Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti poisti linkin tiedostoon Pallid.jpg, koska käyttäjä David Levy on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Copyvio; from the non-federal Nebraska Game and Parks Commission, not the U.S. Fish and Wildlife Service. |
p Etelä-Saimaan arkiston uusi URL |
||
Rivi 30:
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Jotkut sampilajit voivat kasvaa satojen kilojen painoiseksi, suurin laji [[kitasampi]] jopa 2000-kiloiseksi.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref>
Monet sammet ovat [[vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/624356 Savossa kypsyy huippukallis kaviaari] MTV3 Uutiset 2008</ref><ref>[http://
Suomessa on alkuperäisenä elänyt [[sinisampi]] (''Acipenser oxyrinchus''), joka kuitenkin 1900- luvulla hävisi Itämerestä.<ref name =HL>Hannu Lehtonen (2011) *[http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sampi_tule_takaisin Sampi, tule takaisin] ''Tiede''-lehti 12/2011</ref> Tämän lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baeri'') ja [[venäjänsampi|venäjänsampea]]. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
| |||