Ero sivun ”Globalisaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Blue Marble Western Hemisphere.jpg|thumb|Maapallon läntinen pallonpuolisko.]]
'''Globalisaatio''' eli '''globaalistuminen''', '''globalisoituminen''' tai '''maapalloistuminen'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finto.fi/ysa/fi/page/Y110627 | Nimeke = YSA: globalisaatio | Julkaisu = Finto | Ajankohta = 16.12.2008 | Julkaisija = Kansalliskirjasto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö | Viitattu = 13.2.2016}}</ref>
== Käsite ==
Globalisaatio on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista [[verkottuminen|verkottumista]].
Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioiden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Rivi 13 ⟶ 15:
== Globalisaation vaikutuksia ==
[[Tiedosto:Anglospeaking population 2013.png|thumb|500px|Englannin
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen globalisaatio on yleisesti liitetty tiettyihin kehityssuuntiin, kuten tavaroiden vapaampaan liikkumiseen maailmanmarkkinoilla, ihmisten liikkuvuuteen ja tiedonkulkuun.
Rivi 23 ⟶ 25:
**kansallisvaltioiden rajojen yli tapahtuvan viestintätekniikan kehitys
**suurempi kansainvälinen kulttuurivaihto (esimerkiksi amerikkalainen kulutuskulttuuri, idän eksotiikka yms.)
**kulttuurisen monimuotoisuuden vähentyminen ([[länsimaistuminen]], [[
***puhuttujen [[Kieli|kielten]] väheneminen
**valtioiden suvereniteetin vähentyminen
Rivi 41 ⟶ 43:
* [[Vapaakauppa|Vapaakaupan]] edistäminen
** [[Tulli]]tariffien vähentäminen tai poistaminen kokonaan,
**Pääoman valvonnan vähentäminen (esimerkiksi valtiollisen valvonnan)
** [[Etuosto]]jen (esimerkiksi valtioiden alihankkijoilta) vähentäminen (johtaa [[kilpailutus|kilpailuttamiseen]])
Rivi 58 ⟶ 60:
[[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma]]n raportin mukaan [[inhimillisen kehityksen indeksi|inhimillisen kehityksen mittarit]] osoittavat huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden [[talouskasvu]]a. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980–2011.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1363243955614 Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä], Helsingin Sanomat 15.3.2013.</ref>
=== Globalisaation eri tapoja ===
[[Darren J. O’Byrne]] ja [[Alexander Hensby]] määrittelivät teoksessaan ''[[Theorizing Global Studies]]'' (2011) globalisaation kahdeksan eri mallia. Ne olivat:<!-- Tämä osio tulisi tarkistaa ja viitteistää mainitusta lähteestä. -->
# globalisaatio, johon kuuluu ajatus yhdestä maailmasta
# liberalisaatio, jossa kansallisvaltioiden rajat rapautuvat
# polarisaatio, jossa maailma jakaantuu rikkaisiin ja köyhiin
# amerikkalaistuminen, jossa Yhdysvallat on [[kova valta|kovan]] ja [[pehmeä valta|pehmeän vallan]] avulla imperiumi
# [[McDonaldsaatio]], jossa maailman kulttuurit muuttuvat samanlaisiksi
# kreolisaatio, jossa alueellisten virtausten myötä tapahtuu jatkuvia paikallisia muutoksia
# transnationalisaatio, jossa syntyy ylikansallinen hallinto
# balkanisaatio, jossa maailma jakaantuu keskenään ristiriitaisiin [[kulttuuripiiri|kulttuuripiireihin]].
== Globalisaation historia ==
Rivi 64 ⟶ 79:
Globalisaatiota kaupassa ja ihmisten välisenä siirtymisenä rajoitti vuosituhansia sopivan [[infrastruktuuri]]n puute. Ei osattu [[navigointi|navigoida]] valtamerillä eikä kuljetuskapasiteetti ollut merkittävä. Ensimmäisiä globalisaatioita lienee ollut [[nykyihmisen levittäytyminen maapallolla]].
[[Roland Robertson]] jakoi teoksessaan ''[[Globalization – social theory and global culture]]'' (1992) globalisaation vaiheet neljään aaltoon. Ensimmäinen aalto kesti 1500-luvun alusta 1800-luvulle. Sitä luonnehti [[kartoitus|kartoituksen]] kehitys, uusien alueiden tuleminen markkinoiden piiriin ja [[kolonialismi]]. Globalisaation toinen vaihe kesti 1800-luvun puolestavälistä 1940-luvulle. Siihen kuuluivat [[imperialismi]], [[teollinen vallankumous]], [[kansainvälisyys]] ja maailmansodat. Kolmas aalto kesti 1940-luvulta 1990-luvulle ja sitä Robertson piti amerikkalaisen globalismin ([[Pax Americana]]) kautena. Neljännen aallon hän ajoitti 1990-luvun alkuun, jolloin maailmanpolitiikka muuttui epävarmaksi ja sen kaksinapaisuus päättyi sekä Aasia nousi.<!-- Tämä osio tulisi tarkistaa ja viitteistää mainitusta lähteestä. -->
== Globalisaatiokritiikki ==
| |||