Ero sivun ”Pallosalama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Teoria: , |
||
Rivi 9:
==Teoria==
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy suhteellisen harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita.
Pallosalama on erittäin harvinainen ilmiö, ja silminnäkijänraportit ovat usein erilaisia ja ristiriitaisiakin. Ukonilmat ja [[Ilmakehä|ilmakehän]] purkaukset lienevät syy pallosalamoihin. Toisin kuin tavalliset salamat, pallosalamat ovat hitaampia, leijuvia, ja kuten nimi kertoo, pallon näköisiä hehkuvia ilmiöitä. Niiden elinikä on 2–8 sekuntia, mutta ne voivat kestää jopa muutaman minuutin.
Pallosalama kuvattiin tieteellisesti ensi kerran vuonna 1963, kun New Yorkista Washingtoniin lentäneeseen Eastern Airlines lento EA539:n koneeseen iski 16. maaliskuuta salama. Mukana olleet kuusi tiedemiestä kirjoittivat [[Nature]]-lehteen artikkelin, jossa he kuvasivat hehkuvan, 20 cm läpimittaisen pallon, joka leijui koneen läpi ohjaamosta perälle.<ref>http://www.nature.com/nature/journal/v224/n5222/abs/224895a0.html </ref>
Todennäköisimmältä nykykäsityksen mukaan vaikuttaa [[Venäjä|venäläisen]] [[fyysikko]] [[Pjotr Kapitsa]]n vuonna 1955 esittämä teoria, jonka mukaan ukonilman aikana syntyvät sähkömagneettiset aallot muodostavat pallosalamoita. Japanilaiset tutkijat Y. H. Ohtsuki ja H. Ofuruton onnistuivat vuonna 1991 ensimmäistä kertaa tuottamaan pallosalaman tapaisen plasmakokonaisuuden.
| |||