Ero sivun ”Rembrandt” versioiden välillä

| kuuluisat_työt = ''[[Tohtori Tulpin anatomianluento]]'', ''[[Yövartio (maalaus)|Yövartio]]''

Rembrandt aloitti uransa Leidenissa ja siirtyi Amsterdamiin 1630-luvun alussa. Hän oli jo elinaikanaan hyvin arvostettu, ja nykyisin häntä pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä maalareista.

Rembrandt alkoi ottaa oppilaita vuodesta 1628 alkaen: heistä myöhemmin tunneuimpia olivat esimerkiksi Gerrit Dou, Govaert Flinck, Carel Fabritius ja Aert de Gelder. Oppilaat maksoivat Rembrandtille vuosittaisen 100 guilderin lukukausimaksun, joka oli melko suuri summa noihin aikoihin.<ref name="eb-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn/The-Leiden-period-1625-31 | Nimeke = Rembrandt van Rijn 2 | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 30.1.2016 }}</ref>

Rembrandt muutti [[Amsterdam]]iin talvella 1631–1632 ja asettui kaupunkiin pysyvästi. Hän alkoi maalata virallisia tilausmuotokuvia, jotka toivat hänelle mainetta ja tekivät hänestä pian kaupungin kysytyimmän taiteilijan. Hän ystävystyi nimekkään taidekauppiaan [[Hendrick van Ulenburgh]]in kanssa.<ref name="mm-188" /> Rembrandt työskenteli Ulenburghin ateljeessa 1631–1635. Näin hän teki ehkä päästäkseen kaupungin taiteilijakillan jäseneksi, mikä vaadittiin taiteen myyntioikeuteen kaupungissa. Hänestä tuli Pyhän Luukkaan killan jäsen 1634.<ref name="eb-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn/First-Amsterdam-period-1631-163536 | Nimeke = Rembrandt van Rijn 3 | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 30.1.2016 }}</ref>

Rembrandt maalasi yhden tunnetuimmista teoksistaan, ''[[Yövartio (maalaus)|Yövartio]]'', vuosina 1640–1642.<ref name="eb-5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn/Night-Watch | Nimeke = Rembrandt van Rijn 5 | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 30.1.2016 }}</ref> Rembrandtin maalaustuotanto väheni huomattavasti teoksen jälkeen vuosien 1643–1652 välillä. Sinä aikana hänen tyylinsä muuttui aiempaa monipuolisemmaksi, ja sitä seurannutta kautta kutsutaan Rembrandtin myöhäiskaudeksi.<ref name="eb-5" />

Valtaosa Rembrandtin tuotannosta on muotokuvia ja uskonnollisaiheisia teoksia. Hän maalasi huomattavan monta omakuvaa<ref name="eb-4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn/Rembrandt-and-Rubens | Nimeke = Rembrandt van Rijn 4 | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 30.1.2016 }}</ref>. Hän teki lisäksi historiallisia, mytologisia ja allegorisia töitä sekä maisemia, arkielämän kuvauksia ja asetelmia. Maalausten lisäksi Rembrandt teki paljon piirroksia ja etsauksia. Häneltä tunnetaan kolme–neljäsataa maalausta, lähes kolmesataa etsausta ja yli tuhat piirrosta.<ref name="mm-192">Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 192.</ref> Rembrandt usein yhdisti grafiikan töihinsä myös nykyisin kuivaneulaksi kutsuttuja menetelmiä ja syövyttämisen lisäksi myös kaiversi painolaattaan viivoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rembrandtpainting.net/about_rembrandt%27s_etchings.htm | Nimeke = About Rembrandt Etchings | Julkaisija = Jonathan Janson, Rembrandtpaining.net}}</ref>

Nuoren Rembrandtin töissä näkyy hänen opettajansa Pieter Lastmanin vaikutus: hänen maalauksensa olivat silloin vielä verrattaen pienikokoisia, valovaikutelmaltaan voimakkaita ja henkilöiden eleet ja ilmeet eloisia.<ref name="mm-192" /> Rembrandtin väripaletti oli hänen uransa alussa verrattain kylmä, mutta vuodesta 1640 lähtien hän alkoi käyttää lämpimämpiä värejä, kuten täyteläisen ruskeita ja viimeisinä vuosina myös punaisia ja kullanruskeita. Hänen maalaustensa kuuluisa [[valohämy]] myös pehmeni ja rikastui loppua kohti.<ref>Maalaustaiteen mestareita 2004, s. 194–195.</ref> Rembrandtin myöhäiskauden tunnusmerkkejä ovat leveämmät ja näkyvämmät siveltimenvedot, jotka vaikuttavat joskus myös aiempaa vapaammilta ja sattumanvaraisemmilta. Muotokuvien hahmot ovat kuitenkin liikkumattomia.<ref name="eb-6">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn/Rembrandts-late-style | Nimeke = Rembrandt van Rijn 6 | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 30.1.2016 }}</ref> Hänen kypsälle tuotannolleen ovat ominaista myös emotionaalinen aitous, vapautuminen taiteen sovinnaisista kaavoista sekä väkevä sivellintyöskentely.<ref name="mm-197" />

Nuorena miehenä Rembrandt signeerasi työnsä monogrammilla ''RH'', joka tuli hänen etunimistään. Vuodesta 1626/1627 alkaen hän käytti signeerausta ''RHL'' (''L'' viittasi ilmeisesti Leideniin), vuonna 1632 ''RHL van Rijn'', vuoden 1632 lopulla ''Rembrant'' (ilman d:tä), ja vuoden 1633 alusta lähtien aina ''Rembrandt''. Pelkän etunimen käytön Rembrandtin on arveltu ottaneen italialaisilta mestareilta, joiden vertaisena hän itseään piti. Rembrandt oli myös hyvin harvinainen etunimi.<ref name="eb-1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Rembrandt-van-Rijn | Nimeke = Rembrandt van Rijn | Tekijä =Ernst van de Wetering | Ajankohta = | Julkaisu =Encyclopædia Britannica | Viitattu = 29.1.2016 }}</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä = Carriere, Massimo (päätoimittaja) | Nimeke = Pinx. Maalaustaiteen mestareita 2 | Vuosi = 2004 (italiankielinen alkuteos 1999) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-0-29196-X }}