä fysiikassa on laajalti hylätty determinismi 1900-luvun alussa kvanttimekaniikan kehittyessä. Kvanttimekaniikan mukaan yksittäisen hiukkasen käyttäytymistä ei voi täysin ennakoida. Tämä on johtanut todennäköisyystulkintaan mikromaailman ilmiöiden tarkastelussa. Esimerkiksi kvanttimekaanisessa atomimallissa tehdään ennusteita, jotka kertovat todennäköisyyden, jolla elektroni on tietyssä kohdassa ytimien ympärillä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =3. Aineen rakenne: 3.4 Atomimallien kehittyminen | Sivu = | Sivut =72 - 73| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref> Eri todennäköisyyksillä ”haaroilla” on erilaiset ”painot” - jotkut haarat ilmenevät paljon voimakkaammin kuin toiset. Eri haaroilla voi myös olla peittymiä, joista seuraa [[Interferenssi|interferenssi]]-ilmiöitä.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen
| Luku =Lähdeviitteet | Sivu =366 | Selite = Lähdeviitteet: Luku 1: kohta 3.
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Kvanttimekaniikassa syyn ja seurauksen laki eli kausaalilaki joutuu uuteen valoon. Tämä lainalaisuus on keskeinen periaate [[Klassinen fysiikka|klassisessa fysiikassa]] ja siihen perustuvassa tekniikassa.
Jos tutkintaan elektronin (tai hiukkasen) paikkaa ja nopeutta tarvitaan mittauksissa tiedon välittäjää esimerkiksi valoa. Jos säteily on lyhytaaltoista, elektronin paikka voidaan määrittää tarkasti valon interferenssin avulla. Tällöin säteilyn aallonpituus on paikan tarkkuuden mitta. Fotonin törmätessä elektroniin ja sirotessa siitä elektronin nopeus muuttuu. Tästä muutoksesta ei saada tietoa. Jos käytetään pitempiaaltoista säteilyä, fotonit muuttavat vähemmän elektronin nopeutta. Suuremman aallonpituuden vuoksi elektronin (hiukkasen) paikan määritys on epätarkempi. Mikromaailmassa mittaustarkkuudella on teoreettinen raja, jota ei mittausteknisillä parannuksilla voida ylittää. Kyseessä on [[Aaltohiukkasdualismi|aaltohiukkasdualismista]] johtuva mikromaailman perusominaisuus. Tämän [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate|Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen]] mukaan on mahdotonta tuntea tai mitata hiukkasen paikka ja liikemäärä (nopeus) samanaikaisesti tarkasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =3. Aineen rakenne: 3.4 Atomimallien kehittyminen | Sivu = | Sivut =72 - 73| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref>Yleinen tulkinta kvanttimekaniikassa on mm. [[Kööpenhaminan tulkinta]].
Esimerkiksi kun havaitaan uraaniatomin hajoamista ei voida sanoa milloin hajoamista tapahtuu. Sitä ei aiheuta ulkopuolinen voima ja järjestelmä on nykyfysiikan käsityksen mukaan satunnainen. Kun havaitaan suuria joukkoja uraaniatomista voidaan tehdä tilastollisia yleistyksiä milloin uraaniydin todennäköisesti hajoaa, mutta tätä ei voida soveltaa yksittäiseen atomiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehto ym. | Nimeke = Fysiikka 5. Moderni fysiikka | Luku =4. Ydinfysiikka: 4.2 Radioaktiivisuus, Otsikko: Hajoamislaki | Sivu =122 | Sivut =| Selite=5.–6. painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-26-4516-5 }} </ref>[[Tiedosto:Half_Life.gif|thumb|right|300px|<small> Yksittäisten atomiydinten hajoamisajankohtaa ei voi tietää, ennalta, mutta suuren ydinjoukon käyttäytymistä voidaan kuvata ja ennustaa tilastollisesti. </small>]]
Kvanttimekaniikkaan vastavetona pyrittiin etsimään [[Piilomuuttujateoria|piilomuuttujateorioita]]. Näiden pohjaoletuksena on, että ehkä kvanttimekaniikka on deterministinen, muttemme pysty joistain syystä havaitsemaan niiden syytä. Vertauskuvana käytettiin esimerkiksi pörssikursseja - ennustamattomia, mutta niiden takana voi olla syy-seurasuhde, vaikka olemme kykenemättömiä sitä havaitsemaan.
Tätä tutkittaessa tehtiin Bellin teoreema, joka vei jalansijaa piilomuuttujateorioilta.
Klassisen fysiikan vision kaatuminen 1900-luvun alussa ei kuitenkaan tuhoa determinismiä kokonaan. [[Aaltofunktio|Aaltofunktioiden]] – kvanttimekaniikan todennäköisyysaaltojen – aikakehys noudattaa täsmällisiä matemaattisia sääntöjä, kuten [[Schrödingerin yhtälö|Schrödingerin yhtälöä]]. Siinä tapahtumien todennäköisyydet määräytyvät tarkasti sen sijaan, että itse tapahtumat määräytyvät tarkasti, mutta todennäköisyydet määräytyvät kuitenkin perinteisessä kvanttiteoriassa täydellisesti.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kätketyt ulottuvuudet: Supersäikeet, ajan halkeamat ja maailmanselityksen haaste | Julkaisija =Helsinki: Tammi | Vuosi =2000
| Tekijä =Greene, Brian | Suomentaja =Vänttinen, Mikko
| Luku =Osa IV: Säieteoria ja avaruusajan rakenne
| Sivu =362 | Sivut = | Selite =Alakappaleesta: 13. Mustat aukot säieteorian/M-teorian näkökulmasta
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =951-31-1650-6
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Sen osoittaminen, onko hiukkasfysiikka pohjimmiltaan lainalainen vai satunnainen, ei ole nykyisellä tekniikalla mahdollista.<ref>{{Verkkoviite
| osoite =http://etkirja.pp.fi/FI1.pdf | nimeke =FF1 Johdatus filosofiseen
ajatteluun | tekijä =Suomen Ateistiyhdistys
| tiedostomuoto = | selite =Sivu 144/345, Otsikon: Kumpi on tosi, lainalaisuusoppi
(deterministi) vai satunnaisuusoppi (indeterministi)? - alta | julkaisu =
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Suomen Ateistiyhdistys
| viitattu =18.2.2016 | kieli = }}</ref>
==Indeterminismi filosofiassa==
Determinististä kirjoitettaessa usein pidetään sitä ongelmallisena [[Vapaa tahto|tahdonvapauden]] kanssa.<ref>{{Kirjaviite
Determinististä kirjoitettaessa usein pidetään sitä ongelmallisena vapaan tahdon kanssa. Indeterminismi ei välttämättä tuota tähän mitään ratkaisua. Jos ajatellaan, että ihmisessä vaikuttaa satunnaisia indeterministisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi hiilen radioaktiivinen isotooppi [[Radiohiiliajoitus|C-14]] niin tämä ei näytä tuovan ratkaisua vapaan tahdon ongelmaan, koska jos satunnainen radiohiilen hajoaminen vaikuttaa satunnaisesti jollain tavalla esimerkiksi aivojen synapsin toimintaan niin toiminta ei ole yhtään sen vapaampaa kuin deterministisessä järjestelmässä. Toisinsanoin ihminen pystyisi käyttäytymään ennaltamäärätytymättömällä tavalla sen takia, että satunnainen ilmiö aiheuttaa satunnaisuutta hänen kehossaan.▼
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis: | Sivu = | Sivut =162 - 172 | Selite =Alkaen otsikosta: Tahto ja vapaus | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Indeterminismi ei välttämättä tuota tähän mitään ratkaisua.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Sattuma ja kaaos | Julkaisija =Art house | Vuosi =2001 | Tekijä =Ruelle, David | Suomentaja =Pietiläinen, Kimmo
▲
Ajatuskokeen ohella muutenkin tiedetään, että kvanttimekaaniset ilmiöt ovat melko pienet makroskooppisessa kokoluokassa, johon aivojen synapsit kuuluvat. Molekyylien koko ja aivojen korkea lämpötila tarkoittavat, että kvantti-ilmiöiden vaikutus lienee ihmisessä vähäinen. Ihmisen toiminta on pääosin sähkökemiallisella tasolla tapahtuvaa.<ref>{{Verkkoviite
| osoite =http://etkirja.pp.fi/FI1.pdf | nimeke =FF1 Johdatus filosofiseen
ajatteluun | tekijä =Suomen Ateistiyhdistys
| tiedostomuoto = | selite =Sivu 143/345, Kertoo millä kokoluokassa ihmisen toiminnot enimmäkseen ovat. | julkaisu =
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =Suomen Ateistiyhdistys
| viitattu =18.2.2016 | kieli = }}</ref>
Filosofiassa on pohdittu myös paljon tapoja joilla ihmismieli voi syntyä ja onko niillä tahdonvapautta. Lähestymistapoja voidaan luokitella kolmeen pääryhmään ja niiden alalajeihin dualismiin ja reduktionistisiin tapoihin. [[Dualismi (filosofia)|Dualismissa]] tietoisuus on itsenäinen ruumiiton subjekti, jolla ei ole avaruudellisia ulottuvuuksia, kuten materiaalisilla esineillä, vaikka monilla lienee tunne, että tietoisuus sijaitsee jossakin korvien välissä ja silmien takana. Materiaalinen ja henkinen todellisuus nähdään tässä toisistaan riippumattomia.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =102 - 106 | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Toinen tapa lähestyä tapaa on reduktionistinen – siinä pyritään palauttamaan tietoisuus johonkin luonnonilmiöön.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995 | Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja =
| Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =119 - 121 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Kolmannessa tavassa tietoisuus nähdään luonnon ja sosiaalisen ympäristön vuorovaikutuksen tulokseksi.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja = | Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =106 - 108 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5 | Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Reduktionitisten teorioiden osa-alueita voi kuvata mm. kolmella alakäsitteellä: behavioristinen, tietokonemetafora ja konnektionistinen. Behavioristisessa näkökannassa lähtökohtana on, että psyykkiset prosessit ilmenevät ulkoisena käyttäytymisessä. Sen keskeisiä ongelmia on, että yksi ja sama stimulus tuottaa erilaisia reaktioita, eikä siihen näytä olevan erityistä havaittavaa syytä.
Tietokonemallissa oletetaan, että kenties ihmisaivot toimivat tietokoneiden tavoin. Menettelytavassa on huomioitu, että monet tehtävät, jossa ihmiset kykenevät tekemään hyvin sujuvat myös tietokoneilta. Käsitetään, että symbolien käsittelyyn ja matemaattiseen logiikkaan perustuva vahva tekoäly voisi yhtä hyvin olla ihmisen aivojen metaforana. Sen innoittamana muistista on etsitty muistipaikkoja ja neuraalista koodia, valitettavasti huonolla menestyksellä.
Ihmismielen toimintaperiaatteiden vertaaminen koneeseen ei ole uusi ilmiö. Antiikista lähtien tietoisuuden toimintaa on verrattu katapulttiin, väkipyörästöön, paineilmalaitteistoon ja teollisen aikakauden alussa sorviin kaltaisiin koneisiin, aina kulloisenkin uutuuden innoittamana. Uusimpien joukossa vertailujen saralla on tietoisuuden vertaaminen kvanttitietokoneen toimintaan.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen
| Luku =9 Näkymiä kvanttiaikaan | Sivut = 326 – 331 | Selite =Otsikko: Ovatko aivot kvanttitietokone?
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Vertauskuvat ovat aina osoittautuneet hatariksi, ja niin on käymässä myös tietokonemetaforalle.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja =
| Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu =114 | Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref>
Kolmas palauttava lähestymistapa on konnektionistinen ajattelutapa. Tässä pyritään simuloimaan aivosolujen toimintaa neuroverkkoja simuloivalla laitteella.<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke =Filosofia : Johdatus peruskysymyksiin | Julkaisija =Gaudeamus | Vuosi =1995
| Tekijä =Määttänen, Pentti | Suomentaja =
| Luku =5. Mieli ja ruumis | Sivu = | Sivut =115 - 118 | Selite =
| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-662-633-5
| Viitattu =18.2.2016 | Kieli = }}</ref> Siinä pyritään irti tietokonelähestymistavasta, mutta vastaesimerkkinä tähän on sanottu, että se, että lentokone ei räpytä siipiään ei tarkoita, ettei se lennä. Toisinsanoin tietoisuuden voi mahdollisesti rakentaa muutenkin kuin ihmisaivoja mukailemalla.
==Indeterminismi tietotekniikassa==
| |||