Ero sivun ”Biisoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 46:
Biisonit liikkuvat päivin ja öin. Muutamista kymmenistä eläimistä koostuva lauma liikkuu hitaasti noin kolme kilometriä päivässä. Ennen biisonit saattoivat vaeltaa pitkiäkin matkoja tuoreille laitumille, mutta nykyisin ne ovat useimmiten aidatuilla alueilla.
Biisoni elää preerialla, pensaistoissa, harvapuustoisessa metsässä ja puolikuivilla marunaa kasvavilla alueillakin. Yleensä biisoni elää loivasti
Talveksi preeriabiisonit saattoivat vaeltaa joillain alueilla suurina laumoina 700 km etelään<ref>Zoo 2, s 324</ref>. Kesällä suuret laumat hajosivat ruohikoilla kokoontuakseen taas syksyllä yhteen.
Suuren osan valveillaoloajastaan biisonit yleensä lepäävät, mutta ne mieluusti kieriskelevät mudassa tai pölyssä ja hankaavat itseään aidanpylväitä, kivenjärkäleitä ja puita vasten.
Biisoni syö enimmäkseen ja mieluiten heiniä ja saroja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defenders.org/bison/basic-facts | Nimeke = Basic Facts About Bison| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Defenders of wildlife| Viitattu = 25.1.2016 | Kieli = }}</ref>, mutta varsinkin talvella myös puiden silmuja jne. Amerikan biisoni pystyy syömään puiden ja
Biisoni tulee toimeen melko niukalla ravinnolla<ref>Zoo 2, s 324</ref>. Biisonin syömä preeriaruoho näyttää päältä katsoen lyhyeltä mutta on silti mehuisaa<ref>Zoo 2, s 324</ref>. Tämä johtuu siitä, että niiden juuret varastoivat
keväällä tulleen kosteuden<ref>{{Käännös[[https://en.wikipedia.org/wiki/Great_bison_belt]]}}</ref>.
Lumisena talvena biisoni kaivaa ravintonsa lumen alta päätään heiluttamalla<ref>Zoo 2, s 322, s 324</ref>. Silloin biisoni syö sammalta, jäkälää, oksia, kuivunutta ruohoa ja muuta ravintoa, jonka ravintopitoisuus on alempi kuin vihreiden kasvien. Kuivilla alueille
== Lisääntyminen ==
Naaras on sukukypsä 2–3-vuotiaana ja uros 4,5-vuotiaana. Tiineysaika on 9–10 kuukautta, ja biisonilehmä synnyttää yhden
Naaras voi poikia joka vuosi, mutta toisinaan synnytysten väliin jää vuosi. Sen ajan naaras voi kerätä rasvavarastoja. Vastasyntynyt vasikka painaa 16–32 kiloa. Emo vartioi sitä ja suojelee pedoilta ja muilta tunkeilijoilta ajamalla ne pois. Kun sudet ja muut suurpedot ovat harvinaistuneet, biisonilla on vain vähän luontaisia vihollisia. Kohtaloksi koituukin yleensä lähinnä metsästäjän luoti.
| |||