Ero sivun ”Marmoripalatsi (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Tontin aiemmat rakennukset: kielenhuolto, kappalejako, ilmeisesti sama lähde kautta linjan
Rivi 29:
 
==Tontin aiemmat rakennukset==
Marmoripalatsin paikalla sijaitsi aiemmin toinen Kaivohuoneen intendenttiintendentin, everstiluutnantti [[Walfrid Spåre]]n Itäisenhuviloista PuistotienItäisellä huviloistaPuistotiellä. Marmoripalatsin paikalla sijainnutTämä huvila numero 1 oli Spåren omassa käytössä. Spåren huvilaan oli otettu mallia viisi vuotta aiemmin [[Adrianmeri|Adrianmeren]] rannalle valmistuneesta arkkiherttua [[Maksimilian I (Meksiko)|Ferdinand Maximilianin]] [[Miramaren linna]]sta. Spåre tosin rakennutti huvilansa hirsistä Miramaren ollessa marmoria. Helsingin kaupunki kaavoitti kaivopuiston itäosan uudeksi kaupunginosaksi 1886, jolloinkun SpåreMiramare osti noin 2&nbsp;800 neliömetrin tonttinsa 6&nbsp;977 markalla vuonna 1887. Spåre myi huvilan Eva M. Basilierille 44&nbsp;000 markalla vuonna 1894. Basilier peruskorjasi rakennuksen ja muutti sen 24-paikkaiseksi sairaskodiksi. Huvilaa laajennettiin G.A. Sundelinin piirustusten mukaisesti etelään. Rakennuksen hankinta- ja remonttikustannukset olivat yhdessä noin 100&nbsp;000 markkaa. Basilier joutui myymään sairaskotinsa 1899 ilmeisesti taloudellisista syistä, vaikka olikin saanut rahallista tukea ja lainaa senoli ylläpitoontehty valtioltamarmorista.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10">Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 4–10</ref>
 
Helsingin kaupunki kaavoitti Kaivopuiston itäosan uudeksi kaupunginosaksi vuonna 1886, jolloin Spåre osti noin 2&nbsp;800 neliömetrin tonttinsa 6&nbsp;977 markalla vuonna 1887. Spåre myi huvilan Eva&nbsp;M.&nbsp;Basilierille 44&nbsp;000 markalla vuonna 1894. Basilier peruskorjasi rakennuksen ja muutti sen 24-paikkaiseksi sairaskodiksi. Huvilaa laajennettiin G.A. Sundelinin piirustusten mukaisesti etelään. Rakennuksen hankinta- ja remonttikustannukset olivat yhdessä noin 100&nbsp;000 markkaa. Basilier joutui myymään sairaskotinsa 1899 ilmeisesti taloudellisista syistä, vaikka olikin saanut rahallista tukea ja lainaa sen ylläpitoon valtiolta.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10">Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 4–10</ref>
Sairaskodin osti helmikuussa 1899 metodistisaarnaaja Alfred Hidén, jonka puoliso Bertha Hidén jatkoi sairaalan toimintaa. Sairaskoti laajensi toimialaansa synnytysosastolla, ja sen laajentamisesta tehtiin entistä mittavampi suunnitelma keväällä 1899. Hilden tiedusteli kolmea vuotta myöhemmin Suomen Metodisti-Episkopaalikirkolta halukkuutta ostaa Kaivopuiston sairaskotia. Kirkko ei ollut kuitenkaan kiinnostunut ja Hidén myi rakennuksen sairaskotinsa johtajattarelle Hulda Fröjdmanille ja tämän puolisolle rautatievirkamies F.W. Fröjdmanille seuraavana vuonna. Sairaskodin toiminta jatkui, mutta rakennus ja sen ympäristö alkoivat rapistua vähitellen.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10"/>
 
Sairaskodin osti helmikuussa 1899 metodistisaarnaaja Alfred Hidén, jonka puoliso Bertha Hidén jatkoi sairaalan toimintaa. Sairaskoti laajensi toimialaansa synnytysosastolla, ja sen laajentamisesta tehtiin entistä mittavampi suunnitelma keväällä 1899. Hilden tiedusteli kolmea vuotta myöhemmin Suomen Metodisti-Episkopaalikirkolta halukkuutta ostaa Kaivopuiston sairaskotia. Kirkko ei ollut kuitenkaan kiinnostunut, ja Hidén myi rakennuksen sairaskotinsa johtajattarelle Hulda Fröjdmanille ja tämän puolisolle rautatievirkamies F.W. &nbsp;Fröjdmanille seuraavana vuonna. Sairaskodin toiminta jatkui, mutta rakennus ja sen ympäristö alkoivat rapistua vähitellen.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10"/>
Fröjdman tarjosi sairaalarakennustaan kaupungin lunastettavaksi 160&nbsp;000 markalla keväällä 1910, mutta kaupunki hylkäsi ehdotuksen. Rakennuksen osti saman vuoden heinäkuussa kuitenkin tilanomistaja C.G. Avellan, jonka toimeksiannolla rakennus muutettiin [[Waldemar Aspelin]]in suunnitelmien pohjalta asuinkäyttöön syksyllä 1910. Rakennuksen sisätiloissa tehtiin laajoja porras- ja huonetilamuutoksia ja tontti sai ympärilleen uuden jugend-tyylisen muurin. Avellan myi tontin rakennuksineen edelleen ruukinpatruuna August Keirknerille 335&nbsp;000 markalla vuonna 1916.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10"/>
 
Fröjdman tarjosi sairaalarakennustaan kaupungin lunastettavaksi 160&nbsp;000 markalla keväällä 1910, mutta kaupunki hylkäsi ehdotuksen. Rakennuksen osti saman vuoden heinäkuussa kuitenkin tilanomistaja C.G. &nbsp;Avellan, jonka toimeksiannolla rakennus muutettiin [[Waldemar Aspelin]]in suunnitelmien pohjalta asuinkäyttöön syksyllä 1910. Rakennuksen sisätiloissa tehtiin laajoja porras- ja huonetilamuutoksia. ja tonttiTontti sai ympärilleen uuden jugend-tyylisen muurin. Avellan myi tontin rakennuksineen edelleen ruukinpatruuna August Keirknerille 335&nbsp;000 markalla vuonna 1916.<ref name="Rakennushistoriaselvitys4-10"/>
 
==Marmoripalatsin suunnittelu ja rakentaminen==