Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 1919” versioiden välillä

| party2 = [[KokoomusKansallinen kokoomus|Kokoomuspuolue]], [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]

'''Suomen presidentinvaali 1919''' oli ensimmäinen [[Suomen presidentinvaali|presidentinvaali Suomessa]]. [[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentiksi]] valittiin [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] ehdokas [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]. Hänen merkittävin kilpailija oli [[Kansallinen Kokoomus|KokoomuksenKansallisen Kokoomuspuolueen]] ja [[RuotsalainenSuomen Kansanpuolueruotsalainen kansanpuolue|RKPRuotsalaisen kansanpuolueen]]:n ehdokas, [[valtionhoitaja]] [[Gustaf Mannerheim]].

Tasavallan presidentin valitsi [[eduskunta]]. Poikkeuksellinen valintatapa johtui [[Suomen itsenäistyminen|itsenäistymistä]] seuranneen runsaan puolitoista vuotta kestäneen epävakaan tilanteen ([[Suomen sisällissota|sisällissota]] ja edelleen vallinnut [[sotatila]] sekä [[Suomen kuningaskuntahanke|valtiomuototaistelu]]) jälkeen tavoitteesta saada presidentti aloittamaan toimessaan mahdollisimman nopeasti [[vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] 94 §:n siirtymäsäännöksen nojalla sekä hyvityksenä tasavaltaa tukeneilletukeneelle [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraateilleSuomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle]], jotkajoka olivatoli kannattaneetkannattanut eduskunnan suorittamaa presidentinvalintaa pysyväksi vaalitavaksi. Pidettiin myös mahdottomana järjestää sotatilassa olevassa maassa erillistä vaalikokonaisuutta, jossa vain yksi henkilö voittaisi ja olisi vaara kansan jakautumisesta, [[polarisoituminen|polarisoitumisesta]]. Näiden käytännöllisten syiden ohella syynä oli muodollisesti se, että [[K. Castrénin hallitus|valtioneuvosto]] päätti esittää aina eduskunnan valitsevan tasavallan presidentin, mutta eduskunnan enemmistö kannatti 300 [[valitsijamies|valitsijamiehen]] suorittamaa vaalia. [[Suuri valiokunta]] hyväksyi valitsijamiesmenettelyn kuitenkin sillä poikkeuksella, että eduskunta valitsee ensimmäisen presidentin. Myös yksinkertainen selitys poikkeukselliselle valinnalle löytyy: lakia valitsijamiesvaaleista ei vielä ollut (säädettiin 1922).

|[[Lauri Kristian Relander|Lauri Kr. Relander]]