Ero sivun ”Pontikka” versioiden välillä

214 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Katso myös: + katso myös: Korvikealkoholi)
'''Pontikka''' on tavallisesti [[vilja]]sta tai [[sokeri]]sta [[Käyminen|käyttämällä]] ja [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettua kotitekoista [[viina]]a.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Prosessia on perinteisesti kutsuttu ''viinan polttamiseksi''. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty Suomessa pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
 
Sana pontikka tulee mahdollisesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] sanasta ''pontak'', joka [[1700-luku|1700-luvulla]] tarkoitti [[Ranskan kieli|ranskalaista]] pontaque-nimistä [[bordeaux]]-[[viini]]ä<ref>https://web.archive.org/web/20070930192307/http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2001-07-21,104:10:77036,1:0:0:0:0:0:</ref>. Toisten lähteiden<ref>Toivo Pöysä, Götha ja Reima Rannikko; Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä; Otava 1982; ISBN 951-1-07051-7, 9789511070511</ref> mukaan ranskalainen alkujuuri olisi Pontacq tai Pontet-Canet, mikä on sikäli uskottavaa, että ensiksi mainitun niminen kylä sijaitsee Ranskan Pyreneillä Lamarque-Pontacqin kunnassa ja toinen on arvostettu punaviinitila Pauillacin kunnassa Bordeaux’n alueella. Pontacq ei kylläkään ole erityisen tunnettu viinistään, mutta sen mainitaan olleen keltaista ja makeaa. Pontaque -nimistä viiniä ei nykyään tunneta, mutta se mainitaan ainakin [[Carl von Linné]]n kirjeenvaihdossa<ref>Bref och skrifvelser af och till Carl von Linné (1912), Fries, Theodor Magnus ja Hulth, J. M., Aktiebolaget Ljus, Tukholma 1912</ref>.
 
Jos [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] aikaisia kotipolttokieltoja ei lasketa, pontikan kotipolttoinen valmistaminen on ollut Suomessa laitonta vuodesta [[1866]] lähtien.{{lähde}} Tämän jälkeenkin pontikkaa, eli ”kotipolttoista”, on usein poltettu salaa. Vuodesta [[1995]] Suomessa [[Alko]]ssa myyty ”pontikka” ei sanan varsinaisessa mielessä ole pontikkaa, koska se ei ole kotipolttoista.
* [http://www.aluelehtisaimaa.fi/news/show/kiteen_kirkasta_tehty_jo_lahes_20_vuotta_punkaharjulla Aluelehtisaimaa.fi] – Kiteen kirkasta tehty jo lähes 20 vuotta Punkaharjulla.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=&a=3267 Yle Elävä arkisto: Kotipolttoista pontikkaa 60-luvulla].
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/02/pontikkaa-kotipoltettiin-1970-luvulla-kerrostaloissa Yle Elävä arkisto: Pontikkaa kotipoltettiin 1970-luvulla kerrostaloissa]
 
{{Metatieto}}
5 458

muokkausta